Mielenterveyden vahvistaminen koronakriisin jälleenrakennustyössä
Koronakriisi on vaikuttanut merkittävästi suomalaisten mielen hyvinvointiin. Kriisi aiheuttanut mielenterveysongelmien syvenemistä, sekä vaikuttanut negatiivisesti moniin, jotka eivät ole aiemmin olleet tekemisissä mielenterveyden ongelmien kanssa.
Mielenterveyspooli esittää toimenpide-ehdotuksia Martti Hetemäen johtamalle työryhmälle. Keskeisenä tavoitteena on kriisin jälkeen turvata mielenterveysapu sosiaali- ja terveydenhuollon perustasolla.
Toimenpide-ehdotuksissa on kiinnitetty huomioon seitsemään eri aihe-alueeseen:
- Työhyvinvointi ja johtaminen
- Edistävä ja ennaltaehkäisevä mielenterveystyö
- Mielenterveyspalvelujen turvaaminen
- Mielenterveyskuntoutujat ja mielenterveyden ongelmista kärsivät
- Lapset, nuoret ja perheet
- Lomautetut ja taloudellisista vaikeuksista kärsivät
- Ikääntyneiden mielenterveys
Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja ja Mielenterveyspoolin puheenjohtaja Olavi Sydänmaanlakka pitää merkittävimpänä toimena kriisistä ulospääsyyn hyvinvoivan työvoiman turvaamisen:
”Jonkinlainen kriisi on yleensä tekijä, joka laukaisee mielenterveyden ongelman. Vain harva on onnistunut välttämään koronan keskellä lisääntyneen psyykkisen kuorman, joten me kaikki olemme tällä hetkellä mielenterveyden riskiryhmässä. Siksi on ensisijaisen tärkeää turvata hyvinvoiva työvoima, joka tulee olemaan merkityksellisin tekijä jälleenrakennustyössä.”
Lue Mielenterveyspoolin esittämät toimenpide-ehdotukset kokonaisuudessaan.
Mielenterveyspoolin muodostavat suomalaisen mielenterveystyön keskeiset toimijat. Verkostossa on mukana yhteensä 32 järjestöä. Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka toimii Mielenterveyspoolin vuoden 2020 puheenjohtajana.