On tavallista, että mielenterveyden häiriön puhkeaminen tilapäisesti ja joskus pysyvämmin heikentää työkykyä, ja moni joutuu jäämään pois töistä sairauslomalle joksikin aikaa. Akuuteista mielenterveyden häiriöistä johtuvien sairauslomien pituus vaihtelee muutamasta viikosta useisiin kuukausiin, jopa kokonaiseen vuoteen. Noin vuoden sairausloman jälkeen tulee siirtymä, jolloin työkyvyttömyyden jatkuessa haetaan työkyvyttömyyseläkettä.
Oli sairausloma kuinka pitkä hyvänsä, se usein aiheuttaa monenlaista huolta ihmiselle itselleen. Kuka tekee työni sillä aikaa, kun olen pitkään poissa, eiväthän ne kasaannu jonkun toisen harteille? Vai odottaako minua mahdoton työvuori palatessani? Mitä työkaverit mahtavat ajatella poissaolostani, pitäisikö minun kertoa heille palatessani sairauslomani syy? Ajatteleekohan esimieheni, etten enää pysty jatkossa tekemään tavallisia töitäni? Kysymyksiä voi olla paljon, ja niiden aiheuttama huoli voi jopa hidastaa toipumista. Siksi olisikin tärkeää, että sairauslomalla antaisit itsesi rauhassa toipua ja luottaisit siihen, että asiat työpaikalla kyllä järjestyvät aikanaan.
Esimiehen vastuulla on se, että työpaikalla työt tulevat tehdyksi poissaolostasi huolimatta, sinun ei tarvitse sitä murehtia. Työhön paluun yksityiskohdista kannattaa jutella työterveyshuollon lääkärin ja esimiehesi kanssa. Sinulla on oikeus neuvotella työhön paluusi reunaehdoista, ja pääsääntönä on, että joustoja voidaan tehdä niin työajan kuin työtehtävienkin osalta. Nämä joustot vaikuttavat luonnollisesti palkkaasi. Yksi vaihtoehto voi olla osasairauspäivärahan käyttö.
Esimiehen vastuulla on se, että työpaikalla työt tulevat tehdyksi poissaolostasi huolimatta, sinun ei tarvitse sitä murehtia.
Pienin askelin takaisin työelämään
Mikäli työkyvyttömyys on pitkittynyt ja olet joutunut olemaan poissa työelämästä jo kauan, askeleita paluuseen voi tehdä pikkuhiljaa. Paluu voi tapahtua monesta eri lähtökohdasta: yksi palaa keskenjääneiden opintojen pariin, toisella on työpaikka odottamassa ja kolmas aloittaa paluun miettimällä, mikä olisi itselle sopiva työ. Yhtä kaikille sopivaa reittiä ei liene olemassa vaan pikemminkin polku, jossa on erilaisia askeleita.
Aika moni kertoo jälkikäteen ensimmäisten askeleiden olleen johonkin toimintaan mukaan lähteminen. Toiminta voi olla mitä tahansa: päiväkodin vanhempaintoimikunta, harrastusseuran kahvinkeittäjä tai vaikka marttailu. Se voi olla myös harrastuksen uudelleen aloittaminen – mikä ikinä sopiikaan sinulle.
Tärkeää on tekeminen omien voimien mukaan. Ja sehän ei muuten olekaan aina helppoa! Innostus saattaa viedä mukanaan ja päivät täyttyvät toiminnasta! Tai sitten ei millään pääse liikkeelle. Oleellista on itsensä kuunteleminen ja kehon vinkkeihin luottaminen – ja toisaalta askelista iloitseminen. Pyörälenkillä käynti vuosien jälkeen on saavutus! Harrastuksesta voi kasvaa työ, kuten monet kokemusasiantuntijat tietävät. Varsin moni löytää uutta itselleen vertaisohjaajana tai kokemusasiantuntijana toimimisesta. Näissä asioissa autamme sinua mielellämme alkuun.
Yhtä kaikille sopivaa reittiä ei liene olemassa vaan pikemminkin polku, jossa on erilaisia askeleita.
Opiskelua, työkokeilua vai ammatillista kuntoutusta?
Toisille luonteva tapa on aloittaa opiskelu. Opiskella voi kuntoutustuellakin, jolloin on helppo edetä omassa tahdissa. Opintojen joustavuus riippuu oppilaitoksesta, joten asia kannattaa selvittää etukäteen. Klubitaloilla on opintoklubeja ja opintovalmentajia, joilta voi saada tukea ja apua. Opiskelua voi kokeilla myös erityisoppilaitosten valmentavissa koulutuksissa, ja näihin erityisoppilaitoksiin voi päästä myös tutustumaan muutamaksi toviksi. Jos taas opintojen suunta on jo tiedossa, niin apua hakeutumiseen saa joko työvoimatoimistoista, oppilaitoksista tai vaikkapa Mielenterveyden keskusliiton neuvonnasta. Jos harkitset opiskelua, niin muistathan jutella asiasta hoitavan lääkärisi kanssa. Maininnan pitää nimittäin löytyä kuntoutussuunnitelmasi.
