Skitsofreniapotilaiden elinajan lyhyyteen johtaviin asioihin voi ja pitää vaikuttaa

Ilmoittaudu aihetta käsittelevään Skitsofreniakoalition järjestämään webinaariin täällä.

Varhaista skitsofreniapotilaiden kuolleisuutta selittävistä tekijöistä merkittävimpiä ovat potilaiden runsas ja laajakirjoinen fyysinen sairastavuus: erityisesti sydän- ja verisuonitaudit, syövät ja hengitysteiden sairaudet, sekä lisäksi itsemurhat.

On tärkeää vaikuttaa heti skitsofrenian diagnosoimisen jälkeen riskitekijöihin fyysisten terveysongelmien ehkäisemiseksi, sekä sairauksien viiveettömään havaitsemiseen ja laadukkaaseen hoitoon.

”On viitteitä, että hoitojärjestelmä kohtelee skitsofreniapotilaita eriarvoisesti somaattisten sairauksien hoidossa. Skitsofreniaa sairastavan henkilön kyky ilmaista asioita voi sairaudesta johtuen olla heikentynyt. Lisäksi on ollut selkeitä havaintoja siitä, että päivystyksessä saattaa jäädä huomaamatta somaattisen puolen asioita skitsofreniaa sairastavalla ihmisellä”, pohtii psykiatrian erikoislääkäri ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Jukka Kärkkäinen.

Säännöllisesti toteutettavat terveystarkastukset ja ohjaus tarpeenmukaisiin jatkotutkimuksiin ja elintapakuntoutukseen vähentäisi sairauksia ja nopeuttaisi hoitojen aloitusta.

Skitsofreniapotilaiden elinajan lyhyyteen johtaviin asioihin voi ja pitää vaikuttaa. Tätä painotetaan myös päivitetyssä Skitsofrenian Käypä hoito- suosituksessa.

Hoitokulttuuria on muutettava skitsofreniaa sairastavien somaattisten sairauksien hoidossa

Kehitys vaatii muutosta hoitokulttuurissa ja resurssien kohdentamisessa. Yhdenvertaista oikeutta laadukkaaseen terveydenhuoltoon painotetaan myös tuoreessa kansallisessa mielenterveysstrategiassa.

Elintapaongelmiin kohdennettuja interventiota on lisättävä merkittävästi. Ylipainoriskin vuoksi on heti lääkityksen aloituksen jälkeen aloitettava säännöllisesti seurata painoa, jonka muutoksiin reagointia täytyy myös lisätä.

Suomessa on kehitetty uudenlaisia organisaatioiden rajat ylittäviä toimintamalleja ja moniammatillisia verkostoja, jotka tähtäävät skitsofreniapotilaiden fyysisen hoidon parantamiseen. Malleja on otettava käyttöön perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa entistä paremmin.

Osaan psykoosilääkkeistä liittyy aineenvaihdunnan, verenkierron ja kylläisyyden tunnistamisen häiriintymistä, ja lisäksi itse sairauteen yhdistyy geneettinen alttius aineenvaihduntapoikkeamiin.

Elintapojen ja lääkityksen myötävaikutuksella useimpien potilaiden kohdalla näkyvä merkittävä painon nousu tapahtuu sairastumisen jälkeen. Lihavuus on muihin verrattuna 3–4-kertaista.

”Käypä hoito -suositus ei tällä hetkellä toteudu. Jokainen vastaa itse terveydenhoidon piiriin hakeutumisesta. Siksi psykiatrisen puolen hoitohenkilökunnan tehtävänä on osata kertoa selkokielellä potilaalle, mitä sivuvaikutuksia hoito voi tuoda tullessaan, jotta potilas osaisi hakeutua tarvittaessa hoitoon somaattiselle puolelle”, Kärkkäinen huomauttaa ja jatkaa:

”Somaattisella puolella kannattaa muistaa myös suun terveydenhoito. Suun terveys vaikuttaa koko elimistön terveyteen, joten säännölliset käynnit myös hammashoidon puolella ovat elinaikaa nostattava tekijä.”

Skitsofreniapotilaat ovat eriarvoisessa asemassa suhteessa muuhun väestöön fyysisten sairauksien hoidon kannalta.

Aihetta käsitellään asiantuntijoiden johdolla Skitsofreniakoalition järjestämässä webinaarissa 4.5.2021.

Ilmoittaudu webinaariin täältä.

Skitsofrenia on yksi vaikeimmista ja kalleimmista sairauksista. Skitsofrenian kokonaiskustannukset ovat Suomessa 700–900 miljoonaa euroa vuosittain. Sairaus alkaa yleensä nuorella iällä, on pitkäaikainen, usein läpi elämän jatkuva ja ennusteeltaan huono. Vain harva skitsofreniapotilas kuntoutuu täysin työkykyiseksi. Skitsofrenian ennustetta on mahdollista parantaa, mutta tämä edellyttää vaikuttavien hoitomenetelmien entistä laajempaa ja systemaattisempaa toteutusta sekä työelämään valmentavien kuntoutusmuotojen ja työmahdollisuuksien lisäämistä. Suomessa skitsofreniaa sairastavia on noin 50 000 henkilöä.

Lisätiedot:

Jukka Kärkkäinen, jukka.karkkainen@netti.fi, 050 362 8532