Syömishäiriöt
Erilaiset syömishäiriöt ovat yleisiä ja muistuttavat muita riippuvuussairauksia. Jos elämä kiertyy kokonaan syömisen tai syömättömyyden ympärille, kyseessä on todennäköisesti syömishäiriö. Ammattiavun, läheisten tuen ja ajan myötä siitä voi kuitenkin toipua.
Syömishäiriö puhkeaa usein psyykkisten paineiden ja stressin seurauksena noin 15–24-vuotiaana, mutta sitä nuoremmat ja vanhemmatkin voivat sairastua. Käypä hoidon mukaan Suomessa syömishäiriön on varhaisaikuisuuteen mennessä sairastanut 10,5 prosenttia nuorista aikuisista.
Syömishäiriö ei ole koskaan sairastuneen syy tai valinta, eikä se poistu pakottamalla. Vaikka sairaus voi tehdä elämästä hyvinkin synkkää ja pelottavaa, voi siitä ammattiavun, läheisten tuen ja ajan myötä toipua kokonaan.
Mistä syömishäiriöt johtuvat?
Syömishäiriöiden taustalla on monia tekijöitä. Perheen sisäiset dynamiikat, psykologinen kehitys, perinnölliset tekijät ja persoonallisuus voivat kaikki vaikuttaa syömishäiriön puhkeamiseen. Myös yhteiskunta terveydenhuollosta mediaan ylläpitää käsitystä siitä, miltä näyttää ja kuinka paljon painaa ihanteellinen ihminen.
Kun paha olo, pelot, tunnesolmut tai traumat täyttävät mielen, syömisen säätely ja oman kehon hallinta ovat eräänlaisia selviytymiskeinoja.
Miten syömishäiriöt oireilevat?
Syömishäiriössä oireilu voi olla mitä tahansa syömisen rajoittamisesta hallitsemattomaan syömiseen. Myös täysin terveeltä vaikuttavan syömisen taustalla voi olla syömishäiriö. Kyse ei ole kyse ulkonäöstä tai painosta, vaan siitä, mitä mielessä liikkuu ja miten syömiseen suhtautuu.
Yhdessä yössä ei kukaan sairastu, vaan sairastuminen on pitkä prosessi. Esimerkiksi laihuushäiriö eli anoreksia alkaa usein sillä, että ruokavalio muuttuu yliterveelliseksi ja liikunnan määrä kasvaa valtavasti. Positiiviset kommentit hoikistuneesta olemuksesta ja ajatukset laihtumisen hyödyistä eivät saa sairastuneen oloa tuntumaan sairaalta, ja usein kaverit ja perhe huomaavatkin ensimmäisenä, ettei kaikki ole hyvin.
Syömishäiriöstä kärsivän syömiskäyttäytyminen alkaa hallita ja häiritä arkea, koulua, työtä, harrastuksia ja ihmissuhteita sekä fyysistä terveyttä. Palelu, väsymys, keskittymisvaikeudet, itseinho, ahdistus, pelko ja yksinäisyys voivat vallata kehon ja mielen. Usein syömishäiriöön liittyy myös masennus tai viiltely.
AFRID
Syömisen välttely ja rajoittaminen ruuan ominaisuuksien, syömiseen liittyvien pelkojen tai vähäisen ruokahalun takia. Tyypillinen ihmisillä, joilla on neuropsykiatrinen häiriö.
Anoreksia
Laihuushäiriö. Syömisen ja ruoan välttely ja säännöstely. Pakkoliikkuminen.
Bulimia
Ahmimishäiriö. Tarve tyhjentyä ahmitusta ruoasta oksentamalla tai ulostuslääkkeillä
BED (Binge eating disorder)
Ahmimishäiriö, johon ei liity tarvetta tyhjentyä ahmitusta ruoasta.
Epätyypillinen syömishäiriö
Samat oireet kuin anoreksiassa tai ahmimishäiriöissä, mutta jokin keskeinen oire puuttuu tai on lievempänä. Suunnilleen puolet syömishäiriöistä on epätyypillisiä.
Ortoreksia
Terveellisen ruoan pakkomielle. Ei ole virallinen diagnoosi, vaan kuuluu epätyypillisiin laihuushäiriöihin.
Miten syömishäiriöitä hoidetaan?
Perheen ja ystävien rooli sairastuneen rinnalla on tärkeä. Ruokaa ja painoa koskevat kommentit on tärkeä jättää keskusteluista pois, vaikka huoli olisikin suuri. Kärsivällisyyttä, ymmärrystä ja tukea voi osoittaa sillä, että elämässä keskitytään yhdessä myös ihan muihin asioihin.
Ammattiapu, usein psykoterapia, on erityisen tärkeää toipumisen kannalta. Ammattilaisen kanssa pystyy käsittelemään sairastumisen syitä ja löytämään toipumismotivaation. Myös lääketieteellinen apu voi olla tarpeen fyysisen terveydentilan takia.
Toipuminen vaatii aikaa, ja välillä voi tulla takapakkeja. Oireet voivat palailla varsinkin stressaavissa elämänvaiheissa. Suurin osa sairastuneista toipuu kuitenkin ajan kanssa ihan kokonaan.
