Murra myytti työelämästä
Tänä vuonna Mielenterveyden keskusliitossa nostetaan esiin ja kampanjoidaan mielenterveyteen ja työelämään liittyvissä kysymyksissä. Mielenterveys on työntekijän yksi tärkeimmistä voimavaroista, ja jos mieli murtuu, se vaikuttaa henkilön koko elämään. Vaikka mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä, silti työpaikoilla ei uskalleta puhua mielenterveyteen liittyvistä asioista.
Mielenterveysbarometrin 2019 mukaan joka toinen työssäkäyvä jättäisi kertomatta mielenterveysongelmistaan työtovereilleen. Suuri syy tähän on barometrin mukaan se, että mielenterveysongelmat voivat johtaa arvostuksen tai aseman menetykseen työyhteisössä. Myös alan ammattilaiset toimisivat vastaavasti, mikäli mielenterveyden ongelmat kohtaisivat heidät itsensä. Noin puolet joukosta ei kertoisi asiasta työtovereilleen, ja lähes joka kolmas jättäisi esimiehenkin vaille tietoa asiasta.
Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka on yllättynyt tuloksesta:
– Omanarvontunnon näkökannalta merkittävintä on osallisuuden tunne, joka toteutuu lähimpien työtovereiden kanssa, mutta olen silti hämmästynyt, että paine kertomisesta vertaisten työtovereiden parissa on suurempi.
Myös Mielenterveyspoolin, jonka puheenjohtajana Sydänmaanlakka tänä vuonna toimii, vuoden teema on mielenterveyden edistäminen työelämässä. Poolin työelämäkampanjassa otetaan kantaa työssä jaksamisen haasteisiin, työuupumukseen ja mielenterveysongelmiin työpaikoilla.
Todellisuudessa kukaan ei ole aina sataprosenttisesti työkykyinen, vaan jokaisen kyky ja voimat vaihtelevat elämäntilanteiden mukaan.
Valtaosa mielenterveyden häiriöihin sairastuneista ja heidän omaisistaan on sitä mieltä, että mielenterveysongelmat eivät saisi automaattisesti johtaa työelämästä luopumiseen, vaan tilanne tulisi voida ensisijaisesti sopeuttaa työntekijän terveydentilaan.
Barometrissa vastanneiden mielenterveysalan ammattilaisten mukaan esimerkiksi työajan joustomahdollisuudet sekä tehtävien ja tavoitteiden uudelleen järjestäminen ovat toimivia työkykyä tukevia keinoja. Monilla työpaikoilla keinot jäävät yhä silti hyödyntämättä. Joka kolmas ammattilainen uskoi tämän johtuvan osin tiedonpuutteesta ja osin siitä, että hyödyt nähdään liian pieniksi tai kulut liian suuriksi.
Vaikeus puhua mielenterveysongelmista työpaikalla ja ottaa esimerkiksi työuupumuksen oireet ajoissa puheeksi, johtuu pitkälti mielenterveysongelmiin liittyvistä ennakkoluuloista. Kun mielenterveydestä ei uskalleta puhua työpaikoilla eikä hoitoa saa ajoissa, on riskinä, että toipuminen ja poissaolot pitkittyvät. Vaikka todellisuudessa kukaan meistä ei ole aina sataprosenttisesti työkykyinen, vaan jokaisen kyky ja voimat vaihtelevat elämäntilanteiden mukaan. Siksi on tärkeää murtaa myyttejä, jotka sitkeästi elävät työelämäkulttuurissa mielenterveysongelmien ympärillä.
Osallistu keskusteluun somessa: #murramyytti ja seuraa vuoden teemaa: www.mtkl.fi ja www.mielenterveyspooli.fi
Osallistu Murra myytti työelämästä -kyselyyn!
Mikä on mielestäsi työelämässä suurin, yleisin tai ikävin mielenterveyteen liittyvä myytti? Kerro kokemuksesi ja lähetä lyhyt napakka vastauksesi tekstiviestinä numeroon 0405532336. Julkaisemme vastauksia anonyymisti jäsenlehti Revanssin numerossa 2/2020 sekä muissa julkaisukanavissamme.