Vapaaehtoistyön kuulumisia
Mielenterveyden keskusliitossa on kuluneen syksyn aikana keskitytty kehittämään vapaaehtoistoiminnan sisältöjä. Mukaan lähteneiden vapaaehtoisten kanssa on muun muassa ideoitu tulevaisuuden palveluja ja teemoitettu vertaistukeen keskittyviä keskusteluiltoja Tukinetin ryhmächatissa.
Mielenterveyden keskusliitto avasi elokuussa mahdollisuuden hakea mukaan liiton vapaaehtoistyöhön. Hiljalleen rakentuvan Suomen empaattisimman vapaaehtoistyön yhteisön jäsenet pääsevät mukaan vaikuttamaan suomalaisen mielenterveyskulttuurin muuttamiseen entistä myötätuntoisemmaksi ja avarakatseisemmaksi.
Syksyn aikana vapaaehtoiseksi on ilmoittautunut jo 138 ihmistä, joilla on omakohtaista kokemusta mielenterveysongelmista. Heistä 49 on käynyt kuuntelemassa alkuinfon, jossa neuvontatyön ja vapaaehtoistyön koordinaattori Milla Ristolainen on kertonut tarkemmin vapaaehtoistyön sisällöstä. Alkuinfon käyneistä 37 on kiinnittynyt tiiviimmin toimintaan ja täyttänyt kyselyn, jolla kartoitetaan vapaaehtoisten kiinnostuksen kohteita. Tämän perusteella täsmällisiä tehtäviä ja mahdollisuuksia osataan tarjota juuri oikeille, niistä kiinnostuneille ihmisille.
Ristolaisen mukaan on tärkeää, että liiton tarjoamat tehtävät palvelevat vapaaehtoisia, ja että he pääsevät tekemään sellaisia tehtäviä, jotka sopivat heidän osaamiseensa ja vahvuuksiinsa.
− Kaikki toimintaamme kiinnittyneet ovat ihmisiä, joilla on elämässä paikka ja tarve tällaiselle tekemiselle. Sellaisesta tilanteesta yhteistyö lähtee hyvin käyntiin. Siksi voin sanoa, että vapaaehtoistyön tavoitteemme ovat ainakin tältä syksyltä jo täyttyneet.
Ideointia ja kehittämistä etänä
Syksyn aikana uudet vapaaehtoiset ovat osallistuneet toimintaan etänä. Teamsissa järjestetyissä työpajoissa on ideoitu ryhmässä, harjoiteltu tietyn teeman puitteissa keskustelua, yhteistyöskentelyn välineinä Flinga- ja Padlet-palveluiden käyttöä sekä ryhmän jakamista virtuaalisiin huoneisiin. Ideointiin on voinut osallistua myös sähköpostitse lähettämällä omia tekstejä tai piirroksia.
− Haluamme olla armollisia sekä osallistujia että itseämme kohtaan, sillä vapaaehtoistyön myötä tilanne on meille kaikille uusi. Kaikki toiminta tapahtuu nyt erimuotoisissa verkkotiimeissä ja -kokoonpanoissa, joissa olemme kaikki toisillemme uusia ja vieraita, Ristolainen muistuttaa.
Tarjolla on ollut enemmän sitoutumista vaativia tehtäviä kehittämistyöhön ja kausittaisiin tiimeihin eli tulevan kevään vertaistuellisiin ryhmäkeskusteluiltoihin liittyen. Ensi kevään keskusteluilloista vastaavaan tiimiin on kiinnittynyt 18 ihmistä. Kehittämisen alla on vielä kahdenkeskiseen kohtaamiseen perustuvat vertaistuelliset palvelut, joita halutaan tulevaisuudessa tarjota. Tällä hetkellä kaikki kohtaaminen tapahtuu verkkoryhmissä.
Kaikki liiton vertaistuellinen palvelu tarjotaan tällä hetkellä vapaaehtoisvoimin.
− Parasta tässä syksyssä on ollut se, että olemme saaneet kohdata niin paljon erilaisia ihmisiä, Ristolainen kiittelee.
Vertaistukea ryhmäkeskusteluista
Vertaistukea kaipaava ihminen voi löytää tarvitsemansa joko kerran kuukaudessa järjestettävistä Mitä mielen päällä -ryhmäkeskusteluista tai Minun kokemukseni -puheenvuoroista, jotka molemmat liittyvät Mielenterveyden keskusliiton vertaistuellisiin palveluihin. Minun kokemukseni -puheenvuorot palvelevat vertaistuen tarvetta, kun osallistuja haluaa vain kuunnella. Mitä mielen päällä -ryhmäkeskustelut puolestaan mahdollistavat myös keskusteluun osallistumisen, mutta sekään ei ole pakollista.
Aiheet on poimittu vapaaehtoisilta, jotka toimivat ryhmäkeskusteluilloissa vertaisina.
− Tällä on haluttu varmistaa, että keskustelu palvelee sekä vapaaehtoista että osallistujaa. Keskustelut voivat olla hyvinkin spesifisti teemoitettu, sillä tarkoituksena on, että paikalle löytäisi nimenomaisesta asiasta kiinnostuneita ihmisiä, Ristolainen kertoo.
Aiheita on tiivistetty yhdessä vapaaehtoisten kanssa kehittämispajoissa. Tekemisen tapa on tärkeä, sillä liitto on halunnut keskittyä vertaisuuden kokemukseen ja saman tarpeisten ihmisten kohtaamiseen.
Tukinetissä järjestettäviin chat-muotoisiin ryhmäkeskusteluihin voi osallistua anonyymisti ilman rekisteröitymistä tai esittäytymistä. Mitään ei ole pakko kertoa, mutta siihen on kuitenkin mahdollisuus. Kahden tunnin aikana keskustelemaan pääsee vertaisten kanssa, joille aihe on kaikille yhtä tärkeä. Ryhmään mahtuu 15 ihmistä.
Ristolainen sanoo, että liitolle on tärkeä mahdollistaa ihmisille turvallisia kohtaamisia.
− Toivomme, että he, jotka kokevat tällaisen vertaistuen omakseen, löytäisivät paikalle ja kokeilisivat, miltä tuntuu kohdata kirjoittamalla.
Kaikki kevään ryhmäkeskustelut ja aiheet löydät 11.tammikuuta täältä!