Yhdistysavustukset

kuva_yhdistysavustukset-copy

1. Avustus mielenterveysviikon tapahtumien järjestämiseen

Hakuaika on 17.9.-17.10.2018 HAKULOMAKE

Ne jäsenyhdistykset, jotka eivät saa suoraan avustusta STEA:lta, voivat hakea vielä avustusta liitolta tämänvuotisen mielenterveysviikon tapahtumien järjestämiseen.

Avustusta voidaan myöntää esimerkiksi kynttiläpäivän tapahtumiin, avoimiin oviin tai muihin yleisötilaisuuksiin, jäsentapahtumiin ja muuhun toimintaan, joka nostaa mielenterveysviikon näkyvyyttä paikkakunnalla. Avustuksen enimmäismäärä on 500 euroa.

Avustus on käytettävä mielenterveysviikolla 18.-25.11.2018 ja selvitykset käytöstä on toimitettava heti tapahtumien jälkeen.
Avustus ei koske osallistumista mielenterveysmessuille eikä sellaisia tapahtumia, joihin liitto on jo tänä vuonna myöntänyt avustusta.

Tapahtuma(t) kannattaa suunnitella etukäteen hyvin ja asettaa myös pieniä tavoitteita. Tavoitteena voi olla esimerkiksi tiedon jakaminen, tunnettavuuden kasvattaminen, sisäisten ja ulkoisten suhteiden rakentaminen jne. Selvityksessä yhdistys raportoi tavoitteiden toteutumista sekä osallistujien määrää.

Yhdistyksille on lähetetty linkki hakulomakkeeseen 17.9. Jos yhdistyksesi ei ole saanut linkkiä, ota yhteyttä yhdistyssihteeri Maie Puusaareen.

Sähköinen selvityslomake lähetetään yhdistyksiin 26.11.
Avustukset maksetaan viikolla 44.

Lisätietoja: yhdistyssihteeri Maie Puusaar, 040 512 0125 tai maie.puusaar@mtkl.fi.

2. Jäsenjärjestöavustus

Hakuaika 1.10.-21.12.2018

Jäsenyhdistykset, jotka eivät saa suoraan avustusta STEA:lta (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus ), voivat hakea yhdistysavustusta Mielenterveyden keskusliitolta. 

Mielenterveyden keskusliitto hakee STEA:lta avustusta, joka on tarkoitettu jaettavaksi pienavustuksina liiton jäsenyhdistyksille.  Tarkoituksena on tarjota yhdistyksille taloudellista tukea vapaaehtoisuuteen pohjautuvan yhdistystoiminnan turvaamiseksi. Mielenterveyden keskusliitto jakaa avustukset noudattaen STEA:n ohjeistusta hakemiseen ja raportointiin liittyen.

Avustuslinjauksena on, että avustuksen käyttötarkoitus noudattaa Mielenterveyden keskusliiton yhdistystoiminnan painopisteitä. Nämä painopisteet ovat:

  • yhdistystoiminnan tukeminen ja kehittämien
  • vertaistuki- ja kokemusasiantuntijuuden tukeminen ja kehittäminen
  • vaikuttamistoiminta ja edunvalvonta
  • yhdistyksen ja jäsenistön vapaaehtois- ja kansalaisjärjestötoiminnan kehittäminen ja tukeminen
  • uusien tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäminen ja niihin osallistuminen

Avustuslajit

Vuoden 2019 avustuslajit ovat perusavustus, toiminta-avustus ja kehittämisavustus.

Perusavustus

  • Avustusta voi hakea kaikkeen yhdistyksen sääntömääräisestä toiminnasta aiheutuviin kuluihin kuten kokouskulut, kirjanpito, tilintarkastus, posti-, puhelin-, internet- ja kopiokulut, muut varsinaisen toiminnan kulut.
  • Avustuksen määrä on 500 euroa.

Toiminta-avustus

Toiminta-avustus on kohdennettu avustus, jota yhdistys voi hakea:

  • vertaistoimintaan
  • retkiin, matkoihin, tapahtumiin osallistumiseen
  • pienlaitehankintoihin
  • koulutukseen
  • viestintään ja vaikuttamiseen

Pienlaitehankinnoissa keskitytään edelleen avustamaan tietokoneen ja ohjelmistopäivitysten, tulostimen ja älypuhelimen hankintaa ja tällä tavoin auttamaan yhdistyksiä pääsemään sähköiseen asiointiin. Huomioikaa myös atk-koulutuksen tarve ja siihen tarvittava koulutusavustus.

Lisätietoja hakemuslomakkeen täyttämiseksi: katso perus- ja toiminta-avustuksen HAKUOHJEET.

Toiminta-avustuksen määrä on enintään 2000 euroa.

Kehittämisavustus

Kehittämisavustus on tarkoitettu hankkeisiin, jotka edistävät toiminnan laajentamista, aktivoimista tai kokonaan uuden toimintamuodon kehittämistä.

Kehittämishanke voi olla yksi- tai kaksivuotinen, kahden vuoden hankkeessa voidaan myöntää avustusoptio toiselle vuodelle. Avustuksen määrä on korkeintaan 2000 euroa vuotta kohden. Kehittämisavustuksen liitteeksi on yhdistyksen laadittava erillinen toimintasuunnitelma ja talousarvio. Mikäli hanke on suunniteltu kaksivuotiseksi, on suunnitelman katettava molemmat vuodet.

Lisätietoja hakemuslomakkeen täyttämiseksi: katso kehittämisavustuksen HAKUOHJEET.

