Kolme myyttiä nuorten työkyvystä
Mielenterveysmessujen blogisarjassa tulevien messujen luennoitsijat pääsevät kumoamaan alansa myyttejä. Sarjan ensimmäisessä blogitekstissä nuoria ja työelämää koskevia myyttejä kumoaa Diakonia-ammattikorkeakoulun dosentti ja tutkija Sakari Kainulainen.
1. myytti : Vapaa-aika ei vaikuta työelämään
Työelämää ja vapaa-aikaa tarkastellaan usein erikseen. Suomalainen yhteiskunta ja sen palvelut ovat melko sektoroituneita, jolloin ongelmatilanteissa keskitymme aina vain kulloiseenkin haasteeseen. Työelämässä tämä tarkoittaa helposti sitä, että eteen tulevissa ongelmatilanteissa keskitytään ratkomaan vain työpaikalla olevia seikkoja. Kuitenkin tiedämme, omistakin kokemuksistamme, että vapaa-ajan ongelmat heijastuvat työelämään ja päinvastoin. Nuorilla elämänhallinta saattaa vielä hakea muotoaan, jolloin elämäntavat näkyvät myös työpaikalla. Hyvät ihmissuhteet työpaikalla auttavat ymmärtämään paremmin ”mistä kenkä mahdollisesti puristaa”, jolloin myös ratkaisuja on helpompi löytää.
2. myytti: Työkyky = työntekijän kyvyt
Työkykyä tarkastellaan usein työn vaateiden ja työntekijän kykyjen kautta. Mikäli työntekijän työkyvyssä on vajeita, puhutaan osatyökykyisyydestä. Kuitenkin tämä ”osatyökykyinen” voi olla erityisen hyvä jollain työn vaatimusten osa-alueella. Tällöin on mielekkäämpää puhua täsmätyökykyisyydestä. Työnantajan kannattaakin käyttää hetki sen miettimiseen, millaisin erityisominaisuuksin oleva työntekijä olisi yritykselle tarpeellisin. Ihmisen omaa arviota kannattaa kuunnella, sillä kokemus alhaisesta työkyvystä näyttää liittyvän selvästi poissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen.
3. myytti: Mielenterveyskuntoutujan on turha toivoa töitä
Monesti kuulee sanottavan, että mielenterveyskuntoutujat eivät työllisty. Totta onkin, että mielenterveydellä on iso yhteys työssäoloon. Näyttää siltä, että yhä useammin mielenterveys on syynä työstä pois jäämiseen. Tämä trendi on erityisen vahva nuorilla työntekijöillä. Kuitenkin on myös nähtävissä, että suhteellisen yksinkertaisin toimin vakavastakin mielenterveysongelmasta kärsineet ovat päässeet takaisin työelämään. Tästä hyvänä esimerkkinä IPS – Sijoita ja valmenna -toiminta, jota on kokeiltu hyvin tuloksin Suomessa joidenkin vuosien ajan. THL:n arviointitutkimuksen mukaan yli puolet kuntoutujista oli työllistynyt ja useimmat avoimille työmarkkinoille. Mielenterveyskuntoutujat siis työllistyvät, kun heitä tuetaan muun muassa työtehtäviä uudelleen määrittämällä.
Todellisuudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen
Mielenterveys, työ- ja talouselämän epävakaus ja globaalit uhat muodostavat helposti nuorelle ihmiselle paineita. Ihmisen hyvinvoinnin ollessa kokonaisuus, vaikuttavat ”kaikki kaikkeen”. Tämä tarkoittaa sitä, että työpaikalla ei ole järkevää tarkastella nuoren suoriutumista mustavalkoisesti pelkistä tehtävistä suoriutumisen kautta. Tehtävissä kasvamisen tuella, hyvillä ihmissuhteilla ja tarvittaessa oikeilla täsmätyötehtävillä saadaan meidän kaikkien työstä paras lopputulos.
Sakari Kainulainen
tutkija, dosentti
Diakonia-ammattikorkeakoulu