Kolme myyttiä skitsofreniasta
Mielenterveysmessujen blogisarjassa tulevien messujen luennoitsijat pääsevät kumoamaan alansa myyttejä. Sarjan kolmannessa blogitekstissä myyttejä skitsofreniasta kumoaa Helsingin kaupungin psykiatrian johtava toimintaterapeutti Hannimari Pihkanen.
1. Myytti: Kaikki ääniä kuulevat sairastavat skitsofreniaa
Suunnilleen joka kymmenes ihmisistä kuulee ääniä säännöllisesti, suurin osa joskus. Esimerkiksi läheisensä menettäneellä saattaa olla kokemus tämän äänen kuulemisesta kuoleman jälkeen. Skitsofreniaan sairastuu kuitenkin vain reilu prosentti väestöstä.
Äänien kuuleminen ei siis ole sairaus vaan ilmiö. Tutkimuksissa on todettu aivojen kuvantamismenetelmillä, että kun ihminen kuulee ääniharhoja, hänellä aktivoituvat aivan samat aivokuoren osat kuin kuullessaan ihan oikeita ääniä. Äänet eivät siis ole mielikuvituksen tuotetta – ihminen ihan oikeasti kuulee ne.
2. Myytti: Skitsofreniaan sairastunut ihminen päätyy aina työkyvyttömyyseläkkeelle
Lähes kaikki tapaamani skitsofreniaa sairastavat ihmiset kertovat tavoitteekseen ja toiveekseen päästä töihin.
Skitsofrenian Käypä hoito -suosituksessa (2024) todetaan, että jokaisen skitsofreniapotilaan osalta tulisi selvittää ammatillisen kuntoutuksen ja tuetun työnteon mahdollisuus ja tukea aktiivisesti niiden toteuttamista.
IPS – Sijoita ja valmenna! -työhönvalmennuksessa kuntoutuja sijoitetaan ammattihenkilön tukemana suoraan työpaikalle ja hänelle tarjotaan siinä tukea. Tämä edistää skitsofreniapotilaiden työllistymistä ja selviytymistä avoimilla työmarkkinoilla. Valmennus käynnistyi hankkeena vuonna 2021 Helsingissä psykiatrian psykoosipalveluiden poliklinikoilla. IPS-työhönvalmennus on osoittautunut tulokselliseksi ja vaikuttavaksi toimintamalliksi asiakasryhmän työllistymisessä – työllistymisprosentti Helsingissä on lähes viisikymmentä.
3. Myytti: Skitsofreniaan sairastunut ihminen ei voi perustaa perhettä
On totta, että hyvin vaikeaoireisen henkilön voi olla hankalaa löytää seurustelukumppania. Osalla sairastuneista on skitsofreniaan liittyvää taipumusta vetäytyä sosiaalisista kontakteista ja laiminlyödä fyysistä hyvinvointiaan. Mahdollinen ahdistuneisuus sosiaalisissa tilanteissa voi osaltaan vaikeuttaa puolisoehdokkaan kohtaamista.
Skitsofrenia ei ole este parisuhteelle tai perhe-elämälle. Toimintakyvyn pitää toki olla melko hyvä, jotta pystyy itsensä lisäksi huolehtimaan myös jälkikasvusta. Siihen pyritään hoidon ja kuntoutuksen lisäksi tarvittaessa esimerkiksi lastensuojelullisten tukitoimien avulla, eikä skitsofreniaa sairastavilta vanhemmilta ”automaattisesti” oteta lapsia huostaan.
Tunnen henkilökohtaisesti useita perheitä, joissa toisella tai jopa kummallakin vanhemmalla tulee psykoosioireita erityisesti stressaavissa tilanteissa. Näissä perheissä psykoosioireille alttiit vanhemmat ovat kuitenkin oppineet elämään sairautensa kanssa. Heillä on sopiva ja säännöllinen lääkitys ja riittävästi keinoja liiallisen stressin välttämiseksi, jolloin he tunnistavat oireet hyvissä ajoin ja osaavat hakea apua. Näissä perheissä kasvaa valtavan tasapainoisia ja onnellisia lapsia ja aikuisia.
Hannimari Pihkanen
johtava toimintaterapeutti, psykiatria
Helsingin kaupunki
Lue lisää messuista www.mielenterveysmessut.fi!