Suunniteltu toiminta ja siihen haettavat avustukset on mainittava toimintasuunnitelmassa ja toimintasuunnitelmaan perustavassa talousarviossa.

Avustuksen hakeminen

HUOM!  Avustuksen hakeminen on siirtynyt sähköiseksi ja linkki hakulomakkeisiin lähetetään yhdistyksen sähköpostiin 1.10.2018. Jos yhdistyksenne ei ole saanut linnkiä hakulomakkeeseen, ota yhteyttä yhdistyssihteeri Maie Puusaareen, maie.puusaar@mtkl.fi.  Haku päättyy 21.12.2018.

Hakulomakkeita on kaksi: toinen perus- ja toiminta-avustuksen hakemiseen ja toinen kehittämisavustuksen hakemiseen. Mikäli yhdistys halua hakea sekä toiminta- että kehittämisavustusta, on täytettävä molemmat hakulomakkeet.
HUOM! Linkki Perus- ja toiminta-avustuksen hakulomakkeeseen on lähetetty yhdistysten sähköpostiin. Linkin kehittämisavustuksen hakulomakkeeseen saa ottamalla yhteyttä Maie Puusaareen 040 512 0125 tai maie.puusaar@mtkl.fi.

Liitteet: Perus- ja toiminta-avustushakemuksen liitteiksi tarvitaan vuoden 2019 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Kehittämisavustuksen liitteeksi tarvitaan hankesuunnitelma ja hankkeen talousarvio. Muut liitteet toimitetaan keväällä, heti kevät- tai vuosikokouksen jälkeen.

Keväällä yhdistys toimittaa vuoden 2018 tilinpäätöksen, toiminnantarkastuskertomuksen, kevät- tai vuosikokouksen pöytäkirjan ja allekirjoitetun sopimuksen avustuksen siirrosta. Avustuspäätökset tehdään vasta, kun kaikki liitteet on toimitettu. Mikäli yhdistys on saanut avustusta liitolta vuodeksi 2018, on selvitys avustuksen käytöstä toimitettava ennekuin kuin uutta avustusta voidaan maksaa. Selvityslomakkeet lähetetään yhdistyksiin syksyn aikana ja ne on palautettava 31.1.2019 mennessä. Jotta saamme avustukset maksuun mahdollisimman aikaisin, yhdistyksen kannattaa järjestää kevätkokous niin aikaisin kuin se on sääntöjen mukaan mahdollista.

Avustusten käsittelyn aikataulu:

  1. Yhdistys lähettää avustushakemukset 21.12.2018 mennessä
  2. Yhdistys lähettää selvityksen vuoden 2018 avustuksesta 31.1. 2019 mennessä
  3. Avustusehdotus vuodelle 2019 valmistuu helmikuun loppuun mennessä
  4. Yhdistys lähettää kevät- tai vuosikokouksensa jälkeen kokouksen pöytäkirjan, vuoden 2018 tilinpäätöksen, toimintakertomuksen, toiminnantarkastuskertomuksen ja allekirjoitetun sopimuksen avustuksen siirrosta liittoon
  5. Avustukset maksetaan yhdistyksen tilille heti kun kaikki pyydetyt asiakirjat on toimitettu liittoon

Lisätietoja: yhdistyssihteeri Maie Puusaar, 040 512 0125, maie.puusaar@mtkl.fi tai yhdistysten palvelupuhelin 050 339 4971 maanantaisin kello 12-16

Perus- ja toiminta-avustuksen hakuohjeet

Kehittämisavustuksen hakuohjeet

Tarvittavat liitteet

Sopimus avustuksen siirrosta


Ansiomerkit ja palkinnot

Mielenterveyden keskusliiton ansiomerkit

Ansiomerkillä muistetaan pitkään jäsenyhdistysten tai liiton toiminnassa ansioituneita luottamus- tai toimihenkilöitä sekä jäsenyhdistyksiä.

 

Henkilökohtaiset ansiomerkit myöntää ansiomerkkitoimikunta ja yhdistysten ansiomerkit toiminnanjohtaja. Viiri annetaan merkkipäivälahjaksi tai muistoksi tärkeästä tapahtumasta tai tilaisuudesta. Viiri voidaan antaa myös ansiomerkin saajalle, mikäli hän haluaa vaihtaa merkin viiriin (koskee hopeista tai kultaista ansiomerkkiä). Yhdistyksille viiri myönnetään lahjaksi kymmenen vuoden toiminnasta. Viirin myöntää toiminnanjohtaja. Viirin hinta on 35 €.

Ansiomerkkiin oikeuttava aika ja hinta:

  • Teräksinen ansiomerkki, 5 vuotta, 10 €
  • Pronssinen ansiomerkki, 10 vuotta, 10 €
  • Hopeinen ansiomerkki, 15 vuotta 15 €
  • Kultainen ansiomerkki, 20 vuotta 20 €

Lue lisää ja tee anomus:

Ansiomerkin myöntämisohjeet

Ansiomerkkianomus

Ansiomerkkianomus toimitetaan:

Silja Lepistö
Mielenterveyden keskusliitto
Malmin kauppatie 26, 4 krs.
00700 Helsinki

 

Vuoden Pomppu -yhdistyspalkinto

Mielenterveyden keskusliitto myöntää vuosittain mielenterveystyössä ansioituneelle jäsenyhdistykselle Vuoden Pomppu -yhdistyspalkinnon. Lue lisää TÄSTÄ.

