« Takaisin

Yksinäisyys

Yksinäisyys on yleistä ja kaikenikäiset voivat tuntea yksinäisyyttä. Yksinäisyys on myös raskasta, sillä jokainen kaipaa ystäviä, toisten hyväksyntää ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yksinäisyys voi olla ahdistavaa ja tuskaista. Myös ryhmän ulkopuolelle jääminen satuttaa; voi tuntea ettei kelpaa tai ei hyväksytä. Yksinäisyyttä saatetaan hävetä ja se voi tuntua pelottavaltakin, eikä siitä välttämättä kerrota. Sen takia siitä pitääkin puhua enemmän.

Ihminen kaipaa toisen ihmisen läheisyyttä. Meillä on tarve tuntea olevamme jollekin tärkeä ja tarve tuntea toinen ihminen läheiseksi ja tärkeäksi. Jokainen kokee joskus ohimenevästi yksinäisyyden tunteita. Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko ihmisellä seuraa. Ihminen voi olla yksinäinen vaikka hänellä olisi paljon ystäviä.

Millaista yksinäisyys voi olla?

Yksinäisyys voi olla tilapäistä tai pitkäaikaista. Joskus se liittyy johonkin tilanteeseen. Ohimeneviä yksinäisyyden tunteita on jokaisella. Yksinäisyyteen voivat vaikuttaa niin sisäiset kuin ulkoiset syyt. Sisäisiä syitä ovat esimerkiksi persoonallisuuden piirteet kuten ujous, ulkoisia tekijöitä voivat olla vieras asuinympäristö tai kiusaaminen.

Yksinäisyys voi olla myös sosiaalista tai emotionaalista. Sosiaalinen yksinäisyys johtuu sosiaalisen verkoston puutteesta tai siitä, ettei koe kuuluvansa mihinkään ryhmään. Emotionaalinen yksinäisyys puolestaan johtuu siitä, ettei ole ketään läheistä ystävää, jonka kanssa voisi puhua mistä tahansa. Se voi johtua myös läheisen suhteen menettämisestä.

Yksin oleminen ja yksinäisyys eri asioita

Yksin oleminen ei aina merkitse yksinäisyyttä, vaan yksin oleminen ja yksinäisyyden kokeminen ovat eri asioita. Jokainen voi kaivata joskus omaa rauhaa tai aikaa olla yksin. Vapaaehtoinen yksinolo antaa mahdollisuuden itsetutkiskeluun ja tukee itsenäisyyttä, mutta negatiivinen yksinolo eli yksinäisyys on ahdistavaa.

Myös parisuhteessa voi kokea yksinäisyyttä. Parisuhteen ajatellaan tarjoavan läheisyyttä, rakkautta ja tukea. Jos nämä puuttuvatkin suhteesta, yksinäisyys voi tuntua vielä raskaammalta ja ahdistavammalta.

Mihin yksinäisyys voi liittyä?

Yksinäisyys johtuu usein jonkin tärkeän suhteen katkeamisesta. Taustalla saattaa olla paikkakunnalta muutto, kuolema, avioero tms. Esimerkiksi avioero johtaa helposti siihen, että monet totutut yhdessäolokuviot muuttuvat, ei esimerkiksi saa enää kutsua tuttavaperheeseen kylään. Useimmiten tällainen yksinäisyys voidaan voittaa, elämään tulee muuta sisältöä ja uusia sosiaalisia kontakteja.

Yksinäisyys voi liittyä muun muassa:

  • masennukseen
  • ahdistukseen
  • opiskeluvaikeuksiin
  • heikkoon itsetuntoon ja itsearvostukseen
  • sopeutumisvaikeuksiin
  • uusien tilanteiden pelkoon
  • uuteen elämäntilanteeseen

Mikä avuksi?

Tärkeää on hyväksyä itsensä ja olla itsensä paras kaveri. Sano itsellesi ”olen ok”. Jos pidän itsestäni, muutkin pitävät. Vertaistuki, yksinäisyydestä puhuminen ja siitä kirjoittaminenkin voivat helpottaa oloa. Uusia ystäviä voi löytää muun muassa harrastusten parista, missä voi tavata muita samanhenkisiä tai internetistä. Sosiaalinen media voi tarjota uusia kontakteja, mutta se sekä virtuaalinen maailma voivat joskus myös lisätä yksinäisyyttä, koska toisten kohtaaminen tapahtuu verkossa. Kasvokkainen kanssakäyminen on aina kasvokkaista. Tärkeää on olla itse aktiivinen ja etsiä toisten seuraa, vaikka se ei ole helppoa.

Yksinäisyyttä voi lievittää esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

  • harrastukset
  • kerhot, piirit ja yhdistykset
  • elokuvat, teatteri, konsertit, taidenäyttelyt, tanssit
  • ulkoilu, retkeily, mökkeily
  • matkustelu
  • seurustelu toisten ihmisten kanssa (kyläilyt, puhelut, chattaily)
  • lemmikkieläimet

Yksin elämisen voi nähdä myös mahdollisuutena, ja joillekin se on tietoinen valinta. Yksin elävällä on usein paljon omaa aikaa, jota voi käyttää hyödyksi. Voi tehdä käsitöitä, askarrella tai opetella vaikka jonkin uuden taidon, kuten vieraan kielen.

Tekeminen ja toimiminen on tärkeää. Se luo parhaassa tapauksessa vuorovaikutusta ihmisten kesken aivan luonnollisella tavalla.

Ajateltavaa

  • Koetko yksinäisyyttä ja millaiselta se tuntuu?
  • Miltä tuntuu tai voisi tuntua jäädä porukan ulkopuolelle?
  • Onko sinulla ketään, kenen kanssa puhua?
  • Tunnetko ketään, kenen arvelet olevan yksinäinen?
  • Oletko itse aloitteellinen?

 

Jos tarvitset keskusteluapua

Tarvitsetko kuuntelijaa, kaveria kävelylle tai vaikkapa apua virallisten asioiden hoitoon? Tukihenkilö keskustelee, käy asioilla, ulkoilee kanssasi… Tukihenkilöä voit tiedustella Suomen Punaisen Ristin paikallistoimistoista. Myös paikallisiin mielenterveysyhdistyksiin kannattaa olla yhteydessä.

Kirkon ja seurakuntien toimista saa tietoa osoitteesta www.evl.fi

Valtakunnallinen kriisipuhelin (Suomen mielenterveysseura) 0101 95202

Mielenterveyden keskusliiton neuvontapuhelin 0203 91920

MLL:n lasten ja nuorten puhelin: 116 111 ja www.mll.fi

Jaa tämä sivu.Share on FacebookTweet about this on Twitter