Mielenterveysongelmat näkyväksi kansalaisvaikuttamisella
Kansalaisvaikuttamisen päivää vietetään 1.lokakuuta. Ilman aktiivisia kansalaisia moni järjestö toimisi hyvin eri tavalla – jos olisi olemassa ollenkaan. Myös Mielenterveyden keskusliiton toiminnan ytimessä olevat vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus kumpuavat ihmisistä, jotka haluavat olla rakentamassa omien kokemustensa pohjalta kaikille parempaa yhteiskuntaa.
Mielenterveyden keskusliiton perustivat 50 vuotta sitten mielenterveysongelmia itse kokeneet ihmiset, jotka halusivat lähteä tekemään töitä psyykkisesti sairastuneiden ja toipuneiden oikeuksien ja aseman parantamiseksi. Heitä yhdisti halu vähentää stigmaa ja pitää heikommassa asemassa olevien ihmisten puolia yhteiskunnassa.
He halusivat vaikuttaa.
Lokakuun ensimmäisenä päivänä vietetään kansalaisvaikuttamisen päivää, joka tunnetaan myös Miina Sillanpään päivänä. Sillanpää oli aikansa aktiivinen kansalaisvaikuttaja ja vähäosaisten puolustaja. Hänen työnjälkensä näkyy yhä konkreettisesti tämän päivän kansalaisyhteiskunnassa.
Kansalaisvaikuttaminen on toimivan yhteiskunnan elinehto. Sillä varmistetaan, että erilaisten ihmisten ääni pääsee kuuluviin ja että jokainen voi taustastaan ja asemastaan riippumatta toimia tasaveroisena jäsenenä yhteiskunnassa. Erilaisten liittojen ja järjestöjen toiminta on mitä suuremmassa määrin tämän turvaamista.
Kokemustoiminta kaiken ytimessä
Kouluttaja Tarja Tikkanen vastaa Mielenterveyden keskusliiton vertaisohjaaja- ja kokemusasiantuntijatoiminnan työryhmästä ja kehittämisestä. Hänen mukaansa liiton tehtävä on edistää ihmisten mahdollisuutta tuoda omia kokemuksiaan esiin.
− Kokemusasiantuntijat ja vertaiset ovat toimintamme kannalta elintärkeitä. Heidän kauttaan viemme viestiä sekä suurelle yleisölle että esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, jotka tekevät töitä mielenterveysongelmia kokevien ihmisten kanssa.
Yhteydenottoja ja hakemuksia kokemusasiantuntijatoimintaan liittyen tulee todella paljon.
− Ihmiset ovat selkeästi ymmärtäneet kokemustoiminnan merkityksen ja sen, että heitä todellakin kuullaan. Myös sosiaali- ja terveysalalla sektorista riippumatta on havahduttu siihen, miten suuri merkitys kokemusasiantuntijuudella on palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Ymmärrys on siirtynyt sanoista tekoihin, Tikkanen sanoo.
Arvostettu yhteisön jäsen
Kun koronapandemia sulki ihmiset koteihinsa keväällä 2020, lieksalainen Heidi Meriläinen löysi Mielenterveyden keskusliiton verkossa järjestettyjen Hyvinvoinnin iltakoulujen pariin. Hän kuunteli luentoja ja huomasi aiheiden koskettavan suuresti.
Iltakoulujen innoittamana Meriläinen ilmoittautui seuraavana syksynä muun muassa Mitä minulle kuuluu -verkkokurssille, jonka jälkeen häntä pyydettiin mukaan liiton toimintaan kokemuskehittäjäksi. Matka jatkui verkkovertaisohjaajakoulutukseen, jonka myötä hän on päässyt pitämään kokemuspuheenvuoroja.
− Olen saanut puheenvuoroistani hyvää palautetta sekä mielenterveysongelmien kanssa eläviltä ihmisiltä että kurssien järjestäjiltä, Meriläinen kertoo.
Tällä hetkellä Meriläinen käy kokemusasiantuntijakoulutusta ja valmistautuu puheenvuoroonsa Mielenterveysmessuilla. Lisäksi hän on ollut kokemuskehittäjänä ahdistustyöpajassa ja tehnyt sisältöjä ahdistuskurssille.
Meriläisen aktiivinen toiminta puhuu puolestaan. Hän suosittelee lämpimästi järjestötoimintaan mukaan lähtemistä.
− Tunne siitä, että kuuluu johonkin, antaa voimavaroja ja vahvistaa uskoa itseen. On tärkeää olla osa yhteisöä, jossa saa olla juuri sellainen kuin on, hän sanoo.
Meriläinen kokee, että yhteiskunnassa ei arvosteta tarpeeksi syrjäytyneitä tai mielenterveysongelmien kanssa eläviä ihmisiä. Liitossa toimiessa tunne on toinen.
− Täällä minulla on koko ajan sellainen olo, että olen arvostettu.
#järjestöjenpäivä