 


Lähes neljänneksellä nuorista aikuisista mielenterveysongelmia

Mielenterveyden keskusliiton mielenterveysviikkoa vietetään 18.–25.11.2018, ja viikon teema on Mun elämä, hyvä elämä. Teemassa keskitytään pohtimaan etenkin nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöitä, niiden syitä ja vaikutuksia elämään sekä mahdollisuuksia löytää oikeanlaista tukea ja apua.

 

Nuorista 20–25 prosentilla on jokin mielenterveyshäiriö, joista suurin osa on saanut alkunsa jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Puolet aikuisiän mielenterveyshäiriöistä on alkanut ennen 14 vuoden ikää ja kolme neljästä ennen 24 vuoden ikää.

Pauliina Mattila-Holapan tuoreessa väitöstutkimuksessa selvisi, että nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöistä johtuva työkyvyttömyys lisääntyi 30 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015. Tutkimuksen mukaan vain puolet nuorista aikuisista oli kiinnittynyt työelämään tai opiskeluun ennen jäämistään työkyvyttömyyseläkkeelle. Vain viidesosa palaa pysyvästi työmarkkinoille.

Noin 7 300 alle 25-vuotiasta nuorta oli vuoden 2016 lopussa työkyvyttömyyseläkkeellä. Nuorille myönnetty eläke tarkoittaa usein jäämistä työelämän ulkopuolelle, sillä heille ei ehdi kertyä työtuloja. Varhainen ja oikeanlainen, juuri nuoren elämäntilanteeseen ja tarpeisiin vastaava apu ja tuki olisi tärkeää. Moni opiskelija jättää hakematta apua joko mielenterveyden häiriöihin liittyvän leimautumisen vuoksi tai siksi, ettei koe saavansa mistään oikeanlaista apua.

– Nuorilla pitäisi olla mahdollisuus osallistua joustavasti työelämään tai muuhun nuorta kiinnostavaan toimintaan jaksamisen mukaan. Työkyky voi vaihdella elämän eri vaiheissa, sanoo Mielenterveyden keskusliiton kehitysjohtaja Heini Kapanen.

Nuorisobarometrin mukaan 99 prosenttia nuorista pitää tärkeänä, että on mahdollisuus tehdä itseään kiinnostavaa työtä.

– Liian usein nuorille tarjotaan esimerkiksi opiskelupaikkaa alalta, joka ei häntä kiinnosta. Tällä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä, mutta se ei välttämättä auta nuorta. Oman elämän merkityksellisyys ja asiantuntijuus lähtee nuoresta itsestään, ja siksi meidän kaikkien on tärkeää kuunnella, mitä nuori itse haluaa ja minkä kokee tärkeäksi.

Mielenterveysviikolla Mielenterveyden keskusliitto mm. kampanjoi nuorten mielenterveyden puolesta sekä mielenterveyden häiriöihin liittyvän stigman vähentämiseksi, aloittaa podcast-sarjan ja järjestää mielenterveysmessut. Teemaviikon kysymys kuuluu: Mikä pitää sinun mielesi kunnossa? Viikon aikana verkosta voi myös lukea, millaisia vastauksia hyvästä elämästä saatiin jäsenyhdistyksille suunnatussa kyselyssä.

Osallistu keskusteluun mielenterveysviikolla Facebookissa, Twitterissä tai Instagramissa:
#munelämä
#mielenterveysviikko
Kerro, mikä pitää juuri sinun mielesi kunnossa!

 

Mielenterveysviikolla tapahtuu:

 

Sunnuntaina 18.11. järjestetään kynttilätapahtumia itsemurhan tehneiden muistolle. Lue lisää täältä. #kynttilätapahtuma

Maanantaina 19.11. alkaa podcast-sarja, jossa Hyvän mielen lähettiläs 2018 Jani Toivola keskustelee vaihtuvien vieraiden kanssa kehosta, mielestä ja yhteiskunnasta. Ensimmäinen vieras on Aram Aflatuni, joka työskentelee nuoria osallistavassa Gutsy Go -projektissa. Muita vieraita ovat mm. Maaret Kallio, Ulrika Björkstam, Miina Savolainen sekä vuoden 2019 Hyvän mielen lähettiläs. Lue lisää podcastista täältä.

Tiistaina 20.11. klo 9.30 julkistetaan vuoden 2019 Hyvän mielen lähettiläs Mielenterveysmessuilla Helsingissä.

Tiistaina ja keskiviikkona 20.–21.11. Mielenterveysmessut Helsingin Kulttuuritalolla. Lue koko messuohjelma ja aikataulut täältä. #mielenterveysmessut

Jäsenyhdistysten mielenterveysviikon tapahtumat paikkakunnittain löytyvät täältä.

Lisäksi liitto kampanjoi nuorten mielenterveyden edistämiseksi yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen 2ME -hankkeen kanssa, joka toimii nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Yhteistyön tavoitteena on tuoda näkyviin Helsingin kaupungin nuorille tarjoamia matalan kynnyksen palveluita. Mukana yhteistyössä on myös Ohjaamojen Onni-hanke.

 

Lisätietoja, haastattelut ja kuvapyynnöt:
Mirja Aarnio, viestinnän suunnittelija, mirja.aarnio(a)mtkl.fi, p. 050 493 4433

Lisätietoja, Mielenterveysmessut
Sirkku Immonen, viestintäpäällikkö, sirkku.immonen(a)mtkl.fi, p. 040 124 4700

 

 

Mtviikko 2018 (1)

 

 

 


Vuodenvaihde tuntuu mielenterveyskuntoutujan kukkarossa

Mielenterveyden keskusliiton lakimies Merja Karinen kokosi mielenterveyskuntoutujien kannalta keskeiset vuoden 2016 lakimuutokset. Parannuksia on tullut kuntoutukseen, kustannusten nousua puolestaan erilaisiin omavastuihin.

