« Takaisin

Nuorten kysymyksiä

Onko hullu sama kuin mielisairas?

Ei välttämättä, vaikka se voi joskus tarkoittaa samaa. Sanaa hullu käytetään monenlaisissa tilanteissa. Esimerkiksi silloin, kun tarkoitetaan, että joku on ihan hassu. Tai sanotaan, että onpa hullu juttu! Ja joskus, kun on oikein kiire, sanotaan, että nyt mä kyllä tuun hulluks! Ikävää on, että hullu-sanaa käytetään myös haukkumasanana.

Milloin ihminen on mielisairas?

Mielen vaivoissa on kolme eri astetta: ongelmat, häiriöt ja varsinaiset mielisairaudet. Verrataanpa vaikka verenpaineeseen: jos se joskus vähän koholla, se on ongelma ja sitä pitää seurata. Jos paine on pitkän aikaa koholla, niin kyse on häiriöstä ja silloin neuvotaan, miten pitäisi syödä ja elää terveellisesti. Jos paine on jatkuvasti korkea, se on sairaus (verenpainetauti) ja sitä pitää hoitaa lääkärin määräämillä lääkkeillä.

Mielenterveyden ongelmissa usein jo jonkun kanssa puhuminen auttaa, häiriöissä tarvitaan ehkä hoitoa. Mielisairauksia hoidetaan yleensä ensin sairaalassa ja sitten avohoidossa niin, että voi asua kotona.

Mielisairaus voi näkyä monella erilaisella tavalla. Ihminen ei esimerkiksi aina tiedä, kuka on tai missä on. Jotkut sairaat kuulevat ääniä, joita muut eivät kuule. Joskus he voivat myös nähdä tai luulla sellaisia asioita, joita ei oikeasti ole olemassa.

Mitä tarkoittaa avohoito?

Se on hoitoa, jonka aikana voi asua kotona ja käydä koulua ihan tavallisesti. Lääkärin määräämää lääkettä otetaan joka päivä. Lääkäriä, psykologia tai hoitajaa käydään tapaamassa säännöllisesti. Hoito voi olla myös terapiaa, esimerkiksi psyko-, toiminta-, taide- tai musiikkiterapiaa.

Voiko mieleltään sairas ihminen käydä kimppuun?

Se on hyvin harvinaista. Jos mieleltään sairas ei ole vielä saanut hoitoa, hän voi joskus käyttäytyä kummallisesti. Hän kärsii ehkä harhoista ja luulee, että joku lähellä oleva aikoo käydä hänen kimppuunsa. Kun hän pelkää muita ihmisiä, hän tulee vihaiseksi ja yrittää puolustautua.

Milloin pitäisi pyytää apua?

Mieli on osa ihmisen kokonaisterveyttä, aivan samalla tavalla kuin vatsa, selkä, keuhkot jne. Jos jokin asia vaivaa, nilkka on kipeä tai mieli musta, apua pitää aina hakea.

Mistä saa apua?

* Vanhemmilta ja luotettavilta aikuisilta

* Kouluterveydenhoitajalta

* Koulukuraattorilta

* Terveyskeskuksesta tai yksityislääkäriltä

* Perheneuvolasta

* Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikoilta

* Mielenterveystoimistosta

Apua saa siis monesta paikasta. Jos olo on kovin paha, kannattaa ottaa yhteyttä terveyskeskuksen päivystykseen.

Olenko minä hullu, kun koko ajan pelottaa ja itkettää?

Et ole. Jos paha olo haittaa arkielämääsi, estää koulunkäyntiäsi tai kavereidesi kanssa olemista, pyydä apua.

Voiko mielisairaus tarttua muihin?

Ei voi.

Voiko mielisairaus parantua ikinä?

Voi parantua. Oikein hoidetun mielen sairauden kanssa voi elää lopun elämäänsä ihan tavallista elämää. Käydä koulua, opiskella, käydä töissä ja hankkia perheen. Ja olla onnellinen.

Miksei mun paha olo mennyt pois, vaikka mä sain lääkettä?

Mielen pahaa oloa ei voi hoitaa samalla tavalla kuin vaikkapa korvakipua, johon auttaa antibioottikuuri. Mielen kipuun määrätyt lääkkeet tepsivät vasta muutaman viikon kuluttua. Jos ne eivät auta, kokeillaan yleensä jotain toista lääkettä. Lääkkeiden lisäksi pahan olon poistamiseen tarvitaan aina joku, jonka kanssa voi jutella asioista. Sellaisia ovat esimerkiksi psykoterapeutit ja muut koulutetut asiantuntijat.

Pannaanko mut väkisin lukkojen taakse, jos kerron kurjasta olosta jollekin?

Ei panna. Tärkeintä on kertoa siitä kurjasta olosta ja sillä tavalla saada ”ensiapua”. Äärimmäisen harvoin ketään lähetetään väkisin sairaalaan. Sellaista tapahtuu korkeintaan silloin, jos aikoo vahingoittaa itseään tai jotakin toista ihmistä.

