Voiko uutisahdistuksesta päästä eroon?
Maailman uutiset ja tapahtumat tavoittavat meidät internetin välityksellä hetkessä. Uutismediat tekevät hetki hetkeltä -seurantaa maailmaa järisyttävistä tapahtumista. Uutisahdistukselta on vaikea välttyä tänä päivänä. Mutta mistä uutisahdistus oikeastaan johtuu, ja miten sitä tulisi käsitellä?
Viimeiset kaksi vuotta on kuljettu globaalin pandemian keskellä. Uusien koronatartuntojen määrä päivittyi uutismedioiden etusivulle päivittäin. Nyt etusivuilla koronan on syrjäyttänyt Venäjän hyökkäys Ukrainaan, jota seurataan lähes reaaliajassa. Negatiiviset uutiset seuraavat toisiaan, ja jatkuva uutisvirta kuormittaa mieltä ja voi aiheuttaa ahdistusta. Huoli maailmantilasta kasvaa, kun kriisit ja konfliktit eri puolilta maailma välitetään suoraan kännyköihin ja olohuoneisiin.
Suuret uutistapahtumat kuuluvat myös Mielenterveyden keskusliiton neuvontapalveluihin tulevissa yhteydenotoissa. Neuvontapuhelimessa ja Valoa-chatissä päivystävä kuntoutusneuvoja Mirva Laine kertoo, että koronapandemian alkaessa kesti jonkin aikaa ennen kuin siihen liittyviä yhteydenottoja alkoi tulla. Ukrainan sodan pintaan nostamat tunteet alkoivat kuulua maaliskuun alkupuolella.
– Pikkuhiljaa alkaa kuulua mainintoja sodasta. Ihmisiä pelottaa sekä turvallisuuden puolesta että sodan vaikutukset. Olo voi olla ahdistunut ja itkuinen, Laine kuvailee.
Mistä uutisahdistus johtuu?
Psykiatri ja Turun yliopiston työelämäprofessori Hannu Lauerma erottaa uutisten aiheuttamalle ahdistukselle kaksi selkeää tekijää. Ensimmäinen ovat uutissisällöt, jotka itsessään ovat ahdistavia. Tällaisia ovat esimerkiksi sota, ilmastonmuutos ja pandemia. Toinen on saatavilla olevan tiedon määrä. Kun uutiset päivittyvät jatkuvasti, ja sosiaalisessa mediassa käyttäjät jakavat omaa sisältöään ja kokemuksiaan, on tiedon määrä loputon. Puhutaan informaatioähkystä.
– Nykyään saatavilla oleva informaation määrä on aivan toisenlainen kuin vaikka 35 vuotta sitten. Kun internetin ja medioiden luomaa jatkuvaa informaatiovirtaa ei ollut saatavilla, maailma vaikutti tavallisesta ihmisestä yksinkertaisemmalta ja selkeämmältä, Lauerma sanoo.
Muutos tiedonvälityksen tavoissa, tahdissa ja määrässä on tapahtunut nopeasti. Ihmisellä ei ole Lauerman mukaan valmiuksia käsitellä sellaista informaation määrää, joka päivittäin tulee vastaan.
– Ihminen on valmiuksiltaan kuitenkin edelleen luolamies tai luolanainen. Perustasolla ihminen reagoi yksinkertaisiin, visuaalisiin signaaleihin, jotka viestivät vaarasta. Se on ollut selviytymisen kannalta välttämätöntä.
Informaatiotulvassa on myös paljon väärää tietoa, eli misinformaatiota sekä tarkoituksella harhaanjohtavaa disinformaatiota.
Lauerman mukaan oikean ja luotettavan tiedon suodattaminen kaikesta saatavilla olevasta informaatiosta on tiedonvälityksen ammattilaisillekin toisinaan vaikeaa. Hän korostaakin lähteiden merkitystä. Journalistista mediaa sitovat Julkisen sanan neuvoston eettiset ohjeet, mutta internetissä on myös huomattava määrä sivustoja, joilla leviää väärää tietoa.
– Sellaista teoriaa tai näkemystä ei olekaan, jolle ei joltain keskustelufoorumilta löytäisi vahvistusta, Lauerma sanoo.