Oikeus Kelan lääkinnälliseen kuntoutukseen laajenee

Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen saaminen ei enää edellytä, että hakija saa myös korotettua tai ylintä vammaisetuutta. Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen nimi muuttuu vaativaksi lääkinnälliseksi kuntoutukseksi.

Kuntoutuspsykoterapian korvaustaso nousee

Tämän vuoden alusta kuntoutuspsykoterapiakorvauksen määrä on sama sekä nuorille että aikuisille. Korvaustasoja on vain yksi eikä terapeutin koulutustaso vaikuta maksettavan korvauksen määrään. Kela maksaa yksilöterapiasta korvausta 57,60 euroa per kerta.

Takuueläke nousee, muut Kelan eläkkeet pienenevät 0,4 %

Tänä vuonna täysi takuueläke on 766,85 €/kk.

Kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet kuten kansaneläke, vammaisetuudet, perhe-eläke, lastenhoidon tuet, työttömän perusturva ja sairasvakuutuksen vähimmäispäivärahat pienenevät 0,4 %.

Lääkekorvauksiin 50 euron alkuomavastuu

Kelan korvaamista lääkkeistä saa sairasvakuutuslain mukaisen korvauksen vasta, kun vuotuiset lääkekustannukset ylittävät alkuomavastuun, joka on 50 euroa kalenterivuodessa. Muutos ei koske alle 18-vuotiaita.

Alkuomavastuu kerryttää kuitenkin lääkkeiden vuosiomavastuuta eli ns. lääkekattoa. Lääkekatto on tänä vuonna 610,37 euroa.

Lääkkeiden peruskorvaus nousee 35:stä 40 %:iin. Alempi (65 %) ja ylempi (100 %) erityiskorvaus säilyvät ennallaan.

Ylemmän erityiskorvausluokan lääkekohtainen omavastuu nousee kolmesta 4,50 euroon. Vuosittaisen lääkekaton ylityksen jälkeen omavastuu nousee 1,50 eurosta 2,50 euroon.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut nousevat

Asiakasmaksuasetuksessa säädetään palvelujen enimmäismaksu. Asiakasmaksujen periminen ja niiden suuruus enimmäismaksujen rajoissa kuuluvat kunnan harkintavaltaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismääriä korotetaan indeksikorotuksilla: kansaneläkeindeksin mukaan korotettaviin euromääriin tulee 1,74 prosentin korotus ja työeläkeindeksin mukaan korotettaviin 1,78 prosentin korotus. Indeksikorotus koskee kaikkia asiakasmaksuasetuksessa olevia maksuja ja tulorajoja.

Asiakasmaksujen lisäksi indeksillä tarkistetaan maksukattoa, omaishoitajan vapaan aikaista maksua ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan vähimmäiskäyttövaraa.

Lisäksi tasasuuruisiin asiakasmaksuihin tulee 27,5 prosentin erilliskorotus.

Matkakorvausten omavastuu nousee

Kelan korvaamien matkojen omavastuu nousee 16 eurosta 25 euroon yhteen suuntaan tehdyltä matkalta. Matkakorvausten vuotuinen omavastuu osuus eli matkakatto nousi 272 eurosta 300 euroon.

Yle-vero poistuu noin 300.000 pienituloiselta

Pienimmän maksuunpantavan veron määrää korotetaan 51 eurosta 70 euroon. Alin tuloraja, jolla Yle-veroa aletaan maksaa, nousee 7 500 eurosta noin 10 300 euroon vuodessa. Näin noin 300 000 pienituloista jää Yle-veron maksuvelvollisuuden ulkopuolelle.

Keliakiaa sairastavien ruokavaliokorvaus poistuu

 

Muita muutoksia 2016

Lastensuojelun kiireellistä sijoitusta koskevat muutokset 1.1.2016

Osa uuden sosiaalihuoltolain yhteydessä muutetuista lastensuojelulain säännöksistä tulee sovellettavaksi vuoden 2016 alusta. Heti vuoden alusta tulevat voimaan lastensuojelun kiireellistä sijoitusta koskevat lastensuojelulain muutokset.

Isyyslaki uudistuu

Isyyden voi tunnustaa jo äitiysneuvolassa.

Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki voimaan

Työtapaturmia ja ammattitauteja koskevat säännökset on koottu nykyisistä kolmesta laista yhdeksi uudeksi työtapaturma- ja ammattitautilaiksi.

Vuorotteluvapaan kesto lyhenee

Vuorotteluvapaan ehdot muuttuvat. Vuorotteluvapaan kesto lyhenee ja enimmillään vapaata saa 180 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää jatkossa 20 vuoden työhistoriaa. Lisäksi jatkossa vuorottelukorvauksen taso on kaikilla 70 prosenttia työttömyyspäivärahasta.

Tuomioistuinmaksuja korotetaan 1.1.2016 alkaen

Nykyisin ilmaisina käsiteltävistä asioista muuttuvat maksullisiksi mm valitukset, jotka koskevat verotusta ja julkisia maksuja kuten pysäköintivirhe- ja terveyskeskusmaksuja. Oikeudenkäyntimaksut nousevat asiasta ja tuomioistuimesta riippuen yleisesti 50 – 500 euroa.

