Maakuntien on pidettävä huoli järjestöistä
Mielenterveyden keskusliiton mukaan soteuudistus, jossa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirretään maakunnille, on tervetullut. Liitto kiinnittää kuitenkin huomiota kuntien ja maakuntien työnjakoon. Mikäli vastuunjako ja kannustimet sakkaavat, paikalliset mielenterveysyhdistykset ovat pulassa. Tämä vaikuttaa suoraan mielenterveyshäiriöihin sairastuneiden ihmisten arkeen.
Soteuudistuksessa maakunta vastaisi sosiaali- ja terveyspalveluista ja kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Työnjaosta seuraava taloudellisen vastuunjaon muutos voi pahimmillaan tuhota esimerkiksi paikallisten mielenterveysyhdistysten taloudelliset toimintaedellytykset.
Valtio on asettamassa maakunnille vahvoja rajoituksia muun muassa alijäämän kattamisen määräaikoihin ja velanottoon. Lisäksi muut rahoitusmallin sisälle leivotut rajoittimet edellyttävät maakunnilta voimakasta menojen hillintää, jolloin ne eivät voi välttämättä investoida ennaltaehkäisyyn niin paljon kuin mitä paikalliset päättäjät haluaisivat.
Nykyisin kunnat rahoittavat sairaanhoitopiirien toiminnan. Kun kuntien ja maakunnallisen palveluiden järjestäjän välinen rahoituksellinen yhteys katkeaa soteuudistuksessa, eivät kunnat ole enää suorassa vastuussa asukkaidensa sairastamisen kustannuksista. Jotta kunnat investoisivat jatkossakin hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, kannustinvajetta pyritään paikkaamaan niin kutsutulla hyte-kertoimella, jonka mukaan kunnat saavat rahaa hyvinvointia ja terveyttä edistävästä työstä.
”Pelkäämme, että euromääräisesti vaatimaton hyte-rahoitus ei riitä kannustamaan taloudellisessa ahdingossa olevia kuntia investoimaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, koska lisäraha ei suoraan kata hyte-indikaattorien edellyttämien panostusten kustannuksia”, sanoo lakimies Oskari Korhonen Mielenterveyden keskusliitosta.
”Kunnan työllä aikaansaadut säästöt eivät myöskään olisi enää säästöä kunnalle, vaan sote-maakunnalle”, Korhonen toteaa.
Hallituksen esityksessä on todettu, että kuntien motivaatio ja mahdollisuudet tukea paikallisia yhdistyksiä voivat heiketä. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että maakunnat ottavat uudistuksen voimaantultua välittömästi vastuun alueellisista ja paikallisista toiminta-avustuksista, jotta yhdistykset eivät jää tuuliajolle.
Esimerkiksi Mielenterveyden keskusliiton noin 150 jäsenjärjestöstä kaksi kolmasosaa toimii vapaaehtoisvoimin, jolloin euromääräisesti pienilläkin avustuksilla voi olla ratkaiseva merkitys toiminnan jatkumiselle. Näiden yhdistysten tärkeimpiä tehtäviä on tukea mielenterveysongelmia itse kokeneiden ihmisten toimintakykyä ja ehkäistä esimerkiksi yksinäisyydestä ja syrjäytymisestä johtuvaa sairauden pahenemista.
Kuntien lisäksi myös maakunnat saisivat jatkossa hyte-rahoitusta. Liitto kiinnittää huomiota siihen, että rahoituksen painokertoimet perustuvat suurelta osin erilaisiin diagnooseihin.
”Olennaisempaa olisi sitoa painokertoimet erilaisiin toimintakykymittareihin ja toimintakyvyn alenemasta seuraavaan palvelutarpeeseen. Joissain mielenterveyden häiriöissä diagnoosin saaminen voi kestää jopa useita vuosia, mutta tukea tarvitaan esimerkiksi sosiaalihuollosta jo kauan ennen diagnoosia”, sanoo Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.
Lisätietoja:
Olavi Sydänmaanlakka, toiminnanjohtaja, 050 363 9920
Oskari Korhonen, lakimies, 040 843 2104