Tarinateatterin ohjaaja Jaana Taskinen: Jännittäminen on sallittua

“80-luvulla koulussa esitelmän pitäminen jännitti. Istuin pulpetissani ja kauhukuvat alkoivat pyöriä mielessäni: entä jos kävellessäni kohti luokan etuosaa kompastun piirtoheittimen johtoon, kaadun ja housut repeävät takaa. Kaikki nauravat ja opettaja säälii. Kun lopulta pääsen raahautumaan luokan eteen, huomaan, että joku on käynyt kirjoittamassa piirtoheitinkalvoihin epäasiallisia kommentteja opettajasta. Häpeän ja lamaannun. Haukon henkeä, silmät pyörivät päässä ja kädet tärisevät. Hädin tuskin pystyn puhumaan. Yritän kuitenkin aloittaa esitelmääni, vaikka pelkään kuolevani.”

Tarinateatterissa ohjaaja pyytää yleisöstä vapaaehtoista kertomaan tarinan omasta elämästään. Ohjaaja, näyttelijät ja muusikko kuuntelevat tarinaa tarkalla korvalla. Ohjaaja valitsee tekniikan, jolla tarina esitetään näyttämöllä. Näyttelijät improvisoivat esityksen. Esityksen jälkeen ohjaaja kysyy tarinankertojan mielipidettä nähdystä, kuullusta ja koetusta.

Näin yllä olevan kertomukseni Tarinateatteri Hyvän kätilön esittämänä helsinkiläisessä Q-teatterissa. Katsoessani esitystä ihailin näyttelijöiden kekseliäisyyttä ja kykyä heittäytyä rooleihinsa. Yksi kiemurteli lattialla piirtoheittimen johtona, toinen kertoi piirtoheittimen katalista aikeista kampata oppilas maahan ja kolmas esitti tärisevää oppilasta.

Esityksen jälkeen teatteriohjaaja Jaana Taskinen kysyi minulta, miltä esitys tuntui. Kerroin yllättävästä reaktiostani: tunsin myötätuntoa nuorempaa itseäni kohtaan. Usein tarinateatteri voikin laajentaa katsojan näkökulmaa ja samalla voi vapautua lukkiutuneista ajattelutavoista, etenkin jos yleisöön on valittu samalla tavalla oireilevia ihmisiä, esimerkiksi jännittäjätyyppejä.

Jaana Taskinen on teatterialan moniosaaja

Taskinen on työskennellyt Q-teatterissa vuodesta 2004 lähtien. Hän on valmistunut teatteri-ilmaisun ohjaajaksi Helsingin ammattikorkeakoulusta ja teatteriopettajaksi Teatterikorkeakoulun teatteripedagogiikan laitokselta. Taskinen on perustanut Q-teatteriin Nuorten teatterin ja Tarinateatteri Hyvän kätilön. Hänen käsialaansa on myös Q-teatterissa avattu yleisötyö- ja yhteisötyöosasto.

Tarinateatterin (englanniksi Playback Theatre) ovat alun perin kehittäneet Jonathan Fox ja Jo Salas. Esityksessä ovat läsnä ohjaaja, neljä näyttelijää, muusikko ja osallistujat eli yleisö.

– Tarinateatteri on vuorovaikutuksellista ja osallistavaa improvisaatioteatteria. Mitään erityisiä teatterillisia valoja tai lavastuksia ei tarvita. Esitystilaksi soveltuu mikä tahansa rauhallinen ja turvallinen ympäristö, Taskinen selittää.

Tarinateatterissa voi käsitellä laaja-alaisesti erilaisia elämänalueita, mutta usein aiheissa korostuvat yksilö ja hänen suhteensa yhteisöön ja yhteiskuntaan.

– Kyllä tarinateatterissa voi käsitellä mitä tahansa aihetta. Tyypillisesti aiheet liittyvät ihmiseen, ihmisenä olemiseen ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Ylipäänsä mikä tahansa aihe, josta jollakulla on jokin näkemys, kokemus, havainto, tunne tai muisto, soveltuu tarinateatteriin.

Monet ihmiset, jotka näkevät joko oman tarinansa tai toisen ihmisen samaistuttavan tarinan esitettävän näyttämöllä, kokevat sen myönteisenä kokemuksena, lähes terapeuttisena. Varsinainen terapiamuoto tarinateatteri ei kuitenkaan ole, toisin kuin sen sukulaislaji psykodraama.

Taskinen kertoo saavansa osallistujilta lähes poikkeuksetta kiittävää palautetta.

– Ihmiset ovat kertoneet, että heistä tuntuu hyvältä huomata, että heitä on kuunneltu, heidän kertomuksensa on ymmärretty, se muistetaan ja esitetään näyttämöllä. Esityksen seuraaminen voi auttaa jäsentämään ja kirkastamaan asioita omassa elämässään.

Tarinateatterin esitystä seuratessa voi nauttia myös sen taiteellisesta tasokkuudesta. Esityksissä sovelletaan erilaisia teatterillisia tekniikoita, kuten liikkuvaa patsasta, tilannekuvaa ja kohtaamista. Näitä tekniikoita näyttelijät soveltavat esityksissä yllättävillä tavoilla. Katsoja tuskin pystyy ennakoimaan, mitä on tulossa. Musiikki vain lisää tunnelmaa. Esityksen näkeminen voi olla voimakas tunne-elämys, joka säilyy pitkään mielessä.

