Rahoituksen leikkaus halvaannuttaa mielenterveystyön
Jos sote-järjestöihin kohdistuvat valtionavustusten leikkaukset toteutuvat, hinnan maksavat mielenterveyskuntoutujat sekä julkiset palvelut, joissa järjestöiltä leikattu miljoona kumuloituu moninkertaisiksi lisämenoiksi, sanoo Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Tarmo Raatikainen.
Mielenterveyden keskusliitto vaatii, että järjestöjen valtionavustukset tulee siirtää valtion budjettiin. Tällä turvataan kestävä rahoituspohja niin valtakunnalliselle kuin paikalliselle mielenterveystyölle.
”Ei ole pelottelua todeta, että avustusten leikkaus lopettaa monen paikallisen yhdistyksen matalan kynnyksen toiminnan. Eniten tämä vaikuttaa suureen määrään mielenterveyskuntoutujia, joiden syrjäytyminen on leikkausten väistämätön seuraus”, lauantaina 23.10. Laukaassa Mieli maasta ry:n 25-vuotisjuhlassa puhuva Tarmo Raatikainen sanoo.
”Syrjäytyminen synnyttää vahvan turvattomuuden kokemuksen, joka on vakava este mielenterveyden häiriöistä kuntoutumisen tiellä, juuri nyt kun olisi tärkeää pystyä katsomaan tulevaisuuteen luottavaisin mielin.”
Mielenterveyden ongelmien kasvu pandemian aikana vaatii voimakkaita toimia niin julkiselta sektorilta kuin järjestöiltäkin, joiden työ täydentää toisiaan. Kasvanut palvelujen kysyntä asettaa kaikki mielenterveystoimijat haastavaan tilanteeseen.
”Järjestöjen rahoitus tulee veikkausvoittovaroista, mutta tulevaisuudessa emme luonnollisestikaan voi jatkaa entisillä rahoitusinstrumenteilla. Järjestöjen oma varainhankinta ei voi mitenkään paikata syntyvää vajetta. Mikäli rahoitus sakkaa, ongelmat yhteiskunnassamme ovat merkittävät, niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin mitattuna”, Raatikainen varoittaa.
”Jos raadollisesti käytetään taloudellisia mittareita, järjestöiltä leikattu miljoona kumuloituu moninkertaiseksi lisämenoksi julkisissa palveluissa. Mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä tilanteen heikkenemistä ei voi rahalla mitata”, sanoo Raatikainen.
Järjestöjen ja yhdistysten tekemä työ perustuu paljolti vapaaehtoistoiminnalle. Valtionavuilla ylläpidetään matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, joiden tarpeen on korona-aika todistanut. Kohtaamispaikat ovat erityisesti vaikeimmassa asemassa oleville mielenterveyskuntoutujille ainoita paikkoja, jonne he kokevat turvalliseksi mennä ja jossa he kokevat vertaisuutta ja osallisuutta.
Järjestöjen työllä on myös vahva kansan tuki. Mielenterveysbarometri 2021:n mukaan 85 % väestöstä on sitä mieltä, että mielenterveysjärjestöjen tuki sairastuneille on tärkeää ja 86 % on sitä mieltä, että järjestöjen rahoitus hoidetaan jatkossakin julkisin varoin.
Lisätietoja:
Tarmo Raatikainen, puheenjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto, 041 5483 605
Jyrki Nieminen, puheenjohtaja, Mieli maasta ry, 041 5020 867
Tutkimus matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen merkityksestä mielenterveyskuntoutujien osallisuudelle (julkaistu 19.10.2021)
Mielenterveyden keskusliitto on mielenterveysongelmia itse kokeneiden ihmisten valtakunnallinen järjestö, joka täytti 50 vuotta tänä vuonna. www.mtkl.fi
Mieli Maasta ry on vapaaehtoisvoimin toimiva, masennusta sairastavien tueksi perustettu valtakunnallinen yhdistys. Yhdistys viettää 25-vuotisjuhliaan Peurungan kylpylässä Laukaassa 23.10. mielimaastary.fi