Vuodenvaihteen keskeiset uudistukset
Mielenterveyden keskusliiton lakimies Merja Karinen kokosi mielenterveyden häiriöitä itse kokeneiden ihmisten kannalta keskeiset vuoden 2019 tuomat muutokset. Mukana myös perustietoa tulorekisteristä, jossa tänä vuonna näkyvät palkka- ja ensi vuonna myös eläke- ja etuustiedot.
Talous- ja velkaneuvonta siirtyi oikeusaputoimistoihin
Tämän vuoden alusta lähtien talous- ja velkaneuvontaa tuottavat kaikki 22 oikeusaputoimistoa sekä Ahvenanmaan oikeusapu- ja velkaneuvontatoimisto. Aiemmin talous- ja velkaneuvonta on ollut aluehallintovirastojen ja kuntien tehtävä.
Uudistuksessa talous- ja velkaneuvonnan tehtävät säilyvät ennallaan ja palvelut ovat edelleen asiakkaille maksuttomia. Asiakas voi kuitenkin kääntyä minkä tahansa oikeusaputoimiston puoleen kotikunnastaan riippumatta. Palveluja on myös mahdollista saada etäpalveluna videoyhteyden välityksellä.
Oikeusaputoimistojen yhteystiedot löydät täältä.
Lääkekatto laski
Lääkekustannusten vuosiomavastuu (ns. lääkekatto) pienentyi yli 30 euroa. Tänä vuonna se on 572 euroa kalenterivuodelta. Kun vuosiomavastuu ylittyy, asiakas maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta valmisteesta vain 2,50 euron omavastuun.
Sairauspäivärahan odotusaika poistui
Sairauspäivärahasta poistui 55 päivän odotusaika. Päivärahaa maksetaan 1.1.2019 lähtien vähimmäismääräisenä (27,86 euroa/arkipäivä) omavastuuajan (1 + 9 päivää) jälkeen ilman odotusaikaa.
Takuueläke ja eläketuki nousivat
Takuueläkkeen täysi määrä ja samalla eläketuki suurenivat 9,25 euroa. Vuonna 2019 niiden määrä on 784,52 euroa kuukaudessa. Nuorten kuntoutusraha ja Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusraha korotettiin takuueläkkeen tasolle.
Ennallaan säilyvät niin kansaneläkeindeksiin sidottu kansaneläke, Kelan maksamat perhe-eläkkeet kuin vammaistuetkin.
Nuoren pääsy ammatilliseen kuntoutukseen helpottui
Kela voi myöntää ammatillista kuntoutusta ilman lääkärinlausuntoa 16–29-vuotiaalle nuorelle, jolla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa tai jonka opinnot ovat keskeytyneet tai vaarassa keskeytyä. Arvion nuoren toimintakyvystä voi jatkossa tehdä esimerkiksi sosiaalitoimen, etsivän nuorisotyön tai Ohjaamon työntekijä.
Myös terveydenhuolto voi ohjata nuoren kuntoutukseen kuten aiemminkin. Kirjallisen hakemisen sijaan kuntoutukseen voi hakea suullisesti.
Lyhytkestoinen opiskelu työttömyysetuuden aikana helpottui
Työtön, 25 vuotta täyttänyt työnhakija voi nyt opiskella enintään 6 kuukautta menettämättä työttömyysetuutta. Opintojen tulee antaa ammatillisia valmiuksia tai tukea yritystoimintaa, ja TE-palvelut tutkii, täyttyvätkö nämä ehdot. Lisäksi lyhytkestoinen opiskelu kerryttää aktiivimallin mukaista aktiivisuutta.
Tulorekisteri on sähköinen tietokanta tulotiedoille
Uuteen tulorekisteriin ilmoitetaan tämän vuoden alusta alkaen palkat, luontaisedut, palkkiot, työkorvaukset sekä muut ansiotulot. Myös verovapaat ja veronalaiset kustannusten korvaukset on ilmoitettava.
Ilmoitusvelvollisuus on kaikilla palkkojen ja palkkioiden maksajilla 1.1.2019 alkaen. Tiedoille ei ole euromääräistä alarajaa eikä ikärajaa, vaan kaikki palkkatiedot on ilmoitettava riippumatta summasta tai tulonsaajan iästä. Tulorekisterin tietoja käyttävät verohallinto, Kela, työeläkelaitokset, Eläketurvakeskus ja Työllisyysrahasto.
Ensi vuoden alusta tulorekisteriin ilmoitetaan myös eläkkeet ja etuudet, joiden ilmoitusvelvollisuus on niiden maksajilla.
Yksityishenkilön ei siis tarvitse ilmoittaa tulorekisteriin mitään omia tietojaan. Sen sijaan yksityishenkilöt voivat katsoa rekisteristä omia palkka-, eläke- ja etuustietojaan. Tiedot ovat tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa kootusti ja reaaliaikaisesti. Jokainen näkee tulorekisteristä vain ne tiedot, joihin on oikeus tai joihin on valtuutettu.
Lisätietoja:
Lakimies Merja Karinen
merja.karinen@mtkl.fi
puh. 050 561 7416