Vähävarainen vapautuu edelleen tuomioistuinmaksuista. Jatkossakaan maksuja ei peritä perustoimeentuloa eikä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevissa valituksissa.

 

Lakimies Merja Karinen, Mielenterveyden keskusliitto

 

Mielenterveyden keskusliitto on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka haluaa luoda jokaiselle mielenterveyden häiriöön sairastuneelle mahdollisuuden kuntoutumiseen. Se tarjoaa koulutuksia, neuvontapalvelua ja sopeutusvalmennusta kuntoutumisen polulle – kohti toimivaa arkea ja työelämää. Liitto ajaa mielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä oikeuksia yhteiskunnassa. Mielenterveyden keskusliittoon kuuluu noin 160 vapaaehtoisvoimin toimivaa jäsenyhdistystä, joihin kuuluu 17 000 henkilöjäsentä.

Mielenterveyden keskusliiton toiminnan päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys.


Mielenterveysyhdistysten suurtapahtuma Mielen Vuoksi Imatralla 26.-28.8.2016

Mielen Vuoksi kuva 2016

Mielenterveyden keskusliiton Kulttuuri- ja yleisurheilupäivät kokoaa Imatralle ensi viikonloppuna 350 osallistujaa perinteikkäisiin yleisurheilukisoihin, tanssikilpailuun sekä kulttuuri- ja luontotyöpajoihin. Perjantaina palkitaan myös vuoden mielenterveysyhdistys. Tapahtumapaikkoina toimivat Imatran kylpylä ja Karhumäen kenttä. Kisojen järjestelyistä vastaa Imatran Urheilijat.

Vuosittaiset kulttuuri- ja yleisurheilupäivät ovat Mielenterveyden keskusliiton suurin valtakunnallinen jäsentapahtuma, jossa yhdistyvät mielen hyvinvoinnin tärkeät tukielementit liikunta, kulttuuri ja yhdessä tekeminen.

– Tänä vuonna teemana on Mielen Vuoksi, Imatralla kun ollaan, kertoo järjestelyistä vastaava liikuntasihteeri Kati Rantonen Mielenterveyden keskusliitosta.

– Valtakunnalliset kisat motivoivat harrastamaan liikuntaa ympäri vuoden ja yleisurheilutaitoja on hiottu kuntoon paikallisten mielenterveysyhdistysten liikuntaryhmissä eri puolilla Suomea. Silti tärkeintä tapahtumassa on sosiaalinen kanssakäyminen, osallistuminen, itsensä voittaminen sekä liikunnan ilo, Rantonen sanoo.

PÄIVIEN OHJELMA

Avajaiset pe 26.8. klo 13 Imatran Kylpylässä. Avajaisissa luovutetaan Vuoden Pomppu -palkinto merkittävän kehitysloikan tehneelle tai muuten innovaatiokykyä osoittaneelle mielenterveysyhdistykselle. Palkinnon luovuttaa Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.

Perjantai-iltana klo 19 alkaa kylpylässä Tanssiva mieli -tanssikilpailu ja samalla julkistetaan Elokuva, joka mullisti mieleni -kirjoituskilpailun voittaja, jonka on valinnut kirjailija Tuomas Kyrö.

Yleisurheilussa kilpaillaan la 27.8. klo 10–17 Karhumäen kentällä. Kisat avaa Etelä-Karjalan Liikunnan ja Urheilun aluejohtaja Reijo Rinkinen. Lajeina ovat 3-ottelu (kuula, pituus ja 60 m), 1000 metrin kävely ja ruotsalaisviesti. Luvassa on myös hauskoja oheislajeja kuten huolenheittokeihäs ja erittäin epävirallinen ängribööds-ritsanammunta.

Etelä-Karjalan alueen mielenterveysyhdistysten aktiivit päivystävät tapahtuman aikana perjantaina 26.8. klo 9–18 Imatran Kylpylän aulassa, jossa heitä voi haastatella.

Tarkka ohjelma löytyy täältä.

Lisätietoja:

Kati Rantonen, liikuntasihteeri, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 046-920 6427, kati.rantonen@mtkl.fi

Sirkku Immonen, viestintäpäällikkö, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 040 1244 700, sirkku.immonen@mtkl.fi

45 -vuotias Mielenterveyden keskusliitto ajaa mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä oikeuksia yhteiskunnassa. Liitto tarjoaa koulutuksia, neuvontapalvelua ja sopeutumisvalmennusta kuntoutumiseen – kohti toimivaa arkea ja työelämää. Mielenterveyden keskusliittoon kuuluu 160 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä 17 000 henkilöjäsentä.

Mielenterveyden keskusliiton päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys.


Kiusaamalla kasvatettu – Teron tarina

Minusta ei ole mihinkään, enkä osaa mitään. Näin Tero Salmi, 30, ajatteli liian monta vuotta.  Jokapäiväinen koulukiusaaminen oli vääristänyt hänen minäkuvansa täysin. Vasta aikuisena hän ymmärsi lähteä aktiivisesti murtamaan vääriä uskomuksia itsestään.

Jyväskyläläinen toimitusjohtaja Tero Salmi, 30, uskoo siihen, että ilman koulukiusaamistaustaansa hän ei tänä päivänä olisi sitä, mitä hän nyt on.

Jyväskyläläinen toimitusjohtaja Tero Salmi, 30, uskoo siihen, että ilman koulukiusaamistaustaansa hän ei tänä päivänä olisi sitä, mitä hän nyt on.

Elämä on jännää ja ihmeellistä. Kaikkea pitää tutkia ja kokeilla, ajatteli viisivuotias Tero.

