”Taiteen kautta voi lisätä ihmisten ymmärrystä mielenterveyden ongelmista”

Kun muusikko ja säveltäjä Venla Ilona Blom oli lapsi, hänen isänsä matkusti paljon maailmalla. Kotiin palattuaan isällä oli tapana kertoa lapsilleen reissukohteistaan: millaista ruokaa kyseisessä maassa syötiin, mitä lapset tekivät ja millaista musiikkia paikalliset kuuntelivat.

− Isän kautta sain kosketuksen tähän kulttuuririkkaaseen maailmaan ja kiinnostuksen ihmisiä kohtaan, Venla kertoo.

Myös kipinä musiikin ja taiteen pariin syntyi lapsuudenperheessä vanhempien kannustuksesta. Nyt 37-vuotias Venla on työskennellyt esiintyvänä ammattitaiteilijana jo yli 15 vuotta.

Isältä saadut vaikutteet uivat lopulta Venlan ammatilliseen kehitykseen lähes tiedostamatta. Hän on valmistunut maisteriksi Sibelius-Akatemian monikulttuurisesta Global Music -koulutusohjelmasta. Musiikin ammattiopinnot hän aloitti aikanaan Joensuussa pop/jazz-linjalla, mutta teki jo opintojen aikana musiikkia lähinnä kansanmuusikoiden kanssa.

− Se vain tuntui luontevalta ja omalta. Perinteistä ammentaminen ja kulttuurihistorian tutkiminen ovat aina muovanneet omaa tekemistäni ja suhdettani äänenkäyttöön ja säveltämiseen.

Vuonna 2011 Venla lähti vaihtoon Tanskan Århusiin. Vaihtovuosi venyi lopulta kolmeksi. Siellä konkretisoituivat ajatukset, jotka työskentely kansanmuusikoiden kanssa oli herättänyt.

− Yhtäkkiä edustin koko Suomen kulttuurihistoriaa, perimää ja traditioita. Oli hienoa saada olla esimerkkinä siitä, millaista meidän historiamme on, ja huomata, miten ihmiset kiinnostuivat siitä.

Ensimmäisenä vaihto-oppilaspäivänään Venla tapasi kolme muuta suomalaista vaihto-oppilasta. Naiset ystävystyivät ja alkoivat tehdä yhdessä musiikkia.

Lauluyhtye Tuuletar sai alkunsa.

Uniikki instrumentti ja väylä ihmisen ytimeen

− Se vei heti mukanaan. Alusta asti tiesimme, että jokin tässä toimii ja kiinnostaa. Tuuletar syntyi uteliaisuudesta omaa perinnettä ja kulttuurihistoriaa kohtaan. Ytimessä on suomalainen kansanperinne mutta vaikutteet on saatu maailmalta, Venla kertoo.

Tuuletar on kuljettanut jäseniään ympäri maailmaa. Isoja kiertueita ja esiintymisiä sadoille tuhansille ihmisille on kertynyt yhteensä lähes 30 maassa ja neljällä eri mantereella. Kaikki tämä on saavutettu suomenkielisellä, itsesävelletyllä musiikilla. Se ilahduttaa Venlaa edelleen, joskaan ei enää hämmästytä.

− Suomen kieli on ilmaisurikas ja siinä on voimakas eksotiikkalataus. Maailmalla on sanottu, että se kuulostaa lähes fantasiakieleltä.

Tuulettaren myötä ihmisääni ja sen uniikkius alkoivat kiinnostaa Venlaa entisestään.

− Ei ole kahta samanlaista instrumenttia, jos ajatellaan ihmisen ääntä.

Erilaiset tunteet ja tuntemukset vaikuttavat myös ääneen. Ääni on suora ja hoitava väylä ihmisen identiteetin alkulähteelle, Venla kuvailee.

− Ja kun yksilölliset äänet soivat yhdessä esimerkiksi kuorolaulussa, alan kuulla siinä jo jotain kosmistakin resonaatiota. Uskon, että sillä on myös valtavan parantava voima. Onhan sille syynsä, miksi historiassa on kirjoitettu niin paljon protestilauluja, joissa iso joukko laulaa voimalla. On ihan eri asia, huutavatko vai laulavatko ihmiset yhdessä.

”Kehon ja mielen reagointi kertoo tietystä herkkyyden tasosta”

Venlalla on pitkä historia mielenterveysongelmien kanssa. Ensimmäisen diagnoosin ja lääkityksen hän sai parikymppisenä. Elettiin vuotta 2007, jolloin puhe mielenterveysongelmista oli vielä olematonta. Venlan onneksi lähipiirissä oli ihmisiä, jotka auttoivat häntä hakemaan apua ja hoitoa.

Venla on kamppaillut muun muassa paniikkihäiriön kanssa ja puhunut siitä avoimesti. Hänellä itsellään on ollut ymmärtäväisiä ihmisiä ympärillä, joten paniikkikohtauksiin liittyvän yksinäisyyden kokemuksenkin on voinut jakaa. Omalla avoimuudellaan hän toivoo välittävänsä saman tunteen jollekin toiselle samoja asioita kokevalle ihmiselle.

− Ei näistä asioista puhuminen julkisesti ja julkisessa ammatissa mitenkään kivaa tai helppoa ole, mutta ajattelen, että siinä ei ole kyse minusta vaan meistä kaikista. Siksi haluan laittaa itseni likoon.

Vaikka paniikkikohtaukset ovat raskaita, on niitä oppinut tarkastelemaan myös toiselta kantilta. Venlan paniikkikohtauksiin liittyy erityisesti vahva kuolemanpelko.

