Masennus eri muodoissaan on hyvin yleinen sairaus – joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana. Mikäli juuri sinä sairastut, kohtalotovereita ja tietoa löytyy paljon. Oikeanlaisen hoidon avulla masennuksesta on mahdollista parantua, ja joillekin masennuksen kokeminen ja siitä selviäminen on myös käännekohta elämässä kohti entistä parempaa itsetuntemusta ja elämänlaatua.
Masennusta on monenlaista: lieviä, keskivaikeita, vaikeita ja psykoottista masennustiloja. Masennukseen voi liittyä muitakin mielenterveyden häiriöitä, kuten ahdistuneisuutta, paniikkihäiriöitä, persoonallisuushäiriötä tai syömishäiriöitä. Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä masennus kuuluu sairauden kuvaan, ja silloin ihmisen vointi vuorottelee hypomaniasta tai maniasta masennukseen.
Masennuksen voivat laukaista lukuisat eri tekijät, esimerkiksi ajankohtaiset elämäntapahtumat ja erilaiset pettymykset ja menetykset. Masennustilojen taustalla voi olla läheisen menetykseen liittyvä surematon suru tai jokin muu aiemmin elämässä käsittelemätön tunnetila tai trauma, joka nousee pintaan elämänkriisin keskellä, joskus tiedostamattakin.
Kenen tahansa elämä voi kriisiytyä, ja tähän voi olla lukemattomia eri syitä, kuten pitkittynyt stressi, työ- tai opiskelu-uupumus, ero puolisosta tai muut vaikeat ihmissuhdehuolet, yksinäisyys, työttömyys, päihdeongelmat ja muut riippuvuudet, talousvaikeudet, synnytys ja sen aiheuttamat hormonaaliset muutokset, oma tai läheisen vakava sairastuminen tai rikoksen tai väkivallan uhriksi joutuminen. Kaikki nämä elämää kuormittavat tekijät altistavat masennuksen puhkeamiselle, mutta on hyvin yksilöllistä, kuka sairastuu. Joskus masennukselle ei löydy mitään selkeää syytä elämäntilanteesta. Oma vika se ei silti ole koskaan. Masennus on sairaus, joka edellyttää lääketieteellistä ja psykologista hoitoa – kenenkään ei pidä eikä tarvitse yrittää parantua siitä yksin.
Masennuksen taustalla psykologisia, fyysisiä ja biologisia tekijöitä
Masennuksen syntyyn voivat vaikuttaa mm. biologinen alttius, synnynnäinen temperamentti ja kehityksen aikaisten kokemusten muovaama persoonallisuuden rakenne. Masennuksessa on kyse usein myös häiriöistä aivojen toiminnassa ja niiden välittäjäaineenvaihdunnassa. Psykologisella tasolla alttiutta sairastumiseen lisäävät mm. huono itsetunto ja vääristynyt minäkuva sekä erilaiset sisäistetyt negatiiviset ajatusmallit. Masennus voi olla ihmisen psyyken tiedostamaton keino paeta pelottavia tunnetiloja, kuten omia tai toisen vihantunteita, surua tai muita tukahdutettuja voimakkaita tunteita, jotka voivat vaikeuttaa tunne-elämää tai ihmissuhteita pitkäänkin tiedostamatta.
Masennuksesta puhutaan nykyään paljon, ja yhä useampi uskaltaa kertoa oireistaan ääneen joko läheisille, lääkärille tai muulle alan ammattilaiselle. Masennusta ei pitäisikään kenenkään hävetä tai piilottaa, sillä mitä varhaisemmassa vaiheessa sairastunut pääsee hoitoon, sitä nopeampaa ja pysyvämpää toipuminen voi olla. Ja vaikka pahan olon kanssa olisi elänyt yksin kauankin ja vasta suurempi romahdus voinnissa saisi hakeutumaan hoitoon, on masennuksesta aina mahdollista parantua.
