Suomalaisista 76 % on sitä mieltä, että syrjäytymisvaarassa oleville nuorille tulisi keskittää nykyistä enemmän sosiaali- ja terveyspalvelujen resursseja. Vuoden 2021 Mielenterveysbarometrin mukaan mikään muu väestöryhmä ei herätä läheskään yhtä suurta huolta.
”Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ovat pitkään olleet keskustelun kohteena, ja barometrissa näkyy kansalaisten selvä huoli nuorten jaksamisesta. Korona on entisestään luonut paineita palvelujen kehittämiseen, koska koulujen, ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen tuki on etäopiskelun takia vähäistä”, toteaa barometrin tuottanut kehitysjohtaja Janne Jalava Mielenterveyden keskusliitosta.
Seuraavaksi eniten lisää sotepalveluja tarvitsevat suomalaisten mielestä mielenterveyskuntoutujat (52 %), syrjäytymisvaarassa olevat aikuiset (52 %) ja masennusta sairastavat (50 %). Ikääntyville lisää resursseja keskittäisi 41 % ja lapsiperheille 38 %.
Asenteet paranemassa, silti 18 % ei haluaisi kuntoutujia naapurikseen
Mielenterveysbarometrissa on seurattu mielenterveysongelmiin liittyviä asenteita vuodesta 2005. Uusimmassa barometrissa 60 % suomalaisista arvioi, että asenteet mielenterveysongelmia itse kokeneita ihmisiä kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi viime vuosina.
Barometrin ns. Nimby (Not in my Backyard) -mittarin mukaan se näyttää pitävän paikkansa. 18 % vastaajista ei haluaisi mielenterveyskuntoutujia naapurikseen. Vuoden 2019 barometrissa luku oli 23 % ja sitä ennen 19 % (2017) ja 18 % (2015). Korkeimmillaan luku oli 32 % vuonna 2006.
Asenteiden kohenemisesta ja tiedon lisääntymisestä kertovat barometrissa muutkin väittämät. 81 % on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että mielenterveyskuntoutuja voi elää normaalia elämää lääkehoidon, terapian tai muun tuen avulla. 59 % vastaajista on samaa mieltä siitä, että psyykkisestä sairaudesta voi parantua kokonaan.
Mielenterveysongelmia itse kokeneiden ihmisten kohtaamista pelkää noin 11 %. Kuitenkin 41 %:n mielestä mielenterveysongelmien kanssa ei voi elää täysipainoista elämää.
Keskusteluhoitojen ja liikunnan tehoon uskotaan eniten
Mielenterveysbarometri selvitti nyt ensimmäistä kertaa suomalaisten käsityksiä siitä, miten hyvin erilaiset palvelut ja hoitomuodot sopivat mielenterveysongelmien hoitamiseen.
Kärkikolmikko erottuu selvästi: keskusteluhoidot kuten psykoterapia, luonnossa liikkuminen ja liikunta. 89 %:n mielestä keskusteluhoidot ja luonnossa liikkuminen sopivat mielenterveysongelmien hoitamiseen vähintään melko hyvin. Liikunnasta tätä mieltä on 87 %.
”Usko perinteisiin keskusteluhoitoihin on vahva ja esimerkiksi psykoterapian vaikuttavuudesta on paljon tutkimustakin. Myös luonnossa liikkuminen ja liikunta tuntuvat suomalaisille olevan erittäin sopivia ja helppoja tapoja hoitaa mielenterveyttä. Tämä ei sinällään yllätä”, sanoo Janne Jalava.
”Nyt poikkeusoloissa luonnossa liikkuminen on varmasti noussut entistä suurempaan suosioon ja sen merkitystä mielenterveyden tukena olisikin hyvä analysoida enemmän. Jos liikkumista pandemian vuoksi rajoitetaan, tulisi kuitenkin turvata mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen”, hän sanoo.
Seuraavaksi sopivimmat hoitomuodot ovat suomalaisten mielestä ryhmäkeskustelut toisten mielenterveysongelmista kärsivien kanssa (79 %), mielenterveysjärjestöjen toimintaan osallistuminen (78 %), lääkehoito (71 %) ja rentoutusharjoitukset (67 %).
Verkon keskusteluryhmiä pitää sopivina hoitomuotoina 59 %, itsensä hemmottelua 51 %, valohoitoa 26 % ja luontaishoitoja 23 %. Suhtautumisessaan valohoitoon ja luontaishoitoihin epävarmojen määrä oli vaihtoehdoista kaikkein suurin. Sen sijaan alkoholi tai päihteet sopivat hoidoksi vain 5 %:n mielestä.
Järjestöjä ei tunneta, mutta niihin luotetaan
Suomalaiset eivät barometrin mukaan tunne mielenterveysjärjestöjen toimintaa juuri lainkaan, mutta luottavat lujasti niiden osaamiseen ja asiantuntemukseen. 55 % hakisi mielenterveysongelmia itse kohdatessaan apua alan järjestöstä ja 77 %:n mielestä järjestötoimintaan osallistuminen soveltuu mielenterveysongelmien hoitamiseen vähintään melko hyvin.
Ylivoimainen enemmistö, 86 %, suomalaisista on sitä mieltä, että mielenterveysjärjestöjen julkinen rahoitus on jatkossakin vähintään melko tärkeää.
”Suhteessa siihen, miten paljon työikäisillä on mielenterveysongelmia, on todella huolestuttavaa, että vain alle 5 % heistä on osallistunut mielenterveysjärjestöjen toimintaan. Alan järjestöjen pitäisi toimia matalan kynnyksen periaatteella ja toimintaan osallistumisen pitäisi olla helppoa. Töitä on vielä tehtävä, jotta suomalaiset löytävät järjestöt avun lähteinä myös käytännössä”, Janne Jalava sanoo.
Lisätietoja barometrista:
Kehitysjohtaja Janne Jalava, puh. 040 3501 538
Katso myös:
78 % uskoo koronan lisäävän mielenterveysongelmia tulevaisuudessa
Mielenterveysongelmat estävät yhä vakuutuksen saamista
Kuvia käyttöönne:
Mielenterveysbarometri 2021 kansikuva
Asenteet
Mielenterveysjärjestöjen merkitys
Mikä auttaa mielenterveyshäiriöissä