Eläkkeensaajan asumistukeen saatava ansiotulon suojaosa
Hallitus tähtää työllisyysasteen nostoon ja osatyökykyisten työpotentiaalin hyödyntämiseen. Yksi merkittävä este on sosiaaliturvan ja ansiotulojen yhteensovittaminen, jota sosiaaliturvan uudistuskomitea pohtii ensi viikolla. Tarvitaan joustavampi, selkeämpi ja ennakoitavampi järjestelmä ja korjauksia eläkkeensaajan asumistukeen, toteavat Mielenterveyden keskusliitto ja Vates-säätiö.
– Työn vastaanottaminen ei valitettavasti aina onnistu. Minulta on saatettu periä satoja euroja takaisin, jos tuloraja on ylittynyt muutamalla eurolla, kiteyttää kokemusasiantuntija Lasse Ojanen ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen perusongelman.
Mielenterveysongelmia itse kokeneen Ojasen motivaatio tehdä töitä on korkealla. Hän on työskennellyt lukuisissa puolen vuoden työsuhteissa ja vapaaehtoistyössä. Ojasen kanssa samantyyppisiä ongelmia on 65 000 suomalaisella. He pystyisivät työhön ja haluavat tehdä töitä, mutta ovat silti osatyökykyisinä työelämän ulkopuolella.
– Tarvitaan selkeämpi ja joustavampi järjestelmä, joka mahdollistaa työn vastaanottamisen ilman pelkoa sosiaaliturvaetuuden menettämisestä tai takaisinperinnästä. Ihmisten tulee saada selkeät ohjeet, miten työnteko vaikuttaa etuuksiin ja miten niiden yhteensovittamisessa tulee toimia, sanoo sosiaalityön asiantuntija Riikka Mettälä Mielenterveyden keskusliitosta.
– Merkittävä ongelma on eläkkeensaajan asumistuessa, josta puuttuu ns. ansiotulon suojaosa. Suojaosa sisältyy yleiseen asumistukeen ja se tulisi sisällyttää myös eläkkeensaajan asumistukeen. Näin sosiaaliturvajärjestelmämme kohtelisi ihmisiä nykyistä tasavertaisemmin ja madaltaisi työllistymisen kynnystä, Vates-säätiön kehittämiskoordinaattori Anne Korhonen toteaa.
Eläkkeensaajan asumistuen laskukaava on monimutkaisin osa-aikaisissa ja alle puoli vuotta kestävissä, toistuvissa työsuhteissa. Työtä tekevän tulisi osata etukäteen arvioida vuositulojensa kokonaismäärä mahdollisimman tarkasti, jotta hän välttyisi ensin etuuden liikamaksulta ja sitten takaisinperinnältä. Käytännössä tämä on erittäin hankalaa.
Mettälän mukaan tarvitaan lineaarinen, joustava malli, jossa suojaosuuden ylittävät ansiotulot vaikuttavat eläkkeen määrään vähän kerrallaan. On myös todella tärkeää kehittää selkeää ja helposti ymmärrettävää neuvontaa ja ohjeistusta, joka antaa uskallusta lähteä sovittamaan yhteen sosiaaliturvaa ja ansiotyötä.
– Tulisi muistaa, että työnteko edistää myös kuntoutumista ja yleistä hyvinvointia. Toipuminen vaikeutuu, jos on huoli taloudellisesta toimeentulosta, Korhonen muistuttaa.
Lisätietoja:
Riikka Mettälä, sosiaalityön asiantuntija, Mielenterveyden keskusliitto, p. 040 756 0578
Anne Korhonen, kehittämiskoordinaattori, Vates-säätiö, p. 045 6765 473
Kokemusasiantuntija Lasse Ojasen haastattelut:
Katja Multanen, projektivastaava, Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry, p. 040 163 4399