Varhainen tunnistaminen parantaa skitsofrenian ennustetta

Skitsofrenia on yksi maailmanlaajuisista kansanterveysongelmista. Se on pitkäkestoinen, suurta kärsimystä aiheuttava ja usein myös krooninen sairaus, joka puhkeaa yleensä nuorena. Hyvällä hoidolla on mahdollisuus parantua oireettomaksi. Avainasemassa on sairauden varhainen tunnistaminen. Aihetta käsiteltiin seminaarissa tiistaina 18.11. Helsingissä Mielenterveysmessuilla.

– Skitsofrenian ennustetta voidaan parantaa varhaisella tunnistamisella ja aikaisin aloitetulla hoidolla, lääketieteen tohtori Tanja Svirskis sanoi.

Skitsofrenian oireita ovat esimerkiksi aistiharhat, harhaluulot, tunteiden latistuminen ja toivottomuus. Psykoosiin joutuminen on sille tunnusomaista. Mutta jo ennen ensimmäistä psykoosia voi ennakoivia merkkejä olla usean vuodenkin ajan. Tällaisia ovat mm. ahdistuneisuus, vetäytyminen tai kognitiivisten taitojen heikkeneminen.

– Erot muuhun väestöön ovat kuitenkin hyvin pienet, sillä kuka tahansa voi esimerkiksi liikaa valvottuaan kokea hetkellisesti aistiharhoja. Ennakoivia merkkejä on vaikeaa huomata ja vaikka ne huomattaisiinkin, niistä ei aina ajatella seuraavan skitsofreniaa, sillä esimerkiksi masennuksessa voi olla samanlaisia tuntemuksia, Tanja Svirskis sanoi.

Sairauden puhkeamiseen voidaan vaikuttaa.

– Varhainen hoitoon hakeutuminen kannattaa aina. Mitä aiemmassa vaiheessa saa hoitoa, sitä helpompaa on palata normaaliin arkeen. Ennakko-oireiden perusteella ei voi vielä tehdä diagnoosia, mutta tämä vaihe on tärkeää tunnistaa. Kun sairaus on puhjennut, ensimmäiset viisi vuotta ovat kriittisiä ennusteen kannalta, Tanja Svirskis sanoi.

Ylilääkäri Tommi Väyrynen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä on samaa mieltä varhaisen tunnistamisen tärkeydestä.

– On tärkeää panostaa kunnolla hoitoon sairauden alkuvaiheessa, viimeistään silloin, kun on ensimmäinen psykoosi. Tavoitteena on saada sairaus vähäoireiseksi ja palauttaa toimintakykyä, Väyrynen sanoi.

Skitsofrenian riskiryhmiä on kartoitettu ja mahdollisia riskitekijöitä tutkittu. Näitä ovat esimerkiksi sikiön kehityshäiriöt, varhainen traummatisoituminen lapsuudessa tai maahanmuutto. Sairauden perimmäistä syytä ei tiedetä, mutta aivoista on kuvantamisella löydetty muutoksia.

Skitsofreniaan liittyy myös geneettinen alttius. Henkilö, jonka lähisukulaisia on sairastunut skitsofreniaan, on tavallista suuremmassa vaarassa sairastua, jos perheen sisäisessä vuorovaikutuksessa on epäselvyyttä ja stressaavuutta. Hyvät, lämpimät ihmissuhteet lapsuuden ja nuoruuden aikana ovat taas sairaudelta suojaavia tekijöitä.

– Kaikki riskiryhmässä olevat eivät sairastu, Tanja Svirskis painotti.

Hoidolla voidaan vaikuttaa sairauden kulkuun

Ylilääkäri Tommi Väyrynen kiteytti hoidon tavoitteet kolmeen kohtaan: vähäoireisuus, sairauden uusiutumisen välttäminen ja kuntoutus remissiovaiheessa. Paras hoitotulos saadaan, kun potilaalla on pitkäkestoinen luottamuksellinen hoitosuhde, yksilöllinen hoitosuunnitelma, sopiva lääkitys, kognitiivista terapiaa ja muuta tukea.

– Ei ole olemassa yhtä hoitoa, jolla kaikkia voidaan auttaa, vaan hoito ja kuntoutus riippuvat siitä, millaisia oireita henkilöllä on, Tommi Väyrynen sanoi.

Monen potilaan on vaikea sitoutua hoitoon. Syitä on useita, kuten sairauden tunnon puute, tiedon vähäisyys, lääkehoidon monimutkaisuus tai se, että henkilö on koditon ja hänellä on toimeentulovaikeuksia tai hänellä on samanaikainen päihdeongelma, jolloin voimavaroja itsestään huolehtimiseen ei ole.

– Ensimmäistä kertaa skitsofrenian vuoksi sairaalahoidossa olleista suomalaisista jopa 54 % ei käyttänyt psykoosilääkkeitä kuukauden kuluttua sairaalahoidon päättymisestä. Tässä on suuri riski akuutin psykoosin ja sairaalahoidon tarpeen uusiutumisesta, Tommi Väyrynen sanoi.

– Lääkityksessä pyritään pienimmällä vaikuttavalla annoksella saamaan suurin mahdollinen hyöty. Jos potilas on huonosti hoitoon sitoutunut, pitkävaikutteisilla, säännöllisesti annettavilla injektioilla lääkitys saadaan onnistumaan paremmin, Väyrynen lisäsi.

Uusiutuminen on tavallista, jos lääkehoito lopetetaan.

– Niistä, jotka kahden vuoden oireettoman jakson jälkeen jättävät lääkkeet, 80 prosentin kohdalla psykoosi uudistuu. Jokainen psykoosi vie toimintakykyä alaspäin eikä osa toivu enää ennalleen, joten on tärkeää saada vähäoireinen vaihe pysymään mahdollisimman pitkään. Jos psykoosit saadaan estettyä, toimintakyky voi jopa parantua, Väyrynen sanoi.

Väyrynen on huolissaan siitä, että Suomessa ei aina pääse psykiatriseen hoitoon.

– Skitsofrenian hoidossa joustavat palvelut ovat tärkeitä. Potilaan tulee tietää, mikä on nopea reitti hoitoon silloin kun avun tarve on suuri. Joskus on myös aiheellista hoitohenkilöstön mennä potilaan luo kotiin eikä toisinpäin, Väyrynen sanoi.

Seminaari järjestettiin yhteistyössä Suomen skitsofreniayhdistyksen ja Janssen-Cilag Oy:n kanssa.

FAKTAA

– 1 % väestöstä sairastuu elinaikanaan skitsofreniaan maailmanlaajuisesti
– Suomessa on 50 000 skitsofreniaa sairastavaa, joista n. 15 % asuu eriasteisissa tuetuissa asumisyksiköissä ja n. 13 % saa vuoden aikana sairaalahoitoa
– Sairautta on eniten Itä- ja Pohjois-Suomessa, vähiten Lounais-Suomessa

Jaa tämä sivu.Share on FacebookTweet about this on Twitter