Väitös: Mielenterveyspotilaan kuntoutuminen oman elämänsä toimijaksi ja asiantuntijaksi

Mielenterveyspotilaan omakohtaista kuntoutusprosessia tarkasteleva väitöstutkimus tarkastetaan tänään perjantaina Helsingin yliopistossa. Ainutlaatuinen väitöstutkimus kertoo selviytymistarinan, jossa kuntoutuminen oli mahdollista, kun kuntoutujan oman elämän asiantuntijuus otettiin mukaan kuntoutumisen hoitoprosessiin. Väitös korostaa myös vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden mahdollisuuksia yksilölle ja palvelujärjestelmälle.

Valtiotieteiden lisensiaatti Päivi Rissanen tutkii väitöksessään psyykkisen sairastumisen ja kuntoutumisen prossia omakohtaisen kokemuksen kautta. Väitöstutkimus antaa tietoa sairastumisen ja kuntoutumisen prosessista yksilön identiteetin kannalta: kuinka tutkijasta tuli ensin potilas, sitten kuntoutuja ja kokemusasiantuntija.

– Kuntoutumisen prosessissa oli tärkeää vuorovaikutus, kohtaaminen, vertaistuki, mielekäs toiminta, toivon herääminen ja omien kokemusten reflektoiminen, Rissanen toteaa.

Hänen kuntoutumiseensa vaikuttivat myös monet muut tekijät, kuten mielenterveysongelmiin liittyvät asenteet, osallistumismahdollisuudet, palvelujärjestelmän rakenteet, käsitteiden käyttäminen, tietäminen ja tarinoiden muodostaminen.

Rissanen korostaa myös vertaistuen, kokemusasiantuntijuuden ja kokemustutkimuksen mahdollisuuksia sekä niiden merkitystä yksilölle, palvelujärjestelmälle, mielenterveystyölle ja yhteiskunnalle. Näin tutkimus liittyy ajankohtaiseen keskusteluun kokemusasiantuntijuuden, kokemustiedon ja vertaistuen merkityksestä palvelujen tuottamisessa, arvioimisessa, kehittämisessä ja tutkimustoiminnassa.

Väitöksessä kritisoidaan pirstaleista sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää, jossa kukaan ei kanna kokonaisvastuuta luukulta toiselle palloteltavasta asiakkaasta. Kritiikkiä saavat myös psykiatrian hoitomenetelmät ja diagnostiikkaa, joka puutteiden ja ongelmien luokitteluun perustuvana ei luo pohjaa kuntoutumiselle. Rissasen mukaan hyödyllisempää olisi miettiä ihmisen vahvuuksia ja voimavaroja kuin sitä, mikä on vialla.

Tutkimusaineistonaan Rissanen käyttää omia päiväkirjojaan ja kirjeitään sairaala- ja kuntoutumisajalta sekä toisen tutkijan kanssa käytyä kirjeenvaihtoa. Lähtökohtana ovat tutkijan sosiaaliseen taustaan sidotut kokemukset, itsereflektio ja itsen havainnoiminen. Lähestymistapansa Rissanen on nimennyt autoetnografiseksi kokemustutkimukseksi.

Tutkimus kysyy: Mikä merkitys mielenterveyskuntoutujien itse tuottamalla tiedolla on? Millä tavalla omaa tutkimusta voi käyttää tutkimusprosessissa? Rissasen väitöstutkimuksessa omien kokemusten tutkiminen hahmottuu yhtäältä tiedon tuottamiseksi sekä kuntoutumisen välineeksi.

Päivi Rissasen yhteiskuntapolitiikan alaan kuuluva väitöstutkimus Toivoton tapaus? Autoetnografia sairastumisesta ja kuntoutumisesta tarkastetaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 13.11. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Kuntoutussäätiön tutkimuksia 88/2015. Sähköinen julkaisu on luettavissa Kuntoutussäätiön sivuilta: www.kuntoutussaatio.fi

 

Lisätietoja:

Tutkija Päivi Rissanen, Mielenterveyden keskusliitto, p. 050 596 1736, paivi.rissanen(at)mtkl.fi
Kuntoutujasta tutkijaksi:

  • Päivi Rissanen työskentelee Mielenterveyden keskusliitossa tutkijana MIPA-hankkeessa.
  • Toiminut aiemmin MTKL:ssä projektitutkijana ja kouluttajana kokemusasiantuntijakoulutuksissa.
  • Kirjoittanut kirjat:
    Rissanen, Päivi (2007) Skitsofreniasta kuntoutuminen. Helsinki: Mielenterveyden keskusliitto.
    Hietala, Outi & Rissanen, Päivi (2015) Kokemusasiantuntija – hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi. Opas kokemusasiantuntijatoiminnasta.Helsinki: Kuntoutussäätiö ja Mielenterveyden Keskusliitto.

 

 

Mielenterveyden keskusliitto on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka haluaa luoda jokaiselle mielenterveyden häiriöön sairastuneelle mahdollisuuden kuntoutumiseen. Se tarjoaa koulutuksia, neuvontapalvelua ja sopeutusvalmennusta kuntoutumisen polulle – kohti toimivaa arkea ja työelämää. Liitto ajaa mielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä oikeuksia yhteiskunnassa. Mielenterveyden keskusliittoon kuuluu noin 160 vapaaehtoisvoimin toimivaa jäsenyhdistystä, joihin kuuluu 17 000 henkilöjäsentä.
Mielenterveyden keskusliiton toiminnan päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys.

 

Jaa tämä sivu.Share on FacebookTweet about this on Twitter