Mikä on dissosiaatio?
Mielemme pyrkii suojautumaan traumaattisilta asioilta. Jakautumisesta eli dissosiaatiosta puhutaan silloin, kun ihmisen mieli ikään kuin jakautuu kahteen tai useampaan eri osaan. Yksi puoli kantaa tunnepuolella traumamuistoa, toinen taas pyrkii elämään normaalia arkea, pitämään muistot poissa todellisuudesta ja hautaamaan trauman olemattomiin. Tällöin trauma jää ikään kuin eri persoonan kannettavaksi. Dissosiaatio mahdollistaa elämän jatkumisen kohtuuttoman raskaista kokemuksista ja tapahtumista huolimatta.
Dissosiaatiossa mielen rakenteiden välille syntyy katkoksia. Yleensä ihmisten tunteet, muisti, ajattelu, toiminta ja identiteetti ovat yhteydessä toisiinsa. Dissosiatiivisissa oireissa tai häiriöissä yhteys katkeaa tilapäisesti tai pitkäaikaisesti.
Mikä on dissosiaatiohäiriö ja mitkä ovat sen oireet?
Dissosiatiivisiin häiriöihin kuuluu muun muassa dissosiatiivinen identiteettihäiriö, jossa ihmisellä on erillisiä persoonallisuuden alueita ja tiloja, jotka usein vaihtelevat äkillisesti. Myös dissosiatiivinen muistinmenetys ja depersonalisaatiohäiriö, jossa ihminen kokee itsensä epätodelliseksi, kuuluvat dissosiatiivisiin häiriöihin.
Dissosiaatiohäiriön oireita ovat keskittymiskyvyttömyys, muistikatkot, hajamielisyys, toimintakyvyn lamaantuminen, syömishäiriö, riippuvuudet, somaattiset kivut, epäluottamus toisiin ihmisiin, tunnottomuus, masennus, uupumus ja aistiharhat.
Mikä avuksi dissosiaatiohäiriöön?
On tärkeä tiedostaa, että lyhytkestoiset ja satunnaiset dissosiaatio-oireet ovat normaaleja. Hoitoon tai arvioon kannattaa hakeutua, mikäli oireet haittaavat, ja jos epäillään varsinaista dissosiatiivista häiriötä. Dissosiatiivisten häiriöiden tärkein hoitomuoto on psykoterapia.
On yksilöllistä, mikä ketäkin auttaa. Lisäksi sopivat keinot riippuvat siitä, etsitäänkö apua muistiongelmiin, masennukseen vai epäluottamukseen toisia ihmisiä kohtaan.
Dissosiaatio-oireet voivat olla monenlaisia, joten ne on helppo sotkea muihin mielenterveyshäiriöihin. Myös hoitava taho voi olla hämmentynyt, kun oireet vaihtelevat, eivätkä hoito ja lääkkeet tehoa. Tällöin ei yleensä ole tietoa taustalla olevasta traumasta. Jos keskitytään vain oireisiin, trauma jää tunnistamatta.
Dissosiaatiohäiriöstä toipuminen voi kestää kauan, eikä kaikissa tapauksissa onnistu. On kuitenkin hyvä muistaa, että oikean hoidon avulla toipuminen on mahdollista, ja oireista huolimatta on mahdollista elää hyvää elämää.