Menneisyyden haamuja ja jännityksen hallintaa

Vakaviakaan aiheita ei sivuuteta tarinateatterissa. Alun perin Tarinateatteri Hyvä kätilö syntyi nimenomaan tarpeesta käsitellä synnytyksen jälkeistä masennusta. Jaana Taskinen on kertonut itsekin sairastuneensa synnytyksen jälkeiseen masennukseen.

– Diagnosoituun masennukseeni sain apua terapiasta. Aivan ehdottomasti oma alavalintani, teatteri, on ollut minun väyläni tutkia sitä, kuka minä olen ja millainen maailma on.

Muitakin raskaita elämänkokemuksia on osunut hänen kohdalleen, kuten lapsuudessa tapahtunut sijoitus lastensuojelulaitokseen avohuollon tukitoimenpiteenä. Vaikeat kokemukset ovat jättäneet jälkensä Taskisen mieleen.

– Olen työstänyt eriasteista ahdistusta ja masennusta läpi elämäni, joskus akuutimmin ja joskus vähemmän akuutisti.

Jännittämisestäkin hänellä on omakohtaisia kokemuksia, kuten lähes kaikilla esiintyvillä taiteilijoilla. Monet ammattiesiintyjät kokevat äärimmäistä jännitystä ennen esitystä, osa säntää oksentamaan, osa ei pysty olemaan hetkeäkään paikoillaan.

– Ennen ensi-iltaa minulla ei voi olla mitään rekvisiittaan kuuluvia tavaroita käsissäni, koska käteni tärisevät niin paljon.

Koulutuksensa ja työnsä avulla Jaana Taskinen pystyy tarjoamaan vinkkejä, joiden avulla voi lievittää sekä omaa että muiden jännittyneisyyttä.

– Itseään voi auttaa rentoutumaan esimerkiksi juomalla vettä, puristamalla kätensä nyrkkiin, liikkumalla hiukan, ottamalla kontaktia toiseen ihmiseen tai keskittymällä kuuntelemaan ympärillään kuuluvia ääniä.

Taskinen neuvoo myös tiedostamaan, kuinka yleistä ja normaalia jännittäminen on. Kun jännittää, sen hyväksyminen auttaa.

– Iso tekijä jännityksen lievittämisessä on myös se, että saa turvallisia kokemuksia. Vaikka jännittää, ympäristö ottaa sen vastaan ja hyväksyy.

Tarinateatteri yhteistyössä eri tahojen kanssa

Tarinateatterin avulla on myös mahdollista ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin ja jopa yrittää vaikuttaa poliittisesti. Tarinateatteri Hyvä kätilö on halunnut tehdä näkyväksi esimerkiksi, miltä sosiaalitoimen asiakkaista tuntui, kun toimeentulotuen maksaminen siirtyi kunnilta Kelalle. Tai miltä asiakkaasta tuntuu, kun hän joutuu asioimaan kiireiseltä vaikuttavan virkailijan kanssa virallisissa yhteyksissä. Näistä kokemuksista on koostettu esityksiä tarinateatteriin, ja niitä ovat seuranneet päättäjät.

Tarinateatteri Hyvä kätilö on tehnyt yhteistyötä Mielenterveyden keskusliiton kanssa. Korona-aikana on järjestetty etäkeikkoja, joissa esiintyjät ja ohjaaja ovat teatterilla etäyhteyden päässä ja osallistujat ovat seuranneet esityksiä omilla kotikoneillaan. Näin on tavoitettu ihmisiä ympäri Suomen.

Toisena yhteistyömuotona on ollut nuorille suunnattu neljän kerran sarja, jolla pyritään tarinateatterin keinoin tutkimaan, miten omaa hyvinvointiaan voisi edistää ja mikä sitä mahdollisesti kuormittaa.

Niille, joita tarinateatteriin osallistuminen kiinnostaa, mutta ehkä myös jännittää Taskisella on kannustava viesti.

– Tarinateatteri sopii lähtökohtaisesti kaikille, jotka ovat kiinnostuneita tutkailemaan omaa elämäänsä. Ei välttämättä tarvitse olla rohkea tai sellainen, joka haluaa puhua kamalasti itsestään. Meidän yleisöissämme on ollut hyvin laajasti kaikenlaisia ihmisiä.

Uusi yhteistyönäytös tulossa

Tarinateatteri Hyvä kätilö ja Mielenterveyden keskusliitto järjestävät yhdessä verkkoesityksen 14.12.2021 kello 14-15.30. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet tulevat tapahtumakalenteriin.

Mielenterveyden keskusliitto viettää vuonna 2021 50-vuotisjuhlavuottaan ja julkaisee vuoden aikana 50 tarinaa mielenterveydestä. Uusi tarina julkaistaan aina maanantaisin. Katso aiemmin julkaistut tarinat täältä.

Teksti: Tuija Salonen
Kuva: Nina Tuittu