Ikääntyneiden kulttuuriset oikeudet varmistettava laatusuosituksessa
Kulttuurihyvinvointipooli on antanut 26.6.2020 sosiaali- ja terveysministeriölle lausuntonsa iäkkäiden palvelujen laatusuosituksista.
Ikääntyneiden kulttuuristen oikeuksien näkökulmasta laatusuositusluonnos on askel taaksepäin, toteaa Kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen.
Kulttuuri toki mainitaan ikääntyneiden terveyttä ja hyvinvointia lisäävänä seikkana, jolloin toimintakykyä ja hyvää elämää pitää yllä ikääntyneiden kyky nauttia kulttuurista mahdollisimman pitkään. Laatusuosituksessa kulttuuri nähdään kuitenkin ensisijaisesti ikäihmisen kulutustottumuksena, joka valitettavasti voi päättyä, kun toimintakyky heikkenee.
Laatusuositus ei tunnista ikääntyvän väestön kulttuurisia perusoikeuksia, joiden toteutuminen koko elämänkaaren ajan luo merkityksellistä ja mielekästä elämää sekä mahdollistaa oppimisen, osallisuuden ja koetun hyvinvoinnin lisääntymisen. Nämä oikeudet kiinnittyvät kaikkiin suosituksen keskeisiin sisältöihin. Kulttuurin ja taideosallistumisen keinoin edistetään ikääntyvän väestön toimintakykyä, toimijuutta ja osallisuutta niin hoidossa ja hoivassa kuin myös ennaltaehkäisevissä palveluissa.
Laatusuosituksessa ei oteta huomioon niitä kunnissa jo nyt käytössä olevia hyviä käytäntöjä, joilla ikääntyneiden kulttuuriset oikeudet toteutuvat. Poikkihallinnollinen yhteistyö eri toimialojen ja kulttuurilaitosten, kansalaisopistojen, kirjastojen sekä sote- ja kulttuurijärjestöjen kanssa mahdollistavat monessa kunnissa kulttuurin aktiivisen kokemisen ja itse tekemisen ikääntyneille.
Vain koetulla kulttuurilla on hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia
Vanhusten kulttuuristen oikeuksien toteutumisessa osana iäkkäiden palveluja tulee huomioida ikäihmisten moninaisuus, eli ikääntyneiden maahanmuuttajien, sateenkaariseniorien, ikääntyvien romanien ja ikääntyvien saamelaisten sekä ikääntyneiden vammaisten näkökulma.
Keinoja parantaa kulttuurin saavutettavuutta on lukuisia. Esimerkiksi Suomen Sinfoniaorkesterit ry on tuottanut Ikäystävällinen orkesteri -käsikirjan, jonka avulla orkesterin toimintaa voidaan viedä niille ikääntyneille, joilla ei ole mahdollisuutta lähteä konserttiin. Yli 20 kunnassa on vapaaehtoistoimintana toteutettavaa kulttuuriluotsitoimintaa, joka madaltaa kulttuuriosallistumisen kynnystä. Kulttuurin etäpalveluita on kehitetty hankkeissa, ja pysyvää toimintaa on syntynyt (katso esimerkiksi omakirjasto).
WHO:n vuonna 2019 julkaisema raportti kehottaa jäsenmaitaan aktiivisesti lisäämään tietoisuutta taideosallistumisen hyödyistä sekä varmistamaan taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuus ja saavutettavuus kaikille väestö- ja ikäryhmille, vähemmistöryhmät erityisesti huomioiden. WHO:n raportti suosittaa myös ottamaan käyttöön ja vahvistamaan sote-sektorin lähetekäytäntöjä taideohjelmiin osallistumiseen. Suomessa tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi kulttuuriresepti- tai kulttuurilähetekäytännön kehittämistä ja käyttöönottoa.
Lisätiedot
Merja Mäkisalo-Ropponen, Kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja ja kansanedustaja, merja.makisalo-ropponen@eduskunta.fi
Mielenterveyden keskusliitto on osa keväällä 2020 perustettua Kulttuurihyvinvointipoolia, jonka perustajajäseniä ovat lisäksi Taikusydän – taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin valtakunnallinen yhteyspiste, Taiteen Sulattamo ry, FinFami Mielenterveysomaisten keskusliitto ry, Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry, Kukunori ry, MIELI Suomen mielenterveys ry sekä Kulttuuria kaikille -palvelu.