Kaksi suositusta mielenterveyspalveluista päättäville
Hyvinvointialueiden valtuustot aloittavat työnsä maaliskuussa. Kun mielenterveyspalveluja järjestetään, Mielenterveyden keskusliitto kehottaa päättäjiä pitämään huolta erityisesti kahdesta asiasta: palvelujen sisäisten hoitojonojen ehkäisemisestä ja siitä, että vakavasti sairastuneet saavat heille eri lakien mukaan kuuluvat palvelut.
”En ole yksissäkään vaaleissa kuullut yhtä paljon keskustelua mielenterveydestä, palvelujen järjestämisestä ja akuutin hoidon valmiuden lisäämisestä”, sanoo mielenterveysongelmia itse kokeneiden ihmisten järjestön, Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.
”Nyt odotamme tekoja sen hyväksi, että mielenterveyden häiriöihin sairastuneet todella saavat hoitoa nykyistä nopeammin ja vakavasti sairaat saavat eri lakien heille takaamat palvelut joka puolella Suomea.”
Terapiat perusterveydenhuoltoon
Terapiatakuu sai laajaa kannatusta läpi puoluekentän. Hallituksen hoitotakuuesityksestä se kuitenkin puuttuu, mikä on iso riski mielenterveysongelmia itse kokeneelle ihmiselle ja haaste hyvinvointialueen päätöksentekijälle, arvioi Mielenterveyden keskusliiton lakimies Oskari Korhonen.
”Uuden hoitotakuun vaatimus hoidon tarpeen välittömästä arvioinnista voidaan varmasti toteuttaa ja jokin hoitokontakti järjestää, mutta vaarana on, että varsinaisen terapiahoidon alkamista joutuu sen jälkeen odottamaan kuukausia hoitotakuun takarajalle tai pidempäänkin”, Korhonen sanoo.
”Palvelut on hoitotakuun sisälläkin järjestettävä ’kohtuullisessa ajassa’, mutta potilaan on paljon vaikeampi vedota oikeuksiinsa silloin, kun ne on ilmaistu näin väljästi. Tiedämme, että mielenterveyden ongelmat kriisiytyvät myös kiireettömässä hoidossa sitä helpommin, mitä pidempään hoitoon pääsy pitkittyy”, hän toteaa.
Mielenterveyden keskusliitto vaatii, että uusilla hyvinvointialueilla pyritään toteuttamaan terapiatakuun alkuperäistä ajatusta. Sen mukaan psykoterapian tai muun tarvittavan psykososiaalisen hoidon tulee alkaa neljän viikon kuluessa ensimmäisestä yhteydenotosta.
Tähän tähtää valtakunnallinen Terapiat etulinjaan -hanke, jota HUS jo käytännössä toteuttaa. Siinä psykoterapia ja muut psykososiaaliset hoidot ja niistä vastaavaa henkilöstöä siirretään erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon.
”Näin hoito vastaa jo hoitopolun alussa potilaan tarpeita. Nythän hoitotakuuta kierretään joissain kunnissa siten, että potilas kyllä tapaa määräajassa terveydenhuollon ammattihenkilön, mutta tämän jälkeen hänet siirretään epäviralliseen, sisäiseen jonoon odottamaan psykiatrille pääsyä”, Korhonen kertoo.
Vakavasti sairaiden palvelut monen lain alla
”Samaan aikaan kun tehostetaan ensihoitovastetta ja tuodaan terapiat etulinjaan, on muistettava, että osa psykiatrisista sairauksista vaatii pitkäkestoista, vaativaa hoitoa ja kuntoutusta, jotka järjestetään erikoissairaanhoidossa”, Olavi Sydänmaanlakka muistuttaa.
Vakavasti sairastuneet tarvitsevat tavanomaisen hoidon ja kuntoutuksen lisäksi useita muita palveluja, joihin heillä on eri lakien mukaan subjektiivinen oikeus. Esimerkiksi kroonista skitsofreniaa sairastavien päivätoiminta järjestetään vammaispalvelulain mukaisesti.
”Päättäjien on tunnistettava, että mielenterveyslain tarkoittamia mielenterveyspalveluita järjestetään terveydenhuollon lisäksi osana monia sosiaalihuollon palveluita, kuten vammaispalveluissa tai asumispalveluissa. Kaikki nämä ovat osa sitä mielenterveyspalvelujen kokonaisuutta, johon sairastuneella on oikeus”, sanoo Oskari Korhonen.
Lisätietoja:
lakimies Oskari Korhonen, oskari.korhonen@mtkl.fi
toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, puh. 050 363 9920