Liittovaltuuston rooli korostuu sääntöuudistuksessa
Vaikka koronaepidemia on vaikeuttanut mielenterveysyhdistysten arkea ja Mielenterveyden keskusliiton liittokokousta on lykätty lokakuulle, etenee liiton sääntöuudistuksen valmistelu suunnitellusti. Kerron tässä kirjoituksessa, millaiseksi liittovaltuuston rooli tulevaisuudessa muodostuisi.
Mielenterveyden keskusliiton säännöt muodostavat perustan sille, mitä teemme ja miten sen teemme. Nykyiset säännöt ovat peräisin liiton alkuajoilta ja niissä määritellään liiton tarkoitus, toimintatavat ja luottamushenkilöhallinnon rakenne.
Sääntöjä on kuitenkin tarpeen päivittää vastaamaan tulevaisuuden haasteita. Taustalla on tarve selkeyttää ja yksinkertaistaa sääntöjä teknisesti. Äänestyskäytäntöihin ja äänivaltaan liittyvillä muutoksilla pyritään toteuttamaan paremmin yhdistysdemokratiaa.
Lisäksi on vastattava rahoittajien ja valtionavustuslain ja -asetuksen vaatimuksiin toiminnan tuloksellisuudesta. Vertailun vuoksi: liitto käyttää luottamushenkilöhallinnon kuluihin noin 122 000 euroa vuodessa, yhdistystoimintaan noin 154 000 euroa ja jäsenpalveluihin noin 85 000 euroa. Kaikki nämä vaativat myös henkilötyövuosia. Mikäli sote-järjestöjen valtionavustukset tulevaisuudessa pienenevät, on liiton sopeutettava toimintaansa – eikä esimerkiksi suorien jäsenpalvelujen supistaminen liene mielekäs vaihtoehto säästöjä etsiessä.
Sääntöjen kokonaisuudistusta on valmisteltu hallituksen ja muun johdon yhteistyössä. Hallitus päättää, mitä liittokokoukselle esitetään ja liittokokousedustajat puolestaan päättävät tuosta sääntöjen muuttamista koskevasta esityksestä.
Hallintorakenne nyt
Yksi keskeinen uudistus liittyy luottamushenkilöhallinnon rakenteeseen.
Nykyään liiton ylintä päätösvaltaa käytetään liittokokouksessa, joka kokoontuu kolmen vuoden välein. Kokouksessa äänivaltaa käyttävät paikalle edustajiaan lähettäneet jäsenyhdistykset. Vuoden 2017 liittokokouksessa 43 prosenttia yhdistyksistä oli kuitenkin poissa ja käyttämättä jääneiden äänien osuus oli 34 prosenttia.
Tämä tarkoittaa sitä, että tosiasiassa monen pienen yhdistyksen ääni ei kuulu liiton päätöksenteossa.
Nykyisin liittokokous valitsee puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja 25 valtuutettua liittovaltuustoon, joka kokoontuu kahdesti vuodessa. Lisäksi liittokokous valitsee hallituksen, joka kokoontuu aina tarvittaessa, nykyisin noin 8–10 kertaa vuodessa. Tämän lisäksi hallituksen alla työskentelee erilaisia työryhmiä.
Hallintorakenne sääntöuudistuksen jälkeen
Yksi sääntöuudistuksen keskeinen tavoite on päivittää luottamushenkilöhallinnon rakenne 2020-luvulle. Moni muu järjestö on jo siirtynyt malliin, jossa liittovaltuuston valtaa kasvatetaan ja se korvaa erillisen liittokokouksen.
Sääntöuudistuksessa esitetäänkin, että jatkossa Mielenterveyden keskusliiton ylintä päätösvaltaa käyttäisi liittovaltuusto, jonka kokoa kasvatettaisiin aiemmasta. Valtuustoon valittaisiin 30 valtuutettua ja lisäksi puheenjohtaja.
Valtuusto (sekä valtuutetut että puheenjohtaja) valittaisiin kolmen vuoden välein jäsenäänestyksellä, jossa jokaisella jäsenyhdistyksellä on yksi ääni. Nykyisessä mallissa yhdistyksillä on jäsenmäärästä riippuen ääniä kahdesta kuuteen.
Jäsenäänestys voitaisiin järjestää joko erillisenä äänestystilaisuutena tai etäjärjestelyin. Etäjärjestelyt mahdollistaisivat paremmin pienten yhdistysten osallistumisen päätöksentekoon. Valtuusto valitsisi puolestaan hallituksen ja hallituksen puheenjohtajan.
Esityksen mukaan liittovaltuusto kokoontuisi kerran vuodessa. Kun hallituksen tehtäviä uudistettaisiin (hallitus vastaisi jatkossa esimerkiksi vain toiminnanjohtajan valinnasta, ei kaikkien työntekijöiden), voisi myös hallituksen kokousten tiheyttä tarkistaa. Hallituksen alla voisi jatkossakin työskennellä erillisiä työryhmiä.
Liittovaltuuston rooli kasvaisi
Uudistuksessa liittovaltuuston rooli kasvaisi merkittävästi. Siitä tulisi liiton ylin toimielin ja se ottaisi liittokokouksen tehtävät itselleen.
Henkilövalintojen lisäksi valtuusto käsittelisi hallituksen laatiman katsauksen menneestä kolmivuotiskaudesta sekä käsittelisi ja vahvistaisi liiton toimintalinjaukset seuraavalle kolmivuotiskaudelle.
Valtuuston vastuulle siirtyisi jäsenmaksujen ja kannatusjäsenmaksujen suuruuden määrittely. Lisäksi valtuusto päättäisi luottamushenkilöille maksettavien palkkioiden ja korvausten suuruudesta.
Uusien, liittokokoukselta sille siirtyvien tehtävien lisäksi liittovaltuusto hoitaisi myös jo vanhastaan valtuustolle kuuluvat tehtävät:
- menneisyyden tarkastelun eli tilinpäätökseen, vuosikertomukseen, tilintarkastajien lausuntoon ja vastuuvapauden myöntämiseen liittyvät tehtävät sekä
- tulevaisuuden suunnittelun, johon kuuluu esimerkiksi toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta päättäminen sekä tilintarkastajayhteisön valinta.
Valtuusto on jo ennestään käsitellyt jäsenyhdistysten esille nostamia asioita ja aloitteita, joita on käsitelty myös liittokokouksissa. Esityksen mukaan jäsenyhdistysten ääni kuuluisi jatkossa yhdellä areenalla, eli valtuustossa, jolle hallitus valmistelisi vastaukset tehtyihin aloitteisiin.
Liittovaltuusto kokoontuisi kerran vuodessa, joten yhteen kokoukseen tulisi paljon päätettävää. Valtuuston puheenjohtajan tehtävän merkitys korostuisi siten huomattavasti. Uudistuneen valtuuston valtuutetuilta vaadittaisiin niin ikään huolellista perehtymistä ja kykyä kantaa tehtäviensä mukaista vastuuta.
Sääntöuudistuksen esittelyvideo Youtubessa (kesto 21 min.)
Oskari Korhonen
Kirjoittaja on Mielenterveyden keskusliiton lakimies