Syrjäytymisvaara on riski nuoren mielenterveydelle

Suomessa 120 000 nuorta on syrjäytymisvaarassa, mikä lisää merkittävästi riskiä myöhempiin mielenterveyden ongelmiin. Matalan kynnyksen palvelut ovat välttämättömiä, mutta ne eivät yksin riitä. Todellinen vastuu on meillä aikuisilla. Meidän on muutettava asenteitamme, sanoo Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka. 

 

Viime vuonna 120 000 nuorta eli noin joka kahdeksas 15–29-vuotias oli työn tai koulutuksen ulkopuolella. Vaikka kaikki heistä eivät ole syrjäytyneitä, tilasto- ja tutkimustiedon mukaan he ovat syrjäytymisvaarassa.

Esimerkiksi vuonna 1987 syntyneistä joka viides söi mielialalääkkeitä tai haki apua psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta ennen 21 vuoden ikää. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevista niin teki yli kaksi kertaa useampi, ja muihin ikäluokan nuoriin verrattuna heistä nelin­kertainen määrä oli hoidossa psykiatrisella osastolla.

Nuoret itse kokevat, että syrjäytyneeksi tai mielenterveyspotilaaksi leimaaminen syyllistää. Käytännössä kyse on usein siitä, etteivät he saa riittävästi tukea tai välittämistä, tai että he ovat jääneet liian aikaisin yksin.

Syrjäytymistä ja mielenterveysongelmia voidaan ehkäistä varmistamalla, että jokainen nuori saa apua heti tarvitessaan, helposti ja ilman leimautumisen pelkoa. Tässä on vielä paljon tehtävää.

– Palvelut eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan meidän aikuisten on muutettava asenteitamme mielenterveysongelmia ja syrjäytymistä kohtaan, sanoo toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka Mielenterveyden keskusliitosta.

Käytännössä nuori voi olla aktiivisesti tekemisissä jopa 10–20 ammattiauttajan kanssa. Palvelut eivät kuitenkaan ole yhteisö eikä niihin voi rakentaa tulevaisuuttaan. Osallisuuden ja merkityksellisyyden tulisi näkyä myös arkipäivässä, ei vain erillisten ongelmien ratkaisemiseen tähtäävinä hankkeina, palveluina ja interventioina.

– Esimerkiksi päihteiden käyttö tai kiusaaminen ovat oireita siitä, ettei nuori koe itseään osalliseksi ja omana itsenään arvokkaaksi. Ihminen voi rakentaa merkityksellistä elämää vain suhteessa toisiin. Meidän pitää nähdä kokonaisuus oireiden takana, ettei kenenkään tarvitsisi kokea häpeää mielenterveysongelmistaan ja jäädä yksin, Olavi Sydänmaanlakka sanoo.

– On aikuisten vastuulla vähentää syrjäytymisen riskiä. Meidän on osattava luoda sellaista yhteisöllisyyttä, jossa koti ei ole nuorelle vain huoltopiste eikä ydinperhe ainoa yhteisö, vaan jossa hänellä useita erilaisia lähiyhteisöjä – naapureita, sukulaisia ja ystäviä. Parasta mielenterveysongelmien ja syrjäytymisen ehkäisyä on se, että nuori tulee kuulluksi ja nähdyksi joka päivä, sanoo Olavi Sydänmaanlakka.


Suomen Mielenterveysseura, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Mielenterveyden keskusliitto toteuttavat Yleisradion kanssa SEKASIN-kampanjan, jonka tarkoitus on rohkaista nuoria puhumaan ongelmistaan sekä herätellä vaikuttajia mielenterveystyön haasteisiin. Kampanja tarjoaa nuorille ilmaista keskusteluapua verkossa 23.–29. toukokuuta vuorokauden ympäri. Auttavat palvelut on koottu osoitteeseen
 www.sekasin247.fi.    

SEKASIN_logo_pyöreä
Lisätietoja:

Nuorten palvelut, arki, yhteisöllisyys:
toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, puh. 050 363 9920, olavi.sydanmaanlakka@mtkl.fi

Perheellisille aikuisille suunnattu mielenterveyskuntoutus:
kuntoutuspäällikkö Kimmo Hane, puh. 050 599 6519, kimmo.hane@mtkl.fi

Nuoret mielenterveyskuntoutujat, opiskelu ja työelämä:
työ- ja koulutusvalmennuspäällikkö Heini Kapanen, puh. 046 9200 564, heini.kapanen@mtkl.fi

 

Jaa tämä sivu.Share on FacebookTweet about this on Twitter