Vastuullisesti liittokokoukseen
Mielenterveyden keskusliiton lakimies Oskari Korhonen kertoo kirjoituksessaan aluehallintovirastojen kokoontumisrajoituksia koskevista päätöksistä ja niiden pohjalta laadituista suosituksista rajata liittokokouksen osallistujamäärää.
Mielenterveyden keskusliiton liittokokous järjestetään 17.-18.10.2020 Tampereen Sokos Hotel Ilveksessä.
Tilanne on poikkeuksellinen.
Aluehallintovirastot ovat vastikään tehneet päätöksen syyskuun kokoontumisrajoituksista. Sen mukaan yli 50 hengen tilaisuuksia saa järjestää vain, mikäli tapahtumanjärjestäjä voi taata osallistujien turvallisuuden. Turvallisuus voidaan taata noudattamalla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeistusta, jonka mukaan tilaisuuksissa on oltava muun muassa mahdollisuus 1–2 metrin turvaväleihin.
Lokakuun kokoontumisrajoituksista ei ole vielä tietoa, mutta mikäli niitä ei kiristetä, liittokokous voidaan järjestää suunnitellusti. Ilveksen kokoustilaan voidaan kuitenkin ottaa enintään 150 henkilöä kerrallaan, jotta turvavälit voidaan pitää. Lisää liiton käytännön ohjeita turvallisesta kokouksesta löydät täältä.
Suositus: vain yksi kokousedustaja
Yhdistyslain ja keskusliiton sääntöjen mukaan emme voi määrätä yhdistyksiä rajoittamaan edustajiensa määrää. Suositamme kuitenkin erittäin vahvasti, että jokainen yhdistys lähettäisi kokoukseen vain yhden kokousedustajan, jotta tilan osallistujarajoitus ei ylity.
Liiton sääntöjen mukaan jokaisella jäsenyhdistyksellä on oikeus lähettää kaksi edustajaa jokaista alkavaa sataa jäsentä kohti, kuitenkin enintään kuusi edustajaa. Kullakin edustajalla on yksi ääni, mutta yksi edustaja voi tarpeen vaatiessa käyttää valtakirjalla myös muiden saman jäsenyhdistyksen edustajien ääniä.
Mikäli yksi edustaja käyttää valtakirjalla kaikkia yhdistyksensä ääniä, kokouksen turvallisuus voidaan taata, eikä tilan osallistujarajoitus ylity. Jokainen jäsenyhdistys voi yhä käyttää täysimääräisesti sille kuuluvaa äänivaltaa kokouksessa.
Kokousedustajalle on syytä valita varahenkilö sairastapauksen tai muun esteen vuoksi. Tilan osallistujarajoituksen vuoksi varahenkilön tulisi matkustaa Tampereelle vain, jos edustaja on estynyt saapumasta.
Liitto pyytää jäsenyhdistyksiä myös harkitsemaan kokousedustajia valitessaan, voiko riskiryhmään kuuluva edustaja turvallisesti matkustaa kokoukseen ja edustaa yhdistystä. Liitto ei itse voi rajoittaa kokoukseen osallistumista sillä perusteella, että edustaja kuuluu riskiryhmään.
Mikä estää etäosallistumisen ja yhdistysten väliset valtakirjat?
Olemme saaneet kyselyjä siitä, onko liittokokoukseen mahdollista osallistua etäjärjestelyjen avulla ja voiko yhden yhdistyksen edustaja edustaa valtakirjalla myös toista yhdistystä.
Mielenterveyden keskusliiton nykyiset säännöt eivät mahdollista etäosallistumista. Lisäksi valtakirjojen käyttöä on rajoitettu niin, että yksi edustaja voi käyttää valtakirjalla vain saman jäsenyhdistyksen edustajien ääniä. Sen sijaan liittokokouksen päätettäväksi tuleva sääntöuudistus antaa tulevaisuudessa mahdollisuuden osallistua ja äänestää myös etänä.
Yhdistyslakiin tehtiin keväällä koronan vuoksi väliaikaisia muutoksia, jotka mahdollistivat etäjärjestelyjen ja valtakirjojen hyödyntämisen aina 30.9.2020 saakka, vaikka yhdistyksen säännöissä ei olisikaan ollut näistä mainintaa. Lakimuutoksessa mainittuja poikkeuksia ei kuitenkaan voida soveltaa enää lokakuussa, kun liittokokous pidetään.
Yhdistykset ovat perinteisesti voineet lähettää liittokokoukseen myös seuraajia, joilla ei ole äänioikeutta. Tänä vuonna liitto ei suosittele seuraajien lähettämistä Tampereelle, koska emme voi taata heidän mahtuvan kokoussaliin seuraamaan kokousta. Kokouksen seuraaminen on mahdollista reaaliajassa verkossa stream-yhteydellä verkkoselaimen kautta. Lähetämme verkkolinkin kaikkiin jäsenyhdistyksiin etukäteen.
Yhdistys voi kuitenkin lähettää paikalle liittokokousehdokkaita, jotka eivät itse ole kokousedustajia. Kokoussaliin etusijalla ovat edustajat ja toimitsijat, joten emme voi taata ehdokkaille pääsyä saliin kokousta seuraamaan. Järjestämme heille kuitenkin joka tapauksessa mahdollisuuden esittäytyä kokoussalissa edustajien edessä.
Kirjoittaja Oskari Korhonen on Mielenterveyden keskusliiton lakimies.