– Alkuvuosiini kuului paljon leikkiä ja vapautta. Vietin maalaislapsen täydellisen lapsuuden. Parempia vanhempia en olisi voinut saada, he rakastivat minua ja antoivat minulle paljon.

Metallityöverstaassa isä opetti Teroa muun muassa hitsaamaan, poraamaan ja kolvaamaan. Äiti opetti Terolle erilaisia kädentaitoja, kuten neulomista ja maalaamista.

– Halusin tutkia kaikkea, sekä luontoa että koneita. Päiväkodissa sain purkaa leivänpaahtimen osiin, ja vähän vanhempana kehitin itse voikukkamyrkyn, jota pistin neulalla kukan varteen. Nautin siitä, että sain leikkiä ja tutkia ympäristöä yksin. Olen aina ollut omanlaiseni yksinäinen susi.

 

Elämä on selviytymistä

Tutkiminen jatkui luontopainotteisessa alakoulussa, joka sijaitsi muutaman sadan ihmisen Kihniänkylällä lähellä Teron kotia.

Isommassa kylässä sijaitsevaan yläkouluun kuljettiin linja-autolla. Teron luokalle tuli vain neljä entuudestaan tuttua kaveria.

– Kiusaaminen alkoi silloin. Aluksi meitä kaikkia maalaisnaperoita haukuttiin, mutta vähitellen vain minä jäin kohteeksi. Tutut kaverit käänsivät selkänsä ja katsoivat hiljaa sivusta, olivat tyytyväisiä, että heitä ei kiusattu.

Luontaisesti yksin viihtyvä poika oli hiljainen ja ujo isossa porukassa. Hän oli helppo kohde kiusaajille. Syyksi riitti lähes tulkoon mikä vain. Kiusaaminen näyttäytyi henkisenä väkivaltana, ennen kaikkea nimittelynä ja haukkumisena.

– Tyhmä ja ruma. Ne olivat ne yleisimmät. Kun sitä kuulee kolmen vuoden ajan joka päivä, niin siihen alkaa itsekin uskoa.

Yläkouluaikaa Tero kuvailee ”ajattomaksi tyhjyydeksi”, jossa jokainen päivä tuntui ikuisuudelta. Lapsuudessa rakentunut itsetunto mureni päivä päivältä niin, että lopulta siitä ei ollut jäljellä enää murustakaan.

– Vaikka yksin oleminen oli minulle tuttua ja turvallista, niin kiusaaminen, erityisesti jatkuva julkinen nolaaminen lukemattomilla erilaisilla tavoilla, ajoi minut välillä ajattelemaan jopa itseni lopettamista. Joka aamu kun lähdin kouluun, oli sellainen olo, että  nyt näytän niille. Mutta kun pääsin paikalle, niin haarniska tippui ja olin lasia.

Jossain vaiheessa koulun terveydenhoitaja sai selville, että Teroa kiusattiin. Asia nostettiin koulussa esiin, lopputuloksena se, että kiusaajat saivat lisää vettä myllyynsä. Teron pakotieksi todellisuudesta jäi hänen oma päänsä sekä tietokonepelit ja niiden maailma, joihin hän oli tutustunut jo alakoulussa kiinnostuksestaan kaikkea uutta kohtaan.

Kun Teron kolme vuotta kestänyt maanpäällinen helvetti vihdoin loppui, hänellä ei enää ollut mitään tavoitteita eikä mielenkiinnon kohteita elämässään.

 

Elämä on kurkkusalaattia

Lukio oli Terolle pois suljettu vaihtoehto, sillä se sijaitsi yläkoulun välittömässä läheisyydessä, ja suurin osa kiusaajista oli menossa sinne.

– Ajattelin, että mitä kauemmas vanhoista kuviosta, sen parempi.

Lopulta Tero löysi itsensä 40 kilometrin päästä, Seinäjoen ammattikoulun automaatioasentajalinjalta. Edellisen koulun perinnöksi jäänyt uskomus omasta tyhmyydestä ja mitättömyydestä olivat kuitenkin jättäneet jäljen, eivätkä kurssit menneet kovin hyvin. Lopputyön esittäminen ääneen luokan edessä tuntui maailmanlopulta.

Ammattikoulun jälkeen edessä odotti armeija. Ajatus tuntui parikymppisestä Terosta epämiellyttävältä, koska hän ei tiennyt, miten jälleen kerran uusi ympäristö ja uudet ihmiset kohtelisivat häntä. Tero oli suunnitellut olevansa armeijassa vain pakolliset kuusi kuukautta. Hän teki tahallaan kaikki psykologiset testit väärin, jotta ei vain olisi joutunut aliupseerikouluun.

Eräällä viikonloppulomalla nuoren miehen äiti antoi tietämättään Terolle yhden merkittävän elämänohjeen.

– Äitee kertoi, että maailman sivu on pitkä.

Tämä lause jäi pyörimään Teron mieleen. Olisiko armeijalla sittenkin hänelle jotain annettavaa? Tero kävi tunnustamassa väärintekonsa komppanianpäällikölle, joka nuhtelun jälkeen toivotti Teron tervetulleeksi aliupseerikouluun. Loppujen lopuksi vain harva haluaa sinne vapaaehtoisesti.

– Olin nähnyt elämäni aikana niin paljon paskaa ja sitä, miten ihminen voidaan murskata henkisesti. Ainoa eväs, minkä olin saanut kaoottiselta koulureissultani, oli se, että pitäisi vain toimia päinvastoin kuin miten minua oli kohdeltu. Vaikka olisikin eri mieltä toisten kanssa, niin ihmistä pitää kaikesta huolimatta kunnioittaa.

