Mielenterveysbarometrikyselyyn perustuvan tutkimuksen mukaan suomalaiset hakisivat todennäköisimmin apua mielenterveysongelmiinsa terveyskeskuksesta ja psykoterapiasta. Lähes yhtä todennäköisenä nähtiin avun hakeminen ystäviltä ja perheeltä.

Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisen väestön näkemyksiä siitä, mistä he hakisivat todennäköisimmin apua mielenterveysongelmiinsa.

Sosioekonominen asema, ikä ja sukupuoli vaikuttavat tutkimuksen mukaan siihen, mistä apua haettaisiin. Heikossa taloudellisessa tilanteessa elävät kääntyisivät keskimääräistä todennäköisemmin terveyskeskuksen puoleen siinä missä erinomaisesti toimeentulevat psykoterapian.

– On huolestuttavaa, että toimeentulon taso vaikuttaa jo ajatukseen siitä, mistä voisi hakea apua, sanoo Mielenterveyden keskusliiton erityisasiantuntija Päivi Rissanen.

Naiset luottaisivat epäviralliseen tukeen todennäköisemmin kuin miehet. Ikävertailu paljastaa, että nuoret aikuiset hakisivat apua todennäköisemmin ystäviltä ja vanhimmat ikäryhmät perheeltä.

Tulokset korostavat mielenterveysasenteiden ja avun saamiseen liittyvien kokemusten tärkeyttä palveluihin hakeutumisessa. Avoimuus omasta mielenterveysongelmasta ja leimaamaton suhtautuminen muiden mielenterveysongelmiin helpottivat avun piiriin hakeutumista. Myönteiset kokemukset avun saannista vahvistivat todennäköisyyttä hakea apua virallisista palveluista.

Rissasen mukaan on tärkeää ennaltaehkäistä eriarvoistumiskehitystä ja vahvistaa lähiyhteisöjen sisäistä ja palvelujärjestelmään kohdistuvaa luottamusta,

– Tutkimus alleviivaa nimenomaan tarvetta stigman poistamiseen palvelujärjestelmässä ja muissa lähiyhteisöissä. Tämä edellyttää mielenterveyspalvelujen kehittämistä ja parempaa resursointia, Rissanen painottaa.