Miljoona suomalaista sairastaa tänäkin vuonna jotain mielenterveyden häiriötä. Jokaisen tulee voida elää sairaudestaan huolimatta mahdollisimman vapaata, mielekästä ja itsensä näköistä elämää. Jokaisen tulee olla arvostettu osa yhteiskuntaa ja saada osallistua työelämään voimavarojensa puitteissa.
Kansanedustajien mahdollisuudet vaikuttaa suoraan hyvinvointialueiden mielenterveyspalvelujen laatuun ja saatavuuteen ovat rajalliset. On kuitenkin asioita, jotka vaativat toteutuakseen koko Suomessa kansallisen tason ohjausta ja päätöksentekoa.
Mielenterveyden keskusliitto nostaa esiin viisi yhteiskunnallista haastetta mielenterveyspolitiikan näkökulmasta ja tarjoaa niihin ratkaisuehdotukset.
1. Mielenterveyspalveluiden saatavuus ja laatu vaihtelevat eri puolilla Suomea.
Nykytilanne
Hyvinvointialueiden palveluvalikoimassa, palvelupoluissa, konkreettisissa hoitokäytännöissä ja palvelujen saamisen ikärajoissa on huomattavia eroja. Asuinalue, ikä ja ihmisten taloudellinen tilanne aiheuttavat eriarvoisuutta elintärkeissä palveluissa. Tilanteeseen vaikuttavat myös muun muassa ostopalvelut ja niiden tuomat haasteet esimerkiksi laadunvalvontaan ja hoidon jatkuvuuteen, erilaiset tiedontuotannon tavat ja kirjaamiskäytännöt sekä tietojärjestelmien heikko yhteensopivuus.
Ratkaisu
Mielenterveyspalvelut tulee yhtenäistää. Tämä tehdään luomalla mielenterveyspalvelujen kehittämisohjelma ja päivittämällä mielenterveysstrategia. Kehittämistyötä ohjaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ja aktiivisina kehittämiskumppaneina toimivat hyvinvointialueet, yliopistot ja ihmisten ääntä mukaan välittävät järjestöt. Järjestöjen rooli osana toimivaa hoitoketjua tulee täsmentää ja niiden rahoitus turvata.
2. Hoitoon pääsyn viivästyminen viivästyttää myös kuntoutumista.
Nykytilanne
Lasten ja nuorten terapiatakuu tuli voimaan vuoden 2025 alussa ja koskee alle 23-vuotiaita. Sen toimivuudesta ei ole vielä tutkittua tietoa.
Ratkaisu
Nykyisen terapiatakuun toteutumisesta tulee laatia selvitys. Terapiatakuu laajennetaan koskemaan kaikkia ikäryhmiä. Säädetään nykyistä, yleistä hoitotahtoa tiukempi, kaikkia mielenterveyspalveluja koskeva hoitotakuu. Hoitotakuun toteutumisen seurannassa tulee hoitoon pääsyn lisäksi kiinnittää huomiota hoitosuunnitelmien laatimiseen.
3. Psykoterapeutin löytäminen on liian kallista, ja se uhkaa työkykyä.
Nykytilanne
Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on ylläpitää, palauttaa ja luoda opiskelu- ja työkykyä. Psykoterapeutin etsiminen vaatii usein lukuisia tutustumiskäyntejä eri terapeuttien luona. Terapeuttia etsivän on maksettava tutustumiskäyntinsä itse. Tämä viivästyttää kuntoutuspsykoterapian alkamista, vaikeuttaa erityisesti pienituloisten kuntoutumista ja voi pahimmillaan estää terapian aloittamisen.
Ratkaisu
Tietty määrä kuntoutuspsykoterapian ensikäyntejä säädetään Kela-korvattaviksi samalla tavalla kuin varsinaiset terapiakäynnit.
4. Itsemääräämisoikeuden rajoitukset avo- ja asumispalveluissa ovat mielivaltaisia.
Nykytilanne
Mielenterveyspalveluihin kuuluvissa avo- ja asumispalveluissa toteutettavista itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta ei tällä hetkellä säädetä selkeästi laissa. Nämä yksiköt ovat ihmisten koteja, eivät pelkästään osa palvelujärjestelmää. Kyse on pahimmillaan mielivaltaisista rajoittamistoimista, joita asukkaat joutuvat kokemaan omissa kodeissaan. Istuva hallitus ei ole hallitusohjelman kirjauksesta huolimatta varannut itsemääräämisoikeuslainsäädännön uudistamisen valmisteluun resursseja, joten työ on pysähtynyt.
Ratkaisu
Tuleva hallitus kirjaa itsemääräämisoikeuslainsäädännön uudistamisen hallitusohjelmaan ja pitää kiinni kirjauksestaan.
5. Mielenterveysongelmat vaikeuttavat työelämään pääsyä ja aiheuttavat suuren osan työikäisten työkyvyttömyyseläkkeistä.
Nykytilanne
Mielenterveyssyiden vuoksi eläköidytään keskimäärin nuorempana, ja paluu työelämään on haasteellisempaa kuin muissa sairauksissa. Suurin osa alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeistä myönnettiin mielenterveyden häiriöiden perusteella, kuten vaikea-asteisen masennuksen tai psykoosisairauden perusteella. Nuoren joutuessa työkyvyttömyyseläkkeelle yhteiskunta menettää aina kokonaisen työuran. Työkyvyttömät ovat usein pienituloisia ja heillä on kohonnut riski syrjäytyä.
Ratkaisu
Valtio myöntää erillisen määrärahan THL:n suositteleman IPS-työhönvalmennusmallin (Individual Placement and Support) levittämiseksi koko maahan. Useilla hyvinvointialueilla pilotoitu malli tarjoaa joustavan ja kestävän reitin työelämään ja perustuu vahvaan tutkimusnäyttöön. Sen kustannusvaikuttavuudesta on saatu hyviä tuloksia.
Ota yhteyttä