Loppujen lopuksi aliupseeriajasta Keuruun pioneerirykmentissä muodostui eräänlainen kulminaatiopiste Teron elämässä.  Varsinkin eräs kokemus on jäänyt syvästi hänen mieleensä.

– Eräänä yönä leirillä satoi räntää. Kaksi kaveria oli määrätty kaivamaan lapioilla miinasijoja. Olin taisteluparini kanssa vahtivuorossa, ja ihmettelin, missä hän oli. Löysin hänet Toyota Landcruiserin sisältä lämpimästä, radiota kuuntelemasta. Kysyin, mitä hän siellä tekee. ”Vahdin noita kahta, jotka kaivavat kuoppia”, vastasi hän. Kiroilin, ja lähdin saman tien juoksemaan näiden kavereiden luokse ja autoin heitä kaivamaan kuopat valmiiksi.

– Toinen kaivajista tuli myöhemmin kiittämään minua toiminnastani. Silloin ymmärsin, mikä on esimerkin voima johtamisessa. Pomo istuu pöydän takana ja kertoo mitä pitää tehdä, johtaja näyttää esimerkin omalla toiminnallaan.

Armeijan jälkeen Tero sai oman alansa töitä Ylistarosta, 70 kilometrin päästä kotoa. Hän muutti omilleen vain huomatakseen, kuinka nopeasti joutui niin sanottuun oravanpyörämasennukseen.

– Heräsin aamulla, menin töihin, tulin kotiin, tein ruokaa, pelasin tietokoneella tai katsoin telkkaria, menin nukkumaan. Sama toistui joka päivä. Olin odottanut aikuistumista pienestä asti ja petyin. Tätäkö elämä olikin? Tuntui, että millään ei ollut mitään merkitystä.

 

Elämä on täynnä mahdollisuuksia

Vuonna 2006 Teron armeijakaveri soitti kertoakseen, että ”nyt on kova bisnes.” Tero ei ollut koskaan kuullutkaan verkostomarkkinoinnista, mutta kiinnostui, kun työnkuva kuulosti siinä vaiheessa helpolta ja luvassa oli suuria summia.

Rekrytointitilaisuus oli Vaasassa hienossa baarissa, kattotasanteella. Kun katsoin alla lepäävää kaupunkia, tunsin yhtäkkiä jotain, joka oli huumaava sekoitus valtaa, voimaa ja virtaa. Päätin heittäytyä uuteen ja saavuttaa jotain suurta.

Runsaan puolen vuoden päästä Terolle tarjottiin mahdollisuutta aloittaa kokonaan uuden tiimin rakentaminen Seinäjoella.

– Vähän päälle parikymppisenä tein monen sadan hengen organisaation aivan tyhjästä. Myyntityössä jouduin myös viikoittain esiintymään usealle kymmenelle ihmiselle, mikä edes ajatuksena tuntui aluksi kauhistuttavalta.

Viikko viikon jälkeen ahdistus kuitenkin lieveni, kunnes eräänä päivänä tapahtui käänne.

– Pidin erästä esittelytilaisuutta, kun yhtäkkiä päässäni ikään kuin naksahti. Tunsin yhtäkkiä olevani vapaa omasta päänsisäisestä vankilastani. Olin tarpeeksi kauan ja tarpeeksi monta kertaa mennyt oman mukavuusalueeni ulkopuolelle, ja tällä kerralla tapahtui laajeneminen. Sain vihdoinkin olla oma itseni.

Kun Tero lopetti esittelypuheensa, koko satapäinen yleisö alkoi taputtaa, ja nousi lopulta seisomaan.

– Tämä kokemus opetti minulle sen, että elämä on juuri sellainen mestariteos, minkälaiseksi sen itse tekee. Elääkö muita ihmisiä varten ja heitä miellyttääkseen, vai itseään varten? Suurin vankila, missä ihminen elää, on usein juuri se, minkä muut ovat luoneet.

 

Elämä on itsensä haastamista

Verkostomarkkinointia kesti pari vuotta, ja siinä sivussa Tero oli irtisanoutunut tehdastyöstä. Elämä oli taas vailla selvää suuntaa.

Sama armeija-aikainen kaveri soitti Jyväskylästä, eikä montaa sanaa tarvittu, kun Tero oli valmis muuttamaan pois Etelä-Pohjanmaalta, jossa oli asunut 24 vuotta. Hän oli valmis uusiin haasteisiin. Töitä Tero sai heti puhelinmyyntifirmasta.

– Harrastukseni on jo vuosikausia pelaamisen ohella ollut se, että haastan omia uskomuksiani. Mietin, mihin uskon, ja mikä asia on uskomuksen taustalla. Jos ajattelutavasta on minulle haittaa, luovun siitä.

Tero on etsinyt itsestään asioita, joita pelkää – minkä jälkeen hän on hankkiutunut tilanteisiin, joissa on joutunut kohtaamaan pelkonsa. Hän on muun muassa hypännyt laskuvarjolla sekä ahtautunut pieneen luolaan. Seuraavana listalla on laitesukellus.

– Yritän etsiä sellaista asiaa, mitä en pysty tekemään. Jos joku ehdottaa jotain uutta, niin ajattelen heti, että totta kai se tehdään. Kävi niin tai näin, olen silti voittaja, koska olen joka tapauksessa oppinut jotakin uutta.

