Mielenterveyden keskusliitto mukana mielenterveysstrategian valmistelussa

Mielenterveysstrategia ohjaa mielenterveystyötä vuoteen 2030. Strategian tueksi kukin hallitus laatii oman mielenterveysohjelmansa, jossa määritellään hallituskauden mielenterveyspoliittiset painopisteet, toimeenpanon keinot ja välineet sekä toimenpiteiden seuranta. Strategia kattaa myös päihdepalvelut ja sisältää itsemurhien ehkäisyohjelman.

“Tämä on ainutlaatuisen hyvä tilanne, kun saamme vihdoin hallitusta ohjaavan strategian. Strategia muistuttaa päättäjiä siitä, että mielenterveyden ongelmat todella ovat tätä päivää, ja että mielenterveysasiat täytyy ottaa huomioon osana kaikkea päätöksentekoa. Mielenterveysasiat eivät ole vain sosiaali- ja terveysministeriön asia”, pohtii Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.

Unelmana on se, että kaikissa hallitusneuvotteluissa mielenterveys olisi osana kaikkia keskusteluja. Ennen jokaista päätöksentekoa täytyisi miettiä, mikä merkitys tällä on mielenterveyteen.

Mielenterveysstrategian valmistelua ohjaa ohjausryhmä. Käytännön valmistelusta vastaa laaja-alainen asiantuntijaryhmä, jossa edustettuina ovat palvelujärjestelmän asiantuntijat ja mielenterveysalan järjestöt. Mielenterveyden keskusliiton Päivi Rissanen on osa mielenterveysstrategian ohjausryhmää, jonka lisäksi Mielenterveyden keskusliitto on osallistunut strategian tekemiseen Mielenterveyspoolin jäsenenä. 

“Nyt valmistuva strategia ei ole vain tämän aikakauden tuote, kiveen kirjoitettu seuraavaksi vuosikymmeneksi. Strategiasta voidaan keskustella ja sitä voidaan päivittää vuosien aikana, mikä on erinomaisen hyvä asia. Strategian tuleminen on jo sinällään valtavan arvokasta, aivan kuin viimein mielenterveysongelmien vaikutus ja olemassaolo myönnettäisiin. Unelmana on se, että kaikissa hallitusneuvotteluissa mielenterveys olisi osana kaikkia keskusteluja. Ennen jokaista päätöksentekoa täytyisi miettiä, mikä merkitys tällä on mielenterveyteen”, Sydänmaanlakka summaa strategian toivottuja vaikutuksia.