Uusi kartoitus henkilöstöjohtajien asenteista mielenterveysongelmiin
Suomessa ei ole systemaattisesti kartoitettu mielenterveyssyistä tehtyjä työn mukauttamistoimia eikä niihin työpaikoilla liittyviä asenteita. Tänään aiheesta julkaistiin Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometriin pohjautuva tutkimusartikkeli Kuntoutus-lehdessä.
”Aineisto on pieni, mutta tulokset kiinnostavia”, sanoo tutkija Päivi Rissanen Mielenterveyden keskusliitosta. ”Tutkimusta tarvitaan lisää. Tilanteet, joissa mielenterveyshäiriö vaikuttaa yksilön työkykyyn, yleistyvät.”
”Työkyvyn tukeminen ajoissa voi ehkäistä pysyvää työkyvyttömyyttä. Nykyisin vain 18 % mielenterveyshäiriön vuoksi määräaikaiselle eläkkeelle jääneistä palaa työelämään neljän vuoden kuluessa”, Rissanen sanoo.
Ala- ja asennekohtaista vaihtelua
Mielenterveysbarometrin mukaan henkilöstöjohtajat suhtautuivat pääosin myönteisesti mielenterveyden häiriöön sairastuneisiin työntekijöihin ja heidän työnsä muokkaamiseen. Nähtävissä oli kuitenkin ala- ja asennekohtaista vaihtelua. Myönteisintä suhtautuminen oli julkisella sektorilla ja kielteisintä teollisuudessa.
Selvimmin vastaajien asenteet erosivat siinä, ajateltiinko mielenterveysongelma yksilön itse aiheuttamaksi tilaksi ja koettiinko mielenterveysongelmista kärsivien kohtaaminen epämukavaksi. Yli kymmenesosa kaikista vastaajista piti mielenterveyden järkkymistä ihmisen omana syynä. Tätä mieltä ei ollut yksikään julkisen sektorin henkilöstöjohtajista, mutta teollisuuden vastaajista lähes neljännes.
Mielenterveyden häiriöön sairastuneen kohtaamisen koki epämukavaksi ja pelottavaksi joka kymmenes vastaaja. Kaupan alalla oli eniten heitä, jotka olivat väittämästä täysin eri mieltä sekä heitä, jotka olivat samaa mieltä.
Noin puolet henkilöstöjohtajista uskoi tiedon mielenterveysongelmasta voivan johtaa työntekijän tai esimiehen aseman, arvostuksen tai jopa työpaikan menettämiseen. Noin puolet ajatteli, ettei masennuksesta johtuvalla sairauslomalla olisi juurikaan merkitystä työssä jatkamisen kannalta. Vähäisimmäksi sairausloman merkitys työssä jatkamiselle arvioitiin suurissa yrityksissä.
Käytännön tukitoimia eniten suurissa organisaatioissa
Alentuneen työkyvyn tukemisen käytännön toimet vaihtelivat organisaation koon ja toimialan mukaan. Suurissa yrityksissä ja julkisella sektorilla tukitoimia oli käytössä enemmän. Vahvin selittäjä tukitoimille oli juuri koko: suurissa organisaatioissa työkyvyn käytännön tukeminen oli jopa 15 kertaa todennäköisempää kuin pienissä. Hieman yli puolet vastaajaorganisaatioista, erityisesti kaupan alan ja pienet organisaatiot, ei käyttänyt työkyvyn tukitoimia lainkaan.
”Organisaatiot mainitsevat usein vastuullisuuden keskeiseksi arvoksi ja haluavat ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia yhteistyössä järjestöjen sekä julkisen sektorin kanssa. Yksi keskeinen, ratkaisuja edellyttävä ongelma on mielenterveyshäiriöistä johtuva ennenaikainen eläköityminen”, Päivi Rissanen sanoo.
”Yhteiskunta voi tukea mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden ihmisten osallistumista työelämään ja työn mukauttamista työpaikoilla, mutta organisaatioiden on kannettava sosiaalinen vastuunsa osatyökykyisten palkkaamisessa ja tukitoimien järjestämisessä.”
Lisätietoja:
tutkija Päivi Rissanen, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 050 433 6518, paivi.rissanen (at) mtkl.fi
Tutkimusartikkeli Kuntoutuslehdessä
Aineisto kerättiin Mielenterveysbarometriin 2017 yli viiden hengen työpaikkojen henkilöstöjohtajille tehdyllä kyselyllä, johon vastasi 300 henkilöstöjohtajaa, -päällikköä tai henkilöstöasioista vastuussa olevaa. Lisätietoa vuoden 2017 Mielenterveysbarometrista täältä.