Miks musta tuntuu aina, että mä oon niin huono?!

Jokaisesta tuntuu joskus, että on huono. Varsinkin silloin, kun on väsynyt tai on jotain riitaa kavereiden tai kotiväen kanssa. Tunne menee yleensä aika pian ohi eikä sitä tarvitse jäädä miettimään. Jos se ei tunnu menevän ohi, siitä kannattaa puhua jollekin aikuiselle, joka osaa kuunnella. Puhuminen helpottaa aina.

Mitä se skitso oikein tarkoittaa?

Kun sitä käytetään haukkumasanana, se ei tarkoita mitään. Se on yhtä tyhmää ja tyhjää kuin hulluksi, homoksi tai vammaiseksi haukkuminen. Skitsofrenia taas tarkoittaa vakavaa mielen sairautta, jota pitää hoitaa.

Musta tuntuu, että kaikki on mun syytä!

Lapsena ja nuorena ajattelee herkästi, että kaikki johtuu minusta. Ei johdu. Siltä voi välillä tuntua, kun asiat näyttävät vaikeilta ja monimutkaisilta isoilta möhkäleiltä. Ne eivät ole kenenkään syy eikä niitä ole kukaan tahallaan aiheuttanut.

Uskaltaako chatissa jutella pahasta olosta?

Mieluiten ei. Pahasta olosta ja henkilökohtaisista asioista pitäisi aina puhua luotettavien ja turvallisten ihmisten kanssa. Netin keskustelupalstoilla siitä ei aina voi olla varma. Netissä ja puhelimessa pahaa oloa voi purkaa valvotuilla, ammattilaisten hoitamilla auttamiskanavilla. Heillä on myös vaitiolovelvollisuus, joten mikään, mitä olet kertonut, ei leviä muiden tietoon.

Mitä eroa on psykiatrilla ja psykologilla?

Psykiatri on lääkäri, joka on erikoistunut mielenterveyden hoitoon. Hän määrittelee sairauden nimen, määrää hoidon ja mahdolliset lääkkeet. Psykologi ei ole lääkäri, hän on opiskellut yliopistossa psykologiaa. Hän voi työskennellä esimerkiksi terapeuttina tai tehdä erilaisia tutkimuksia, joilla selvitetään muun muassa ihmisen muistia, älykkyyttä ja persoonallisuutta.

Mitä mä teen, kun yks mies yrittää koko ajan lääppiä mua enkä mä uskalla sanoa sille mitään?

Kukaan ei saa koskaan koskea sinuun ilman sinun lupaasi! Kerro asiasta jollekin luotettavalle aikuiselle. Voit myös ilmoittaa ahdistelusta poliisille, jonka pitää lain mukaan puuttua asiaan.

Mä oon huolissani mun vanhemmista. Ne molemmat on sairastanu monta vuotta masennusta. Voiko ne parantua? Ja sitte mä mietin, että onks se sairaus mun syy?

Masennus ei ole samanlainen sairaus kuin flunssa, joka tulee ja menee. Sairastuminen on yleensä monen asian summa. Vanhempiesi masennus ei ole sinun eikä kenenkään muunkaan syy. Joskus kaikki asiat elämässä vain menevät ikään kuin sumppuun, ja se sumppu pitää saada auki, jotta masennus hellittäisi. Masennuksesta voi parantua, mutta paraneminen voi viedä kauan, vuosiakin. Psyyken lääkitys helpottaa oloa, mutta pelkkä lääkitys ei useimmiten riitä. Tarvitaan myös säännöllisiä keskusteluja esimerkiksi psykoterapeutin kanssa.

Mun äiti on hoidossa sairaalassa psykiatrisella osastolla ja se haluaisi, että mä käyn sen luona. Mä en halua mennä, kun mua pelottaa kaikki ne ihmiset. Ja musta tuntuu tosi pahalta äidin puolesta, kun mä en osaa auttaa sitä. Onks mun pakko käydä siellä?

Ei ole pakko, saat päättää itse, menetkö. Eikä ole sinun tehtäväsi auttaa äitiä, sitä varten on koulutettuja ammattilaisia. He myös pitävät huolta, että sairaalassa on turvallista vierailla. Mieti vielä, voisitko käydä tapaamassa äitiä jonkun luotettavan ja turvallisen aikuisen kanssa. Kun äitisi niin kovasti toivoo näkevänsä sinut, tapaamisenne tuntuisi hänestä varmasti hyvältä ja voisi helpottaa hänen vointiaan.

Mä en jaksa enää! Mun vanhemmat vaan dokaa ja tappelee.

Elämäsi on liian raskasta, siihen on tultava muutos. Kerro kotitilanteestasi opettajalle, kouluterveydenhoitajalle, naapurille, jollekin muulle luotettavalle aikuiselle tai poliisille. Pyydä apua. Heidän pitää ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijöihin, jotka järjestävät sinulle turvallisen paikan ja auttavat sinua.

Jaa tämä sivu.Share on FacebookTweet about this on Twitter