Tukea, tietoa ja tarinoita korville

Podcastien suosio on valtava, ja aiheita löytyy maailmalta laidasta laitaan. Olitpa kiinnostunut politiikasta, viihteestä, avaruudesta tai mielenterveydestä, löydät valtavan määrän laadukasta sisältöä kuunneltavassa muodossa.

Podcastit ovat sujahtaneet myös Mielenterveyden keskusliiton toimintaan, ja niitä pääsee kuluttamaan esimerkiksi verkkokursseilla. Myös kulttuuritoiminta on hyödyntänyt suosittua sisältöformaattia pyrkien tarjoamaan luovaa inspiraatiota uudella tavalla. Lisäksi yksi liiton suosituimmista podcast-sarjoista on ollut Rajoilla-podcast, joka toteutettiin yhteistyössä vuoden 2021 Hyvän mielen lähettiläiden Duudsoneiden kanssa.

Podcastit tärkeänä osana verkkokursseja

Vuodesta 2018 asti podcasteja on päässyt kuuntelemaan Mielenterveyden keskusliiton verkkokursseilla. Lähtökohtana uudelle konseptille on ollut halu tarjota tietoa mahdollisimman monin eri tavoin. Jos lukemiseen tai videoiden katseluun on vaikea keskittyä, tarjoavat podcastit vaihtoehtoisen tavan saada tietoa ja tukea. Myös lyhyitä läsnäoloharjoituksia voi kuunnella podcasteina.

Liiton podcasteissa on hyvin erilaista sisältöä: sekä tiukkaa asiatietoa että ihmisten kokemuksia. Kaikkiin sisältöihin voi kuitenkin suhtautua kevyesti. Mitään ei pidä opiskella tai suorittaa. Podcasteihin on pyritty ottamaan sekä näkökulmia, joista kuuluu voimakkaasti ihmisen ääni että arkoja aiheita, joista ihmiset eivät välttämättä halua videolla puhua.

− Siinä on jotain todella koskettavaa ja inhimillistä, kun ihminen kertoo kokemuksensa ja näkemyksensä omalla äänellään, Mielenterveyden keskusliiton digipalveluiden asiantuntija Paula Paloheimo sanoo.

Viime vuosina liitossa on tuotettu myös enemmän asiantuntija-podcasteja, jotka avaavat selkeällä tavalla aiheita, joista lukeminen voisi olla hankalaa. Yksi esimerkki tästä ovat podcastit, joissa neurobiologian tohtori Iiris Hovatta avaa ahdistusta neurobiologian näkökulmasta.

Positiivinen vaikutus luovuuteen ja yksinäisyyden kokemukseen

Myös liiton kulttuuritoiminnassa on hyödynnetty podcasteja. Kulttuurituottaja Nina Tuitun mukaan niiden avulla halutaan antaa tilaa kaikennäköiselle ilmaisulle. Podcasteilla pyritään vaikuttamaan myös yksinäisyyden kokemuksiin.

− Kuten kursseille, myös podcastiemme pariin voi tulla vain viihtymään. Ja kun kuuntelee toisten puhetta ja ääntä, voi saada tunteen siitä, ettei ole yksin. Se on iso juttu, Tuittu sanoo.

Kulttuuriliiteri-podcastissa Tuittu ja Kukunorin toiminnanjohtaja Markus Raivio keskustelevat vaihtuvien vieraiden kanssa taide- ja kulttuuriasioiden yhteydestä mielenterveyteen. Taiteilija Martti ”Huuhaa” Innasesta inspiroituneessa podcastissa kuvaillaan Innasen maalauksia, ja ilmaisuvoimaiset vierailijat kertovat omasta tekemisen tavastaan ja luovuudestaan. Näin pyritään kannustamaan kuuntelijoita luovan tekemisen äärelle. Hyvää palautetta on tullut muun muassa siitä, että Kulttuuriliiterissä keskustelu on rauhallista, ja sitä on siksi ihana kuunnella.

Käännekohta-podcastissa näyttelijä Seela Sella lukee kuusi vuonna 2020 järjestettyyn kirjoituskilpailuun tullutta tekstiä elämän käännekohdista.

− Kyseisessä podcastissa merkittävässä osassa on Sellan upea tulkinta, joka tuo dialogia niihinkin kohtiin, joissa voisi ajatella olevan vain kirjoittajan hiljaista puhetta. Se on näyttelijän lahja, Tuittu sanoo.

Henkilövetoisuus ja tunne yhdessä jaetusta hetkestä vievät mukanaan

Tuittu on kuluttanut viime aikoina erityisesti musiikkikuunnelmia. Häneen vetoavat sukellukset syvälle henkilön historiaan. Myös jotkut podcast-juontajat ovat olleet niin vetovoimaisia, että heidän podcastinsa ovat vieneet mennessään. Tällainen juontaja oli esimerkiksi edesmennyt muusikko ja toimittaja Perttu Häkkinen.

− Lisäksi täytyy tunnustaa, että olen näyttelijä ja kirjailija Antti Holman fani, Tuittu nauraa.

Paloheimo puolestaan kuuntelee paljon ajankohtaispolitiikkaan liittyviä podcasteja. Erityisen kiinnostunut hän on Yhdysvaltojen sisäpolitiikkaa käsittelevistä podcasteista, jotka ruotivat päivän politiikkaa, sarkasmilla höystettynä.

− Pidän podcasteissa siitä, että ihmisen persoona tulee sieltä läpi. Aihe voi olla oikeastaan mikä vain, mutta kun kuulen ihmisen äänen, hänen naurunsa ja hyvät juttunsa, tuntuu kuin istuisin hänen kanssaan kahvilla, Paloheimo kuvailee.

Juuri saman pöydän ääressä istumisen tunteesta on kyse myös Mielenterveyden keskusliiton podcasteissa, joissa ihminen pääsee kertomaan kokemistaan asioista. Se on sekä kertojalle että kuulijalle tärkeä kokemus. Paloheimon mukaan on arvokasta, että ihminen avaa toiselle hetkeksi oven omaan elämäänsä.

− Podcast on formaattina parhaimmillaan tosi intiimi, ja se on minusta sen hyvä puoli.

Podcast on radio-ohjelman kaltainen äänitallenne, joka on ladattu verkkoon. Podcasteja voi kuunnella tietokoneella tai älypuhelimella. Mielenterveyden keskusliiton podcasteja pääset kuuntelemaan ilmaiseksi niin verkkosivuiltamme, Spotifystä, Soundcloudista kuin YouTubestakin.