Ihmis- ja perusoikeudet
Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Henkilökohtainen vapaus
Jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta.
Oikeus sosiaaliturvaan ja terveyspalveluihin
Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Julkisen vallan on turvattava riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.
www.finlex.fi/fi/laki/
www.ykliitto.fi/sites/ykliitto.fi
Syrjintä
Yhdenvertaisuuslaki
Perus- ja ihmisoikeussäännöksiä täsmentävät yhdenvertaisuuslain yhdenvertaisuuden edistämistä, syrjinnän kieltoa ja syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa koskevat säännökset. Syrjinnässä voi joskus olla kyse myös rikosasiasta.
Yhdenvertaisuuslaki kieltää laajasti syrjinnän henkilöön liittyvän syyn esimerkiksi terveydentilan tai vammaisuuden perusteella kaikessa julkisessa ja yksityisessä toiminnassa yksityis- ja perhe-elämää sekä uskonnonharjoitusta lukuun ottamatta.
Välitön syrjintä tarkoittaa sitä, että jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn johdosta epäsuotuisammin kuin muita vastaavassa tilanteessa olevia. Välittömän syrjinnän lisäksi yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä syrjintää ovat välillinen syrjintä (näennäisesti yhdenvertainen kohtelu, joka johtaa tosiasiallisesti syrjivään lopputulokseen), henkilön ihmisarvoa loukkaava häirintä, kehottaminen syrjintään sekä vammaisten henkilöiden kohtuullisten mukautusten epääminen. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. On esimerkiksi kiellettyä syrjiä lapsen vanhempaa lapsen sairauden tai vamman vuoksi.
www.finlex.fi
www.finlex.fi/fi/laki/
Tahdosta riippumaton hoito
Mielenterveyspalvelut on ensisijaisesti järjestettävä avopalveluina siten, että oma-aloitteista hoitoon hakeutumista ja itsenäistä suoriutumista tuetaan.
Tahdosta riippumaton hoito on mahdollista vain, jos henkilöllä on vakava mielenterveyshäiriö, jossa todellisuudentaju on selvästi häiriintynyt (psykoosi), ja ilman sairaalahoitoa sairaus pahenisi tai vaarantaisi potilaan oman tai muiden ihmisten terveyden tai turvallisuuden, ja mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu tai eivät ole riittäviä.
Päätös tahdosta riippumattomaan hoitoon edellyttää kaikkia kolmea seikkaa. Alle 18-vuotias voidaan mää-rätä tahdosta riippumattomaan hoitoon vakavan mielenterveyden häiriön takia, vaikka hän ei olisi psykoottinen.
Tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten arviointia ja hoitoa koskevaa päätöstä ei koskaan tee vain yksi henkilö.
Valvira: Tahdosta riippumaton hoito ja potilaan oikeudet