− Sen voi nähdä myös äärimmäisenä elämänjanona. Siksi reaktio on niin voimakas. Uskon, että kehon ja mielen reagointi kertoo tietystä herkkyyden tasosta. Ja herkkyyskin on voimavara.

Venla ajattelee olevansa onnekas, että elää tässä maailman ajassa, jossa on tietoa, tukea ja hoitoa. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, sillä maailma muuttuu jatkuvasti ja altistaa mielen erilaisille ongelmille.

− Huomasin jossain kohdin, ilman tietoista päätöstä, että nämä ajatukset alkoivat näkyä taiteessani. Aloin kirjoittaa tekstejä, jotka liittyivät mielen kamppailuihin, Venla kertoo.

Muiden taiteilijoiden teokset mielenterveyteen liittyen vaikuttivat häneen voimakkaasti. Tällainen on ollut esimerkiksi Päivi Storgårdin romaani Keinulaudalla.

− Minua alkoi kiehtoa se, miten taiteen kautta voi lisätä ihmisten ymmärrystä mielenterveyden ongelmista.

Nainen vai kone?

Vuonna 2019 Tuuletar julkaisi Rajatila-albumin. Jo tekoprosessin aikana yhtyeen jäsenet käsittelivät erilaisia mielensisäisiä kamppailuja.

− Se oli voimaannuttava ja iso taiteellinen kokemus, joka on syntynyt mielen ongelmien ja haasteiden kautta.

Samana vuonna Venla alkoi hahmotella monitaiteellista sooloteosta. Lopulta syksyllä 2022 ensi-iltansa sai Woman Machine.

Teoksen syntyyn on vaikuttanut se, että Venla on myös beatboxaaja. Beatboxaus on rumpukonesoundien imitoimista ihmisääneellä ja suun lihaksilla. Hän tunnistaa olleensa siinä perfektionisti ja kontrollintarpeinen.

− Jossain kohdin aloin miettiä, miksi minun pitää kuulosta koneelta. Kyllästyin siihen, että pitää olla niin mekaanisen tarkka. Beatboxaus on ihanaa ja inspiroivaa ja siinä on musiikillisesti ihan oma taikansa, mutta ajan myötä aloin huomata, etten jättänyt harjoittelussani yhtään tilaa inhimillisyydelle.

Woman Machine -teoksen kautta hän pohti, mitä tapahtuu, jos kone menee epäkuntoon.

− Tuleeko minusta toimimaton vai kuoriutuuko koneiston alta aito ihminen?

Kyseisen teoksen myötä Venla pysähtyi myös miettimään mielen sisällä tapahtuvan taistelun ilmaisemista äänen ja liikkeen keinoin.

− Kun asioita on vaikea sanallistaa, ääni ja liike voivat olla paljon suorempia tapoja.

Yhteisötaideteokseen kerätään kokemuksia

Mielenterveysongelmista puhuminen vaatii ihmiseltä paljon voimia ja uskallusta. Hiljaista oireilua on paljon. Venla huomasi turhautuneensa siihen, että äänessä aiheen tiimoilta ovat aina ne, joilla on resursseja puhua julkisesti. Hän halusi tarjota alustan ihmisille, jotka eivät muuten pääse ääneen.

Syntyi ajatus yhteisötaideteoksesta, jossa tutkitaan laajojen kyselyiden ja haastatteluiden avulla sitä, mitä jatkuvasti uudistuva ja kehittyvä teknologia ja informaatiotulva tekevät ihmisten mielenterveydelle.

Venla sai IHMISKO(N)E-teoksen työstämiseen rahoituksen. Käsikirjoitus pohjautuu niiden ihmisten tarinoihin, joita haluaisi kuulla muttei pääse kuulemaan. Nyt suunnitelmat on tehty ja työryhmä vahvistunut. Tulossa on iso teos, jossa mukana on ammattitanssijoita, ammattikuoro, beatboxausta, sanataidetta ja visuaalista mediaa. Koko käsikirjoitus ja sisältö rakennetaan haastattelujen ja yhteisötaideteoksen periaatteella.

−  Kyselyyn vastannut tai haastattelun antanut ihminen on yhtä tärkeä kuin lavalla oleva tanssija. Teosta ei syntyisi eikä tanssija tanssisi ilman tuon ihmisen vastauksia.

Teoksen myötä Venla toivoo antavansa esimerkin siitä, miten ihmisten osallistaminen taiteen tekemiseen tuo heitä lähemmäs ammattitaiteen kenttää.

− Haluan, että taide on helposti lähestyttävää. On minun vastuullani tehdä sellaista taidetta, jossa pääsemme yleisön kanssa mahdollisimman lähelle toisiamme. Se kiehtoo minua taiteilijan ammatissa.

Teoksen työstämiseen voi osallistua kuka tahansa vastaamalla verkossa toteutettavaan kyselyyn. Kaikenlaiset ajatukset ja kokemukset liittyen digitalisaatioon, virtuaalitodellisuuteen, sosiaaliseen mediaan ja tekoälyyn sekä niiden vaikutuksiin mielenterveyteen ovat tervetulleita.

− Tämän teoksen päähenkilö olet sinä, joka vastaat tähän kyselyyn. Jokainen on yhtä tärkeä ja oleellinen. Voit olla juuri niin abstrakti, rönsyilevä, vähäsanainen tai ytimekäs kuin haluat, Venla kannustaa.

Haluatko osallistua vastaamalla kyselyyn?

Mielenterveyden keskusliitto on mukana tukemassa teoksen sisällöntuotantoa. Osallistu IHMISKO(N)E-teoksen tuotantoon vastaamalla kyselyyn täällä!

Teoksen ensi-ilta on vuonna 2025.