Kuinka kohdata itsensä myötätunnolla?
Oletko miettinyt, miten puhut itsellesi? Tiedätkö, mitä on itsemyötätunto? Ihmisen on usein helpompi olla myötätuntoinen toisille kuin itselleen. Sisäinen kriitikko voi olla äänekäs ja terävä. Itsemyötätuntoa ja itsensä arvostavaa kohtaamista voi myös harjoitella, Mielenterveyden keskusliiton kouluttaja Merja Matilainen kertoo.
Ihminen on ajatuksissaan helposti itselleen paljon ankarampi kuin muille. Halu ja tarve tulla hyväksytyksi värittää sitä, miten tarkastelemme ympäristöä. Hyväksytäänkö minut näin? Tilanteita tulkitsee herkästi kielteisesti, jolloin sisäinen kriitikko pääsee ääneen.
Itsemyötätunto on itsen kohtaamista arvostavasti ja sitä, että kohtelee itseään hyvin, niin kuin kohtelisi hyvää ystävää.
– Kuuntelee omia tunteita ja sitä, mitä tarvitsee. Pysähtyy itsensä äärelle kuulostelemaan, mitä voi tehdä itsensä hyväksi, Merja Matilainen neuvoo.
Mitä itsekritiikki voi kertoa meille?
Itsekriittiset ajatukset ovat usein automaattisia. Ajattelutapa opitaan jo lapsena: esimerkiksi jos jostain asiasta on huomautettu, sitä alkaa itse toistaa itselleen.
Itsemyötätunnon opettelu alkaa siitä, että tunnistaa itsekriittiset ajatukset ja ottaa ne vastaan tuomitsematta.
– Tuomitsemisen sijaan on hyvä miettiä, kertooko tämä jostain. Jos esimerkiksi kritisoi omaa työtä tai epäonnistumista, niin se voi olla viesti halusta kehittyä. Sitten voi miettiä, että miten itseään voisi kannustaa kehittymään jotenkin toisin.
Ajattelutapaa ei kuitenkaan kannata korjata heti äärilaidasta toiseen. Silloin mieli ei ehkä ole valmis vastaanottamaan niin isoa muutosta Sen sijaan, että huonoksi itsensä kokeva alkaa toistella itselleen olevansa tosi hyvä, voi alkaakin ajatella, että, hän kehittyy ja oppii koko ajan. Tällainen lempeä suhtautuminen on mielen helpompi ottaa vastaan.
– Muistetaan se, että kaikki mokaa välillä, ja se on inhimillistä.
Itsemyötätunto on pieniä hyviä tekoja
Itsemyötätunto on myös sitä, että tekee itselleen pieniä hyviä tekoja: menee lepäämään, kun väsyttää tai tekee jonkin asian, jonka tekemistä on siirtänyt pitkään.
– Se ei ole aina tekemättä jättämistä, vaan lempeitä tekoja itselle. Sellaisiakin, jotka eivät ehkä sillä hetkellä tunnu mukavilta, mutta joiden ajattelee olevan itselle hyväksi, Matilainen muistuttaa.
Itsekriittisiä ajatuksia huomatessaan, voi myös miettiä, miten joku lempeä ihminen, todellinen tai kuviteltu, suhtautuisi ja mitä hän sanoisi siinä tilanteessa.
Myötätuntoinen suhtautuminen muihin ja muilta saatu myötätunto auttavat kehittämään itsemyötätuntoa. Se myös auttaa moneen asiaan, kuten ahdistukseen, masennukseen ja häpeän tunteeseen.
– Pysähdy kuuntelemaan itseäsi. Ota kaikki tunteet hyväksyväksi vastaan ja mieti, mitä tunteet kertovat siitä, mitä tarvitset.
Matilainen piti Mielenterveysmessuilla yhdessä Mielenterveyden keskusliiton kuntoutussuunnittelija Terhi Kimmelma-Paajasen kanssa luennon: Itsemyötätunto on taito, jota voi harjoitella. Luentotallenne on katseltavissa sunnuntaihin 28.11. asti ja sen alussa on ohjattu läsnäoloharjoitus, jota voit itsekin kokeilla.