Resilienssi auttaa vastoinkäymisissä

Jotkut ihmiset näyttävät selviytyvän monista vaikeistakin vastoinkäymisistä, kun taas toiset lannistuvat pienemmästäkin koettelemuksesta. Eräs tekijä, joka vaikuttaa tähän, on resilienssi eli selviytymiskykyisyys.

Psykologiassa 2000-luvulla syntynyt positiivinen psykologia on alkanut tutkia tätä ilmiötä, joka yhdistää useimpia sitkeinä pidettyjä ihmisiä. Resilienssi rakentuu oman selviämishalun varaan, omien voimavarojen tunnistamiseen ja käyttöönottoon sekä avun hakemiseen läheisiltä tai viranomaisilta. Tällainen henkilö pitää itseään selviytyjänä, ei uhrina. Hän auttaa toisia ja saa heiltä vertaistukea.

Elämän merkityksen näkemistä

Resilienssi on yksilön tai ryhmän kyky, jota voidaan kehittää. Siihen liittyy hyvä stressinsietokyky, ongelmanratkaisukyky sekä avun hakeminen.
Avun pyytämistä pidetään usein heikkouden osoituksena, vaikka se on todellisuudessa vahvuustekijä.

Resilienssi auttaa kokemaan elämän merkityksellisyyttä.
– Selviytymiskykyisyys liittyy optimismiin, kykyyn nähdä vaikeissakin asioissa myönteistä ja siihen, että näkee omat vaikutusmahdollisuutensa hankaluuksien keskelläkin. Emme voi valita sitä, mitä meille elämässä tapahtuu, mutta kun emme jää uhrin asemaan, voimme tehdä asioille jotain, sosiaalipsykologi Krisse Lipponen toteaa.

Työelämässä resilienssi antaa lisää voimavaroja, kun oman osaamisen lisäksi pulmatilanteissa hyödynnetään työkavereiden apua. Työryhmissä on hyvä keskustella siitä, miten selvitään työn ruuhkahuipuista tai ongelmatilanteista. Toisaalta on hyvä tiedostaa, ettei tehdä hyödyttömiä asioita, jotka vaikeuttavat tilanteista selviytymistä.

Vaikutus terveyteen

Resilienssillä on todettu olevan yhteys terveyteen. Tutkittaessa 5800 kipupotilasta huomattiin, että selviytymiskykyiset henkilöt tarvitsivat vähemmän terveyspalveluita ja heidän kuolleisuutensa oli pienempi kuin muilla. Toisessa tutkimuksessa todettiin, että resilienssi ennusti kivun kokemista paremmin kuin sairauden aste.

Erityisesti lapsien ja nuorten selviytymiskykyisyyttä on syytä kehittää. Australiassa kouluissa, joissa sovelletaan positiivista psykologiaa opetuksessa, on huomattu oppilaiden selviytyvän paremmin epäonnistumisista toisiin kouluihin verrattuna. He osaavat vastoinkäymisen sattuessa käsitellä kielteisiä tunteitaan.

– Ihannetilanteessa ainakin toinen perheen vanhemmista tukee lapsen kehitystä. Jos näin ei ole, vahva lapsi voi löytää jonkun muun aikuisen, vaikka sukulaisen, naapurin tädin tai urheiluvalmentajan, joka opettaa hänelle selviytymisasennetta, jolla voitetaan vaikeudet yhdessä, Lipponen sanoo.

Ikäihmisille mieluisaa toimintaa

Vapaa-ajan toiminnan järjestäminen ikääntyneille lisäsi tutkimuksissa heidän selviytymiskykyään. Olennaista on se, että aloite lähtee ihmisistä ja toiminta on juuri heille sopivaa, ja siihen liittyy mukava porukka.

– Yhdistystoiminta vaalii resilienssiä ikääntyessä ja leskeksi jäädessä. Eläkeläisyhdistykset järjestävät monenlaisia retkiä teatteriin ja muihin kohteisiin. Vastoinkäymisessä on tärkeää huomata, mitä voin itse tehdä tässä tilanteessa. Voin auttaa muitakin, en vain olla avun kohteena, Lipponen kertoo.

Pienetkin asiat voivat lisätä resilienssiä. Kun vanhainkodissa hoitaja toi vanhuksen huoneeseen kasvin ja pyysi häntä hoitamaan sitä, tehtävä toi merkityksellisyyttä vanhuksen elämään. Huomattiin, että kasveja hoitaneiden vanhusten vointi parani ja kuolleisuus laski.

Hollannissa hyvinvointivalmentajat kävivät vanhusten kodeissa haastattelemassa heitä heidän terveydentilastaan ja kiinnostuksen kohteistaan. Jos vanhus mainitsi pitävänsä kalastuksesta, häntä autettiin pääsemään kalaan. Näin vanhukset liittyivät yhteisöön ja heidän resilienssinsä parani, jolloin huomattiin, että terveydenhoitokulut laskivat.

– Suomen rannikkoruotsalaisten hyvinvointi on parempi kuin muualla maassa. Yksi selitys tähän on kuorolauluharrastus, joka parantaa resilienssiä antamalla merkityksellisyyttä elämään sekä mukavia kavereita. Huumori on myös tärkeä tekijä, Lipponen sanoo.


Resilienssi tarkoittaa selviytymiskykyisyyttä

Psykologian ammattisanastoon kuuluva resilienssi merkitsee selviytymiskykyisyyttä. Se tarkoittaa henkistä vahvuutta ja joustamiskykyä, vaikeuksien kohtaamista ja niistä selviytymistä sekä kykyä ponnahtaa takaisin vastoinkäymisistä.

Kielitoimiston neuvonta suosittelee resilienssistä käytettävän suomennosta selviytymiskykyisyys. Se merkitsee suunnan muuttamista ja on vahvuus, jota voi kasvattaa, kun pitää kohdata vaikeuksia. Siihen kuuluu myös avun pyytäminen, kun sitä tarvitsee. Tässä se eroaa suomalaisesta sisusta, joka tarkoittaa yksin yrittämistä ja usein jääräpäisyyttä.

 

Teksti: Pirjo Lääperi
Tunne & Mieli 1/2016

Tilaa lehti

 

 

Jaa tämä sivu.Share on FacebookTweet about this on Twitter