« Takaisin

Henkinen ja fyysinen väkivalta

Parisuhteeseen kuuluu erimielisyyksiä ja riitoja, mutta niin henkinen kuin fyysinenkin väkivalta on ehdottomasti väärin. Riitelyssä on tasavertainen kumppaninsa kanssa, eikä kenenkään tulisi koskaan pelätä. Väkivalta on kuitenkin yleistä, joka viides 15 vuotta täyttäneistä naisista on kärsinyt väkivallasta. Myös mies voi joutua väkivallan kohteeksi, mutta uhreista 90 prosenttia on naisia. Kuka vain voi joutua väkivallan kohteeksi.

Parisuhde on toisen huomioon ottamista. Siinä voi olla vapaasti oma itsensä pelkäämättä ja kumppanin lisäksi tavata ystäviä ja sukulaisia. Kumppani ei saa estää tapaamasta heitä tai estää sinua olemasta oma itsesi turvallisesti. Sinulla on oikeus omiin ystäviin, sukulaisiin ja harrastuksiin. Kaikkea ei tarvitse jakaa tai tehdä yhdessä.

Mitä on henkinen ja fyysinen väkivalta?

Väkivalta on toisen alistamista. Se voi olla henkistä tai fyysistä. Henkinen eli psyykkinen väkivalta on muun muassa toisen nimittelemistä, mitätöintiä, uhkailemista, kiristystä, puhelimen tai sähköpostin tutkimista ja muista ihmissuhteista eristämistä.

Jokainen päättää itse omasta kehostaan ja siitä, kuka siihen voi koskea ja miten. Jos ei pidä jostakin, on sanottava ei. Toisen on myös uskottava se. Tässä kulkee raja. Kenenkään ei ole myöskään pakko tehdä mitään, mitä ei itse halua. Jokaisella on itsemääräämisoikeus, mikä tarkoittaa että jokaisella on oikeus päättää omasta kehostaan.

Fyysinen väkivalta merkitsee toisen fyysisen koskemattomuuden loukkaamista, toisen kehon satuttamista. Se voi olla esimerkiksi lyömistä, tönimistä, hiuksista vetämistä, liikkumisen estämistä, kuristamista tai potkimista. Pahoinpitely on rikos. Vaikka kehoon ei jäisikään esimerkiksi mustelmia, väkivalta on väärin. Pahimmillaan pahoinpitely aiheuttaa uhrille niin vakavat vammat, ettei hän selviä hengissä.

Lievä pahoinpitely läheistä ihmistä kohtaan on nykyään virallisen syytteen alainen. Se merkitsee, että syyte väkivallantekijää kohtaan voidaan nostaa, vaikka uhri ei sitä haluaisikaan. Tämä on hyvä asia, koska usein uhri pelkää, eikä kerro väkivallasta tai vähättelee väkivaltaa.

Ulkopuolisen voi olla vaikea huomata väkivaltaa. Näin on erityisesti henkisen väkivallan kohdalla.

Väkivallan kehä

Väkivalta yleensä alkaa suhteessa hiljalleen. Se voi alkaa henkisenä väkivaltana ja muuttua fyysiseksi tai seksuaaliseksi. Joskus väkivalta jää kuitenkin vain henkiseen väkivaltaan. Myös henkinen väkivalta satuttaa syvältä.

Monesti kun väkivallantekijä satuttaa kerran, hän katuu tekoaan, vannoo kenties rakkauttaan ja lupaa, ettei niin enää ikinä tapahdu. Näin voi joskus ollakin, mutta jos näin tapahtuu jälleen, ollaan väkivallan kehässä. Se merkitsee sitä, että suhteessa vuorottelevat hyvät hetket sekä väkivallan hetket. Hyvät hetket voivat saada uhrin uskomaan, että suhde on siinä pysymisen arvoinen. Kierre syvenee.

Väkivallan uhri voi alkaa miellyttämään kumppaniaan tai toimimaan niin, ettei tämä suuttuisi. Voi tuntua siltä, ettei uskalla enää olla oma itsensä tai on varottava kaikkea, mitä sanoo tai tekee, jotta toinen ei hermostu. Tämä voi tapahtua huomaamattakin.

