Kokemusasiantuntijuus on yksi väylä työelämään

Miksi työllistyminen ja työ koetaan niin tärkeäksi osaksi mielekkään elämän kokemusta? Tätä kysymystä olemme pohtineet yhdessä mielenterveyden kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten kanssa väitöstutkimukseni fokusryhmäkeskusteluissa.

Tutkimukseni Lapin yliopistossa perustuu fokusryhmäkeskusteluaineistoihin, joissa varsinaisten tutkimusteemojen ohessa tärkeäksi puheenaiheeksi nousivat mielenterveyden haasteiden kanssa painivien työllistymiseen ja toimeentuloon liittyvät kysymykset. Pohdimme, tuleeko työllistymisen paine ulkopuolelta yhteiskunnan asenteista ja vaatimuksista, vai kokevatko ihmiset työllistymisen aidosti omista lähtökohdistaan kumpuavaksi henkilökohtaisesti tärkeäksi tavoitteeksi.

Vertaistyö ja palkallinen kokemusasiantuntijan työ ovat molemmat yhtä arvokkaita.

Kokemusasiantuntijoiden toimintaan on liittynyt vuosien varrella vastakkainasettelua palkattoman vertaistoiminnan ja vapaaehtoistyön ja palkallisen kokemusasiantuntijan työn välillä. On tärkeä ymmärtää, että vertaistyö ja palkallinen kokemusasiantuntijan työ ovat molemmat yhtä arvokkaita, mutta samalla erilaisia toiminnan muotoja. Niitä ei tarvitse asettaa vastakohdiksi ja kiistojen aiheeksi. Suuntaus on nykytilanteessa vahvasti palkallisen kokemusasiantuntijuuden merkitystä korostava. Tämä näkyy myös rahoittajien taholla heidän edellyttäessään kokemusasiantuntijoiden palkkaamista työsuhteeseen erityisesti hankkeissa. Vaatimukset kokemusasiantuntijoiden osaamisen suhteen ovat kasvaneet ja tehtävien kirjo laajentunut vuosien saatossa. Siksi toiminnan kehittyminen palkallisen työn suuntaan on oikein ja perusteltua.

Kokemusasiantuntijoina toimivat henkilöt ovat yksilöitä ainutkertaisine elämäntilanteineen. Pitkän työuran tehneelle eläkeikää lähestyvälle ihmiselle kokemusasiantuntijana toimisella ei välttämättä ole suurta merkitystä työllistymisen tai toimeentulon kannalta. Parikymppisen nuoren kohdalla tilanne on täysin erilainen. Jos koulutie on katkennut kohdattujen haasteiden myötä ja työura ei ole vielä edes alkanut, kokemusasiantuntijuuden merkitys elämässä etenemiselle voi olla todella keskeinen.

Kokemusasiantuntijuuden merkitys elämässä etenemiselle voi olla todella keskeinen.

Nuori kokemusasiantuntija kertoi aikanaan ajatelleensa, ettei halua palkkaa kokemusasiantuntijan työstä. Kiitollisuudentunne omasta toipumisesta ja mielekkään elämän löytämisestä oli tärkeintä. Ajatus muuttui ensimmäisen kokemusasiantuntijan työstä saadun palkkion myötä. Hän koki ensimmäistä kertaa elämässään saavansa arvostusta ja olevansa edes vähän osallinen yhteiskunnassa. Palkkioilla on myös taloudellista merkitystä monille etuuksien varassa eläville kokemusasiantuntijoille, niiden pienuudesta ja palkkioiden ja etuuksien yhteensovittamisen haasteista huolimatta.

Jokaiselle kokemusasiantuntijalle toiminnan merkitykset ovat yksilöllisiä ja kaikkien kokemukset ovat yhtä arvokkaita. Osalle henkilöistä kokemusasiantuntijuudesta on rakentunut selkeästi työ ja ammatti-identiteetti. Jos nuorelle aukeaa mahdollisuus päästä haaveilemiensa opintojen pariin tai työelämään kokemusasiantuntijana toimimisen siivittämänä, on se hänelle todella merkittävä asia. Tällaista kehitystä pitää mielestäni tukea kaikin tavoin. Toinen henkilö voi löytää keskustelukumppaneita vuosien yksinäisyyden jälkeen ja kokee sen oman elämän mullistaneeksi ihmeeksi.

On tärkeää, että jokainen kokemusasiantuntijana toimiva henkilö saa työstään toivoa omannäköistä ja itselleen merkityksellistä tulevaisuutta varten. Työ ja parempi toimeentulo voi olla osalle keskeinen tavoite. Mielekkään elämän tavoittelu on tärkeää jokaiselle.

 

Jos nuorelle aukeaa mahdollisuus päästä haaveilemiensa opintojen pariin tai työelämään kokemusasiantuntijana toimimisen siivittämänä, on se hänelle todella merkittävä asia.

 

Kirjoittaja Kari Soronen on tutkija Lapin yliopistossa Euroopan rakennerahaston rahoittamassa Recovery-toimintaorientaatio mielenterveyspalveluissa -hankkeessa ja tekee väitöstutkimusta mielenterveyden kokemusasiantuntijuudesta.