Yksi suosittu keino on työkokeilu. Työkokeilussa voit kokeilla paluuta entiseen työhösi tai kokeilla kokonaan uutta alaa. Työkokeilusta kannattaa jutella hoitavan lääkärin kanssa, jotta sanapari löytyy myös kuntoutussuunnitelmasi. Työkokeiluun voi hakeutua TE-toimiston, työeläkevakuutusyhtiön tai Kelan kautta. Oikea järjestäjä tai oikeastaan maksaja riippuu siitä, oletko työtön työnhakija (TE-keskus) vai saatko kuntoutustukea Kelalta (Kela) vai työeläkelaitokselta (työeläkevakuutuslaitos). Se, joka maksaa sinulle tuloa, on myös työkokeilusi kannalta oikea kontaktitaho.
Ammatillinen kuntoutus taas on oikea reitti silloin, kun sinulla on takana vähintään noin viisi työvuotta ennen sairastumista. Ammatillisen kuntoutuksen järjestäjä on yleensä työeläkevakuutusyhtiösi. Ammatillinen kuntoutus voi tarkoittaa koulutusta, työkokeilua, ammatillisen kuntoutuksen kursseja tai työhönvalmennusta. Kuntoutuksen tarpeesta ja ajatuksesta kannattaa jutella lääkärin kanssa, jotta kuntoutussuunnitelmastasi löytyy tämä ajatus. Kuntoutuksen sisällöstä ja ajankohdasta taas sovit työeläkevakuutuslaitoksesi kanssa.
Töissä ja eläkkeellä samanaikaisesti?
Myös eläkkeeltä voi palata työelämään. Eläkkeen ohessa saa työskennellä jonkin verran, tarkistathan Kelan sivuilta tarkat summat. Nämä rajat muuttuvat vuosittain. Palkkatulojen kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkka, sillä jos tuloja on liikaa, eläke voidaan katkaista pysyvästikin. Eläke katkaistaan pysyvästi, jos tulot ylittävät rajan yli kahden vuoden ajan.
Jos työssäolo sujuu hyvin, eläkkeen voi jättää lepäämään. Lepäämään jättäminen tarkoittaa, että eläkkeen maksu katkeaa kokonaan. Saat eläkkeesi halutessasi takaisin, kun sovittu aika on kulunut. Aikaväli vaihtelee kolmesta kuukaudesta kahteen vuoteen ja voit sopia sen itse eläkkeesi maksajan kanssa. Eläke on kuitenkin pakko jättää lepäämään, jos tulosi ylittävät asetetut rajat yli kaksi kuukautta peräkkäin. Olethan siis tarkka tulojen kanssa.
Vaihtoehtoja on mukavan paljon, eikö vain? Ja tässä siis vain ne yleisimmät askeleet. Ajatuksista ja toiveista kannattaa puhua ääneen sekä itselleen että muille. Oletko muuten huomannut, että ääneen lausutut toiveet toteutuvat useammin kuin ne omat hiljaiset ajatukset?
Kuinka sairastaminen vaikuttaa talouteen?
Jos joudut sairauslomalle töistä, riippuu mm. työsuhteen kestosta ja työehtosopimuksesta, kuinka kauan sairauslomasi on palkallista. Voit tarkistaa tämän esimerkiksi työpaikkasi talous- ja henkilöstöhallinnosta. Jossain vaiheessa sairausajan palkanmaksu keskeytyy, ja silloin voit hakea sairauspäivärahaa Kelasta. Päivärahan suuruus on hieman yli 60 prosenttia bruttopalkasta. Jos palaat sairauslomalta töihin osa-aikaisesti, voit saada myös osa-aikaista päivärahaa. Kelan sivuilla on laskureita, joiden avulla voit selvittää päivärahasi suuruuden.
Jos taas olet ollut poissa työelämästä jo kauan ja saat esimerkiksi eläkettä tai kuntoutustukea, työhön palaaminen vaikuttaa ilman muuta myös raha-asioihisi. Koska työhön paluun reittejä on monia, eivät kaikki askeleet vaikuta tuloihisi. Kuntoutustuella voit kokeilla opiskelua tai työkokeilua ilman, että tulosi muuttuvat. Jos taas pääset ammatillisen kuntoutuksen piiriin, maksetaan kuntoutuksen ajalta tavallisen kuntoutustukesi lisäksi kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha voi vaikuttaa asumistuen suuruuteen sekä toimeentulotuen saamiseen. Tässä kohdin kannattaa siis olla tarkkana.
Eläkkeeltä työhön palaaminen vaatii sekin tarkkuutta raha-asioiden suhteen: ensinnäkin pitää olla tarkkana, etteivät tulot ylitä asetettuja rajoja, ja toisaalta pitää olla uskallus jättää eläke lepäämään, jos tulot ja työ näyttävät sujuvan.
Jos raha-asiat mietityttävät sinua – oli tilanteesi mikä hyvänsä – olethan yhteydessä neuvontapalveluihimme. Kuntoutusneuvojamme ovat hakoja selvittämään reittejä ja rahasolmuja!
Lisätietoja:
TE-palvelut
KELA
Valtakunnallinen mielenterveysneuvonta, puh. 0203 19120
Sosiaalineuvonta, puh. 040 756 0578