Muutos lähtee väkivallantekijästä itsestään

Kun rakastaa toista, toivoo suhteen parasta. Jos toinen on väkivaltainen, toivoo hänen muuttuvan. Rakkaus ei kuitenkaan riitä lopettamaan väkivaltaa. Muutosta ei tapahdu, ellei väkivallantekijä laita itse muutosta alulle ja halua sitä. Toista ei voi muuttaa, vaikka kuinka haluaisi, koska muutoksen on lähdettävä ihmisestä itsestään. Väkivalta voi olla myös opittu toimimismalli stressitilanteessa, josta on vaikea päästä pois.

Väkivalta yleensä lisääntyy tai raaistuu ajan kuluessa, jos väkivallantekijä ei saa itselleen apua. Muutos voi kuitenkin olla mahdollinen, mutta se vaatii aggression purkamista jollakin toisella tavalla. Jos tuntuu, ettei kykene muutokseen yksin, siihen voi hakea apua.

Mikä avuksi jos kohtaan väkivaltaa?

Kuka tahansa voi joutua kokemaan väkivaltaa. Etukäteen ei voi tietää, kuka voisi joutua väkivallan uhriksi tai kuka ei voisi. Jos väkivallantekijä ei yritä muuttaa käytöstään ja päästä eroon väkivallasta, ei suhteeseen kannata jäädä. Lähteminen voi kuitenkin olla hyvin vaikeaa, ja kannattaakin kertoa tilanteesta muille, jotta saa tukea. Jos sinua uhkaillaan, kannattaa ehdottomasti pyytää läheistä ihmistä auttamaan.

Henkisen ja fyysisen väkivallan kokeminen aiheuttaa pelkoa, ahdistusta ja masennusta. Pelko voi myös lamauttaa. Väkivallan kohteeksi joutuminen heikentää itseluottamusta. Uhri voi myös ajatella, että väkivalta olisikin perusteltua tai oikein. Näin ei kuitenkaan ikinä ole. Edes provosointi ei oikeuta toista väkivallan käyttöön. Väkivallan kohteeksi joutuminen ei ole uhrin syy.

Väkivallasta voi myös olla vaikea kertoa kenellekään, mutta väkivalta ei ole ikinä uhrin häpeä. Väkivallan kokemisesta tulee puhua rohkeasti, vaikka se onkin vaikeaa. Jos läheiselle on vaikeaa puhua, voi aina ottaa yhteyttä esimerkiksi psykologiin. Useampi ihminen kuin arvaisikaan kokee väkivaltaa, joten et ole yksin. Väkivallan kokemisesta selviäminen on vaikeaa, ja se voi vaikuttaa uhriin pitkän aikaa.

Mikä avuksi jos läheiseni kohtaa väkivaltaa?

Jos kaverisi tai läheisesi kohtaa väkivaltaa, kuuntele häntä ja tue häntä. Väkivallan uhri voi kaivata konkreettistakin apua. Ennen kaikkea hän kaipaa sitä, että hänet otetaan todesta, eikä asiaa vain lakaista maton alle. Väkivallan hiljainen hyväksyminen on väärin, eikä se lopeta väkivaltaa. Väkivalta jättää syvät arvet ja siitä kertominen voi vaatia ponnistelua.

Jos arvelet läheisesi kohtaavan väkivaltaa, mutta hän ei itse kerro sitä, kysy rohkeasti. Hän voi myös kiistää väkivallan. Kerro, että olet tukena ja olet käytettävissä myös myöhemmin, jos tuntuu siltä. Painostaminen ei auta, uhrin syyllistäminen taas pahentaa asiaa.

Ajateltavaa

  • Tunnetko ketään, joka on kokenut väkivaltaa? Miten voisit auttaa häntä?
  • Tiedätkö, missä kohtaa kulkevat omat rajasi? Mitä et hyväksy?

Lisätietoa ja apua

www.riku.fi

Rikosuhripäivystyksen auttavapuhelin 0203 16116

 

Jaa tämä sivu.Share on FacebookTweet about this on Twitter