”Kaikkea ei tarvitse päästää läpi omaan elämään”
Hannu Lauerma kuvailee ihmisten suhtautumista globaaleihin kriiseihin janana, jolla tasapainoillaan. Janan toisessa päässä on täysin kyyninen ja välinpitämätön suhtautuminen, ja toisessa tunteenomainen reagointi, jossa koko maailman murheet otetaan itselle.
– Uppoutuminen sellaisiin mielikuviin, joissa kaikki maailman ihmiset pitää pelastaa, voi jonkun nielaista mukanaan. Suurin osa ihmisistä on janan keskivaiheilla, Lauerma toteaa.
Tällaisten mielikuvien lisäksi myös uutisten jatkuva seuranta voi nielaista mukanaan, arvioi Mielenterveyden keskusliiton Mirva Laine.
– Ihmisillä on voimakas halu pystyä hallitsemaan elämää, ja silloin ajautuu helposti jatkuvasti päivittämään uutisvirtaa. Tiedonjano herää, kun ihminen kohtaa kriisin. Tällainen voi olla niin koko maailmaa koskettava sota kuin henkilökohtainen kriisikin, esimerkiksi oma tai läheisen sairastuminen, Laine sanoo.
Jatkuvaa negatiivisten uutisten seurantaa kutsutaan doomscrollaukseksi. Laine neuvoo rajaamaan median seurantaa silloin, kun se alkaa vaikuttaa omaan hyvinvointiin. Jokainen voi itse arvioida, mikä on itselle sopiva rytmi seurata uutisia siten, että pysyy kartalla asioista. Jollekin se voi olla kerran päivässä, jollekin kerran viikossa.
– Kaikkea uutisvirtaa ei tarvitse päästää läpi omaan elämään, Laine muistuttaa.
Huolehdi ensin itsestäsi
Mirva Laine pitää luonnollisena sitä, että uutiset sodasta tai muilta kriisialueilta ahdistavat.
– Kun sotakuvasto ja muut katastrofit tuodaan hetki hetkeltä ihmisten olohuoneisiin, niin onko ihme, jos ahdistaa. Uutistapahtumat herättävät tunteita ja niissä eletään mukana, kuten Iivo Niskasen kultahiihdossa olympialaisissa. Ihan samalla tavalla nämä ikävät asiat herättävät tunteita, Laine sanoo.
Stressi tuntuu myös fyysisesti kehossa, joten Laine neuvoo uutisahdistuksen ottaessa vallan rauhoittamaan ensimmäisenä kehon.
– Jos keho on paniikkitilassa, ihminen ei pysty ajattelemaan loogisesti. Tunnustele, missä kohdassa kehoa kireys tuntuu ja hengitä sen suuntaan, hän opastaa.
Uutisahdistuksen käsittelyssä kannattaa Laineen mukaan lähteä liikkeelle ihan suoraan uutisten sulkemisella. Tärkeää on keskittyä tekemään asioita, jotka edistävät omaa hyvinvointia.
Laine muistuttaa, että ihmisen on ensin huolehdittava itsestään, koska paniikissa tai ahdistuneena ei voi auttaa muita. Lentokoneessakin ohjeistetaan laittamaan happimaski ensin itselle ja sitten vasta auttamaan vierustoveria.
– Vasta itseltä yli jäävillä voimavaroilla voi auttaa toisia. On se sitten omista läheisistä huolehtimista, lahjoituksen tekeminen avustustyöhön tai vaikka lipaskerääjäksi ilmoittautuminen. Jokainen auttaa omien kykyjensä ja voimavarojensa mukaan.
Keskustele ammattilaisen kanssa:
Neuvontapuhelin 0203 91920, tiistaista torstaihin klo 10−15
Valoa-chat www.mtkl.fi, arkisin klo 12–15
Tutustu Mielenterveyden keskusliiton maksuttomaan, kaikille avoimeen, itseopiskeltavaan verkkokurssiin Ahdistus kuin usvainen suo.
Hyvän mielen lähettiläs lääkäri Anni kertoo Instagramissa neljä keinoa uutisahdistuksen hallintaan.
Näytä tämä julkaisu Instagramissa