Vuodenvaihde tuntuu mielenterveyskuntoutujan kukkarossa

Mielenterveyden keskusliiton lakimies Merja Karinen kokosi mielenterveyskuntoutujien kannalta keskeiset vuoden 2016 lakimuutokset. Parannuksia on tullut kuntoutukseen, kustannusten nousua puolestaan erilaisiin omavastuihin.

Oikeus Kelan lääkinnälliseen kuntoutukseen laajenee

Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen saaminen ei enää edellytä, että hakija saa myös korotettua tai ylintä vammaisetuutta. Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen nimi muuttuu vaativaksi lääkinnälliseksi kuntoutukseksi.

Kuntoutuspsykoterapian korvaustaso nousee

Tämän vuoden alusta kuntoutuspsykoterapiakorvauksen määrä on sama sekä nuorille että aikuisille. Korvaustasoja on vain yksi eikä terapeutin koulutustaso vaikuta maksettavan korvauksen määrään. Kela maksaa yksilöterapiasta korvausta 57,60 euroa per kerta.

Takuueläke nousee, muut Kelan eläkkeet pienenevät 0,4 %

Tänä vuonna täysi takuueläke on 766,85 €/kk.

Kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet kuten kansaneläke, vammaisetuudet, perhe-eläke, lastenhoidon tuet, työttömän perusturva ja sairasvakuutuksen vähimmäispäivärahat pienenevät 0,4 %.

Lääkekorvauksiin 50 euron alkuomavastuu

Kelan korvaamista lääkkeistä saa sairasvakuutuslain mukaisen korvauksen vasta, kun vuotuiset lääkekustannukset ylittävät alkuomavastuun, joka on 50 euroa kalenterivuodessa. Muutos ei koske alle 18-vuotiaita.

Alkuomavastuu kerryttää kuitenkin lääkkeiden vuosiomavastuuta eli ns. lääkekattoa. Lääkekatto on tänä vuonna 610,37 euroa.

Lääkkeiden peruskorvaus nousee 35:stä 40 %:iin. Alempi (65 %) ja ylempi (100 %) erityiskorvaus säilyvät ennallaan.

Ylemmän erityiskorvausluokan lääkekohtainen omavastuu nousee kolmesta 4,50 euroon. Vuosittaisen lääkekaton ylityksen jälkeen omavastuu nousee 1,50 eurosta 2,50 euroon.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut nousevat

Asiakasmaksuasetuksessa säädetään palvelujen enimmäismaksu. Asiakasmaksujen periminen ja niiden suuruus enimmäismaksujen rajoissa kuuluvat kunnan harkintavaltaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismääriä korotetaan indeksikorotuksilla: kansaneläkeindeksin mukaan korotettaviin euromääriin tulee 1,74 prosentin korotus ja työeläkeindeksin mukaan korotettaviin 1,78 prosentin korotus. Indeksikorotus koskee kaikkia asiakasmaksuasetuksessa olevia maksuja ja tulorajoja.

Asiakasmaksujen lisäksi indeksillä tarkistetaan maksukattoa, omaishoitajan vapaan aikaista maksua ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan vähimmäiskäyttövaraa.

Lisäksi tasasuuruisiin asiakasmaksuihin tulee 27,5 prosentin erilliskorotus.

Matkakorvausten omavastuu nousee

Kelan korvaamien matkojen omavastuu nousee 16 eurosta 25 euroon yhteen suuntaan tehdyltä matkalta. Matkakorvausten vuotuinen omavastuu osuus eli matkakatto nousi 272 eurosta 300 euroon.

Yle-vero poistuu noin 300.000 pienituloiselta

Pienimmän maksuunpantavan veron määrää korotetaan 51 eurosta 70 euroon. Alin tuloraja, jolla Yle-veroa aletaan maksaa, nousee 7 500 eurosta noin 10 300 euroon vuodessa. Näin noin 300 000 pienituloista jää Yle-veron maksuvelvollisuuden ulkopuolelle.

Keliakiaa sairastavien ruokavaliokorvaus poistuu

 

Muita muutoksia 2016

Lastensuojelun kiireellistä sijoitusta koskevat muutokset 1.1.2016

Osa uuden sosiaalihuoltolain yhteydessä muutetuista lastensuojelulain säännöksistä tulee sovellettavaksi vuoden 2016 alusta. Heti vuoden alusta tulevat voimaan lastensuojelun kiireellistä sijoitusta koskevat lastensuojelulain muutokset.

Isyyslaki uudistuu

Isyyden voi tunnustaa jo äitiysneuvolassa.

Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki voimaan

Työtapaturmia ja ammattitauteja koskevat säännökset on koottu nykyisistä kolmesta laista yhdeksi uudeksi työtapaturma- ja ammattitautilaiksi.

Vuorotteluvapaan kesto lyhenee

Vuorotteluvapaan ehdot muuttuvat. Vuorotteluvapaan kesto lyhenee ja enimmillään vapaata saa 180 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää jatkossa 20 vuoden työhistoriaa. Lisäksi jatkossa vuorottelukorvauksen taso on kaikilla 70 prosenttia työttömyyspäivärahasta.

Tuomioistuinmaksuja korotetaan 1.1.2016 alkaen

Nykyisin ilmaisina käsiteltävistä asioista muuttuvat maksullisiksi mm valitukset, jotka koskevat verotusta ja julkisia maksuja kuten pysäköintivirhe- ja terveyskeskusmaksuja. Oikeudenkäyntimaksut nousevat asiasta ja tuomioistuimesta riippuen yleisesti 50 – 500 euroa.

Vähävarainen vapautuu edelleen tuomioistuinmaksuista. Jatkossakaan maksuja ei peritä perustoimeentuloa eikä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevissa valituksissa.

 

Lakimies Merja Karinen, Mielenterveyden keskusliitto

 

Mielenterveyden keskusliitto on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka haluaa luoda jokaiselle mielenterveyden häiriöön sairastuneelle mahdollisuuden kuntoutumiseen. Se tarjoaa koulutuksia, neuvontapalvelua ja sopeutusvalmennusta kuntoutumisen polulle – kohti toimivaa arkea ja työelämää. Liitto ajaa mielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä oikeuksia yhteiskunnassa. Mielenterveyden keskusliittoon kuuluu noin 160 vapaaehtoisvoimin toimivaa jäsenyhdistystä, joihin kuuluu 17 000 henkilöjäsentä.

Mielenterveyden keskusliiton toiminnan päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys.

Jaa tämä sivu.Share on FacebookTweet about this on Twitter