Paras hoito sisältää vähintäänkin psykoterapiaa
Masennuksen hoidossa tehokkaimmaksi hoidoksi on todettu psykologisen keskusteluavun tai psykoterapian sekä mahdollisen lääkehoidon yhdistäminen. Toisille tehokas hoito voi olla psykoterapia ja mahdollinen sairausloma akuutissa vaiheessa, ilman minkäänlaista lääkitystä. Toiset taas tarvitsevat psykoterapian ohella myös lääkehoitoa. Pelkkä lääkehoito ilman psykologista keskusteluapua ei ole tutkitusti pitemmän päälle tehokas eikä suositeltava hoitomuoto.
Sairauden alkuvaiheessa hoidon voi suunnitella yleislääkäri, mutta pitkittyneessä, vaikea-asteisemmassa tai toistuneessa masennuksessa on syytä hakeutua psykiatrian erikoislääkärin vastaanotolle.
Masennus voi olla myös mahdollisuus
Vaikka masennukseen sairastuminen on usein raskas elämänvaihe, moni kokee toipumisvaiheessa, että se tarjoaa myös mahdollisuuden tutustua itseensä uudella tavalla ja pohtia elämää ja valintojaan uudesta perspektiivistä.
Moni sairastunut kokee saavansa apua ja voimia muiden samassa tilanteessa elävien kohtaamisesta, kokemuksista ja tarinoista. Usein masennus saa ihmisen kuitenkin eristäytymään sosiaalisista suhteista – mikä on täysin ymmärrettävää silloin, kun voimat eivät tunnu riittävän edes pukeutumiseen tai peseytymiseen. On tärkeää, ettei masentunut koe painostusta ympäristöstään ”ryhdistäytyä tai ”lähteä liikkeelle”, vaan tärkeintä mitä läheiset voivat tehdä, on olla läsnä ja osoittaa hyväksyntää ja välittämistä ilman vaatimuksia.
Kenen tahansa elämä voi kriisiytyä, ja tähän voi olla lukemattomia eri syitä elämäntilanteista riippuen.
Erilaisia masennuksen oireita:
- masentunut, ahdistunut tai epätoivoinen mieliala
- vähentynyt mielenkiinto muihin ihmisiin ja ympäristöön
- kyvyttömyys nauttia tai kokea mielihyvää
- unettomuus tai lisääntynyt unen tarve
- lähes päivittäinen voimattomuus ja väsymys
- liikkeiden ja mielen hidastuminen tai kiihtyneisyys
- arvottomuuden, huonommuuden ja syyllisyyden tunteet
- vaikeudet ajatella, keskittyä tai tehdä päätöksiä
- kuolemaan liittyvät mielikuvat tai itsemurha-ajatukset
- ruokahaluttomuus ja laihtuminen tai lisääntynyt tarve syödä ja painonnousu
- lisääntynyt alkoholin tai muiden päihteiden käyttö
- seksuaalisten halujen vähentyminen
Lievistä masennustiloista kärsii noin 10–15 %, vakavista masennustiloista noin 5 % ja psykoottisista depressioista vajaa 1 % suomalaisesta aikuisväestöstä.
Masennustiloilla on alttius toistua. Vakavamman masennuksen sairastaneilla on noin 50 % riski sairastua myöhemmin uuteen masennusjaksoon. Ilman hoitoa kahden sairastetun vakavan masennusjakson jälkeen kolmannen sairausjakson todennäköisyys kohoaa yli 70 prosenttiin, ja kolmannen sairausjakson jälkeen uusiutumisriski on jo yli 90 %. Asianmukaisella hoidolla masennusjaksojen uusiutumisriskiä voidaan merkittävästi vähentää.
Jos kaipaat kuuntelijaa tai keskustelijaa, ota yhteyttä:
- Valtakunnallinen mielenterveysneuvonta 0203 19120, tiistaista torstaihin klo 10-15
- Valoa-chat avoinna arkisin klo 12–15
- Valoa-vertaischat avoinna keskiviikkoisin ja torstaisin 18–20
Masennus kuin ikisade? -verkkokurssille voit osallistua milloin tahansa, missä tahansa! Lue lisää verkkokurssista täältä.
Lue Työ mielessä -blogi: Puhtaat hiukset ja ripsaria – kyllä se siitä!