Mielenterveysviikkoa vietetään marraskuussa viikolla 47, mutta teemaviikko käynnistyy perinteisesti viikon 46 sunnuntaina kynttilätapahtumilla. Mielenterveysviikon aikana järjestetään erilaisia tapahtumia ympäri maata.
Mielenterveyden keskusliitto on järjestänyt mielenterveysviikon vuodesta 1974 asti. Teemaviikon tavoitteena on vähentää mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa, lisätä tietoa mielenterveysongelmien yleisyydestä ja tarjota vertaistukea sitä tarvitsevalle.
Vuonna 2025 mielenterveysviikkoa vietetään 16.−23.11.
Mielenterveysviikon teema
Mielenterveysviikon teemat ovat nostaneet vuosittain esiin tärkeitä mielenterveyteen liittyviä aiheita.
Vuonna 2025 teema on toipumisrauha
Mielenterveysongelmista toipumiselle ei ole deadlinea. On turhaa katsoa kalenterista, milloin olisi optimaalinen aika palata töihin tai opintoihin. On turhaa kysyä lähipiiriltä, kauanko jaksatte katsella selviytymistäni. Toipuminen ei tapahdu niin.
Yhteiskunta asettaa painetta siirtyä nopeasti tuottavaksi kansalaiseksi. Lähipiirissä ei ehkä ymmärretä, kuinka pitkästä prosessista toipumisessa on kyse – ja ettei lopputuloksena ole välttämättä sama ihminen, jonka he joskus tunsivat.
Todellisuudessa toipuminen tapahtuu ajan kanssa, kulkemalla läpi vaikeidenkin kokemusten, menneiden ja tulevien. Sitä ei voi suorittaa. Toipumista on myös opetella elämään sellaisen sairauden kanssa, joka kulkee rinnalla läpi elämän.
Eikä toipuminen ole paluuta entiseen. Toipumisen myötä syntyy usein jotain ihan uutta. Ja se on täysin ok.
Toipumisrauha kuuluu kaikille. Se ei tarkoita passiivisuutta, vaan omien voimavarojen puitteissa toimimista. Yhteiskunta ja lähipiiri voivat tukea siinä, ettei kenenkään tarvitse toipua yksin, eikä kenenkään tarvitse olla toipumisen jälkeen valmis.
Aiempien vuosien teemat
Mielenterveysviikon teemat ovat nostaneet vuosittain esiin tärkeitä mielenterveyteen liittyviä aiheita. Tutustu myös aiempien vuosien teemoihin:
2024 Mielekäs tulevaisuus
Kaikilla ihmisillä, mielenterveysongelmista huolimatta, tulisi olla mahdollisuus ja oikeus vaikuttaa, kokea osallisuutta, saada ja antaa vertaistukea ja tavoitella unelmiaan.
Mielekäs tulevaisuus – oli se sitten yhteiskunnan tai yksilön – toteutuu vain sillä, että
- mielenterveystyötä on mahdollista tehdä jatkossakin kattavasti, sydämellä työtätekevien ammattilaisten ja vapaaehtoisten voimin,
- mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon varataan tarpeeksi resursseja,
- opiskelu- ja työelämässä tehdään joustoja,
- ja lisäämme jokainen omassa elämässämme inhimillistä puhetta, heitämme ennakkoluulot romukoppaan ja kohtaamme toisemme tasavertaisina ihmisinä.
2023 Tunteet
Mielenterveyden ongelmiin liittyy usein tunteita, joita voi olla vaikea tunnistaa. Mielenterveysongelmia itse kokeneet ihmiset ovat sanoittaneet tällaisia tunteita kursseillemme esimerkiksi ahdistukseen ja traumoihin liittyen:
”Kuin olisin trombin keskellä tai puristuksissa tummien kivien välissä.”
”Se solahtaa koko kehooni ja jäseniini, ollen raskas kuin metallipeitto, joka vetää maata kohden.”
”Olen aina jotain liikaa tai liian vähän.”
Omia tunteita voi tunnistaa paremmin, kun kuulee toisen sanoittavan omiaan. Avun hakeminen voi helpottua, kun pystyy paremmin sanoittamaan oloaan. Tunteiden tunnistaminen voi lopulta muuttaa niin elämän suunnan kuin käsityksen itsestä ihmisenä.
2022 ”Hyvä alkaa ennen kuin vaikeudet loppuvat”
Kenenkään ei tarvitse olla valmis tai täysin ehjä voidakseen kokea myös elämän hyvät puolet. Maailmassa on kuitenkin aina enemmän valoa kuin pimeyttä, vaikka sekä henkilökohtaisen elämän haasteet että globaalit kriisit saavat meidät usein uskomaan toisin.
