Yhdistysten vuosikokoukset korona-epidemian aikana
Valmiuslain käyttöönoton myötä aluehallintovirastot ovat kieltäneet yli 10 henkilön yleisötilaisuudet. Rajoitukset ovat voimassa 13.4. saakka ja niitä voidaan tarpeen vaatiessa jatkaa. Voi olla, että myös muita liikkumista ja kokoontumista koskevia rajoituksia otetaan käyttöön, mikäli epidemia ei taltu.
Myös yhdistysten kokoukset lasketaan lähtökohtaisesti yleisötilaisuuksiksi. Monen yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen kokous on pidettävä keväällä tiettyyn päivämäärään mennessä.
Oikeusministeriö ohjeistaa erilaisten yhteisöjen kokoontumisista seuraavasti: ”Isompia kokouksia kannattaa lykätä, jos sovellettava lainsäädäntö ja yhtiöjärjestys sen mahdollistavat. Jos määräaika on umpeutumassa, joutuu yhteisön johto arvioimaan, onko kokousta parempi lykätä vai yrittää toteuttaa se poikkeusjärjestelyillä kuten valtakirjoilla tai etäyhteyksillä.”
(Ministeriö ei mainitse tässä yhdistyksen sääntöjä, mutta säännöt rinnastuvat yhtiöjärjestykseen.)
Mikäli etäjärjestelyt eivät onnistu
Oikeusministeriö jättää vastauksessaan huomiotta tilanteet, joissa lainsäädäntö ja yhdistyksen säännöt eivät mahdollista kokouksen lykkäämistä kevään yli eikä sääntöihin ole vielä otettu mainintaa valtakirjojen tai etäyhteyksien hyödyntämisestä.
Monet yhdistykset joutuvat kuitenkin tilanteen eteen, jossa ne joutuvat toimimaan yhdistyslainsäädännön ja sääntöjensä vastaisesti joko siksi, että kokoontumisrajoitukset estävät kokouksen pitämisen taikka siksi, että yhdistyksen hallitus päättää omana varotoimenpiteenään olla kutsumatta yhdistyksen kokousta koolle säännöissä määriteltynä aikana.
Hengenvaarallisen epidemian, poikkeustilan mahdollistamien rajoitustoimien sekä molempien vaikeasti ennakoitavan keston vuoksi kokouksen ajankohtaa koskevan sääntömääräyksen ohittamiselle on hyviä perusteluja. SOSTE on vastuullisesti ohjeistanut jäsenyhdistyksiään, että ”sääntömääräinen kokous voidaan siirtää säännöissä määrättyä aikaa myöhemmäksi, jos sen pitämisen arvioidaan aiheuttavan terveydelle vaaraa”.
Mielenterveyden keskusliiton hallitus on päättänyt siirtää liittovaltuustonsa kokouksen myöhemmälle kesään ja liittokokouksensa syksylle. Monet järjestöt ja muut yhteisöt ovat päätyneet samanlaisiin ratkaisuihin.
Huomioita myöhästyneestä kokouksesta
Mikäli yhdistyksen hallitus on jo kutsunut kokouksensa koolle, tulee sen ilmoittaa kokouksen perumisesta sääntöjensä edellyttämällä tavalla. Vaikka yhdistyksen jäsenillä on oikeus vaatia kokoukset pidettäväksi ajallaan, ei aluehallintovirasto – joka voisi siis velvoittaa yhdistyksen pitämään kokouksensa – tässä tilanteessa välttämättä edes suostuisi pyyntöön.
Yhdistyslaissa ei ole säännöksiä siitä, kuinka monta henkeä päätösvaltaisessa yhdistyksen kokouksessa on oltava. Sellainen lähikokous, johon uskaltaa osallistua vain muutama jäsen tai johon osallistumista suositellaan välttämään, on kuitenkin yhdistysdemokratian kannalta ongelmallinen. Valtakirjat olisivat hyvä ratkaisu oman äänivallan uskomiseksi toiselle kokousedustajalle, mutta valtakirjajärjestely ei ole yleinen pienillä yhdistyksillä, joissa on vain henkilöjäseniä.
Sinänsä yhdistyksen sääntöjen vastaisesti järjestettyä kokousta tai muuta sääntöjenvastaista päätöstä (kuten hallituksen päätöstä kokouksen lykkäämisestä määräajan yli) voi rasittaa nk. moitteenvarainen pätemättömyysperuste. Pätemättömyys kuitenkin korjautuu, mikäli kukaan ei nosta moitekannetta käräjäoikeudessa kolmen kuukauden kuluessa. Päätökset voi pääsääntöisesti pistää täytäntöön tänä aikana. On hyvin epätodennäköistä, että tässä tilanteessa kukaan vetoaisi pätemättömyysperusteeseen tai tuomioistuin pelkän kokouksen myöhästymisen vuoksi toteaisi siinä tehtyjä päätöksiä pätemättömiksi. Toisaalta; mikäli yhdistyksen kokouksen kutsuu kokoon ylimääräisenä yhdistyksen kokouksena, ei sitä rasita mikään, edes teoreettinen, pätemättömyysperuste.
Teoriassa hallituksen päätös kokouksen lykkäämisestä voisi myös tarkoittaa hallituksen mahdollista vahingonkorvausvelvollisuutta – jos lykkäämisestä siis aiheutuisi aitoa vahinkoa. On kuitenkin epätodennäköistä, että kokouksen myöhästymisestä sellaista seuraisi.
STEA:n avustuksia saavat yhdistykset
Osa Mielenterveyden keskusliiton jäsenjärjestöistä saa rahoitusta STEA:lta.
STEA on linjannut, että mikäli ”kokouksen kutsumiselle tai pitämiselle on este, yhdistyksen hallitus saa odottaa esteen poistumista ja toimia vasta sitten”. STEA:lle riittää, että sille toimitetaan hallituksen allekirjoittama tilinpäätös, jolloin raportointivelvollisuuden täyttämiseksi ei tarvita vuosikokouksen hyväksyntää.
Yhdistysten vuosikokoukset poikkeustilan aikana -webinaari
Opintokeskus Sivis järjesti yhdessä SOSTE:n kanssa ”Yhdistysten vuosikokoukset poikkeustila aikana” -webinaarin, jossa käsiteltiin samoja teemoja kuin tässä kirjoituksessa. Webinaaritallenteessa SOSTE:n lakimies Patrik Metsätähti kertoo, millaisia toimintavaihtoehtoja yhdistysten hallituksilla on päätöksenteossaan. Webinaarissa käsitellään myös sitä, millaisia toimia etäosallistumisen mahdollistaminen yhdistyksen vuosikokouksissa vaatii.
Katso webinaari tästä.
Luentoesitys: Patrik Metsätähti
Kysymykset ja vastaukset webinaarissa esitettyihin kysymyksiin
Lisätietoja:
Lakimies Oskari Korhonen, oskari.korhonen@mtkl.fi, 040 843 2104
Yhdistyskoordinaattori Helena Koskelo-Suomi, helena.koskelo-suomi@mtkl.fi, 050 362 7637
Yhdistyskoordinaattori Jenni Rihti, jenni.rihti@mtkl.fi, 040 8200 597
Kirjoittaja Oskari Korhonen on Mielenterveyden keskusliiton lakimies.