Kampanjan tunnuslause on peräisin Sannalta, joka jakoi tuolloin ajatuksiaan ja piirroksiaan skitsofrenian sairastamisesta Mielenterveyden keskusliiton verkkosivuilla. ”Ei tarvitse odottaa mitään uutta puhdasta alkua. Hyvä alkaa ennen kuin vaikeudet loppuvat.”
2021 ”Kiitos, että katsot mua silmiin”
Me ihmiset saatamme helposti vaikeiden tilanteiden edessä turhautua omaan voimattomuuteemme. Kun emme tiedä, mitä sanoa tai tehdä, saatamme sulkea silmämme koko asialta. Mielenterveysongelmia kohdatessamme emme kuitenkaan sulje silmiä vain asialta vaan erityisesti ihmisiltä.
Ratkaisukeskeisyys on monella elämän osa-alueella tärkeää. On kuitenkin tilanteita, joihin meillä ei ole helppoja ratkaisuja. Tällaiset tilanteet ovat usein sellaisia, joissa kaipaamme toiselta ihmiseltä vain empatiaa. Hyvääkin tarkoittavat kysymykset tai kannustavat ilmaisut voivat aiheuttaa tunteen siitä, ettemme tule kuulluksi ja nähdyksi.
Kaikkeen ei siis tarvitse löytää sanoja tai ratkaisuja. Tärkeintä on pysähtyä kuuntelemaan ja olla läsnä niille, jotka sitä tarvitsevat. Joskus tärkeintä on vain pysähtyä toisen luokse ja katsoa silmiin.
Mielenterveysviikko 2025: Aikataulu
16.11. Kynttilätapahtuma, itsemurhan kautta menehtyneiden muistopäivä
Valtakunnallinen tapahtuma järjestetään Helsingissä, mutta sitä voi seurata myös verkossa. Lisäksi paikallisia tapahtumia ympäri Suomen.
17.11. Toipumisrauha kuuluu kaikille -kampanja alkaa.
18.11. Mielenterveysbarometri 20 vuotta
Uusimmat tulokset julkaistaan. Mielenterveyden keskusliiton tuottama Mielenterveysbarometri on Suomen ainut kansallinen mittari, jolla on seurattu Suomessa jo 20 vuoden ajan mielenterveyden häiriöihin kohdistuvaa stigmaa sekä kokemuksia palvelujen laadusta ja saatavuudesta
19.11. Elämäni ensi-ilta -lyhytelokuvien ensiesitykset
Mielenterveysongelmia itse kokevat ihmiset ovat tuottaneet lyhytelokuvia omista kokemuksistaan. Esityksiä voi seurata verkossa.
19.11. Hyvän mielen iltamat: Toivonkipinöitä, unelmien hattaroita.
Lyhyitä luentoja toivon ja unelmien merkityksestä, syksyn suurin unelmakartta, hankalien tunteiden pudistusta tanssilla, haiku-runoja toivosta. Musiikkimaistiaisina discoa, rockia ja heavyä. Illan päätteeksi iltasatu. Iltamiin ovi osallistua verkossa.
Kynttilätapahtuma
Mielenterveysviikko käynnistyy perinteisesti jo viikkoa edeltävänä sunnuntaina, itsemurhan tehneiden muistopäivänä. Mielenterveyden keskusliitto on järjestänyt tapahtumaa vuodesta 1992 ja vuodesta 2010 asti yhdessä Surunauha ry:n kanssa.
Kynttilätapahtumalla kunnioitetaan itsemurhan kautta kuolleiden muistoa ja pyritään tuomaan lohtua läheisensä menettäneille. Suomessa itsemurhan kautta kuoli 740 ihmistä vuonna 2022. Keskimäärin itsemurhia tehdään 2-3 päivässä. Aihe koskettaa kaiken ikäisiä ihmisiä sukupuoleen tai sosioekonomiseen asemaan katsomatta.
Kaikki menehtyneet ovat jollekin läheisiä: äitejä, isiä, lapsia, lapsenlapsia, sisaruksia, puolisoja, rakastettuja, ystäviä tai muita läheisiä. Siksi kynttilät syttyvät Valtakunnallisen Kynttilätapahtuman lisäksi ympäri Suomen paikallisissa Kynttilätapahtumissa.
Tehdään yhdessä huikean näkyvä mielenterveysviikko
Ilmoita meille organisaatiosi tai yhteisösi tapahtumat. Kokoamme kaikki meille ilmoitetut tapahtumat verkkosivuillemme.
Täytä yksi tapahtuma/lomake. Täytäthän lomakkeen kaikki kohdat.
Lisätietoa