Heittäytymällä uuteen Tero pääsi verkostomarkkinointimyyjäksi ja sittemmin puhelinmyyjäksi. Hyvien myyntitaitojen vuoksi häntä pyydettiin yritysvalmentajaksi, josta hänet rekrytoitiin jyväskyläläisen videotuotantofirman myyntipäälliköksi. Vuoden jälkeen firman osakkaat äänestivät hänet nykyiseen tehtäväänsä toimitusjohtajaksi.

– Ja olen vasta alussa, sanoo Tero pilke silmäkulmassa.

 

Väliotsikot ovat Tero Salmen sitaatteja siitä, minkälaisena hän on nähnyt elämänsä sen eri vaiheissa.


 

Tero Salmi

  • Syntynyt v. 1985 Kihniänkylällä, Etelä-Pohjanmaalla
  • Kokee ottaneensa eteläpohjalaisesta kulttuurista itselleen sen hyvät puolet, kuten sen, että on suoraselkäinen ja pitää sen, minkä lupaa.
  • Asuu nykyään Jyväskylässä kahden kissansa kanssa.
  • Toimitusjohtaja videotuotantofirmassa.
  • Harrastaa itsensä haastamista ja tietokonepelien pelaamista.
  • Omistaa neljä erilaista pelikonetta, pelaa mieluiten strategia- ja räiskintäpelejä. ”Pelaaminen on minulle vähän sama asia kuin hakkaisi nyrkkeilysäkkiä. Se on keino päästää höyryjä pihalle.”
  • Teron listaamia tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, että hän elää nykyään hyvää ja tasapainoista elämää:
    1.    Itsensä haastaminen
    2.    Ole itsellesi armollinen
    3.    Muiden ihmisten kunnioittaminen
    4.    Päätös onnellisuudesta
    5.    Hyvät tavat
    6.    Tee sitä mikä tuntuu hyvältä
    7.    Positiivisuus

 

Teksti Laura Siltala
Kuvat Sami Saarela

Tunne & Mieli 1/2016
Tutustu muihin juttuihin
Tilaa lehti

 


Nuorten kokemustarinoita

Salli

Vanhempani oli kriisissä, kun olin vasta kolmen vanha. Äitini oli alkanut juomaan viiniä pahaan oloonsa, isä pakersi keskeneräisen talorotiskon kimpussa ja ansaitsi siinä sivussa rahaa tarvikkeisiin korjaamalla polkupyöriä ja pesukoneita.  Asuttiin keskellä korpea talossa jota isä korjasi ja äiti piti pystyssä parhaansa mukaan. En itse tiennyt mitään äitini juomisesta, sillä äiti-kulta hoiti ruoan, vaatteet, iltalukemiset ja kaiken muunkin oleellisen hyvin. Eniten minua suretti, ettei isä ollut koskaan läsnä, ei koskaan leikkinyt eikä koskaan huomioinut minua, kun olin pieni. Lähiseudulla ei ollut lainkaan saman ikäisiä lapsia, joten leikin kaikki päivät yksinäni. Minulla oli hyvä mielikuvitus ja sinne uppouduinkin yleensä, kun vanhemmat riitelivät.

Tarhaan mennessä en ollut juurikaan tavannut muita lapsia, joten ryhmään joutuminen oli todella häkellyttävää ja vierasta. Olin tottunut olemaan yksin, järkeilemään asiat itse ja oma-aloitteisesti. Minulla oli vaikeuksia ymmärtää ohjaajien auktoriteettia ja näin ollen kyseenalaistin heitä. Mielikuvituksessani epäilin suuren luokan salaliittoa, jossa tarhatädit, ja aikuiset yleensä, olivat kaikkia maailman lapsia vastaan.

Tarhaan lähteminen aamuisin oli kamalaa. Koulunkäyntini jatkui samalla tavalla. Opettajat pitivät minua nenäkkäänä lapsena, vaikka pidin itseäni tasa-arvoisena heidän kanssaan. Mistä lienee johtunut idealistinen maailmankuvani. Peruskoulussa olin kiusattu, mutta se ei horjuttanut itsetuntoani, vaan ihmetytti, sillä minun mielestä kaikki tuli hyväksyä sellaisina, kuin he ovat.

Vuosien kuluessa löysin yhtä ”outoja” ihmisiä kuin minä, sain kivoja iloisen värisiä pillereitä ja minusta tuli erittäin avoin ja sosiaalinen. Tulin hyvin toimeen ihmisten kanssa, olin fiksu ja filmaattinen, kerroin tarinaani muille ja toivoin näin voivani auttaa muita itseään etsiviä nuoria. Minusta tuli nykypäivän prinsessa!

Joni, 21

Olin koulukiusattu ala- ja yläasteen ajan. Tuntui siltä, ettei kukaan välittäisi tai ettei kukaan hyväksy minua ihmisenä, koska kaikki tuntemani kanssaoppilaat joko pamauttivat minua päin näköä vähintään joka toinen päivä tai vaihtoehtoisesti haukkuivat minut maanrakoon.

Kiusaaminen jatkui kouluajan ulkopuolellakin, joten
ennen pitkää murruin täysin. Äitini oli neuvoton, kun itkin pimeässä vessassa useita tunteja enkä suostunut puhumaan tai tulemaan ulos, koska pidin itseäni niin hirvittävänä olentona. Myöhemmin sitten äitini kanssa lähdimme lääkärin vastaanotolle ja lääkäri järjesti minulle ajan lastenlinnaan juttelemaan vaivoistani.

Ensimmäisen kahden vuoden ajan tuntui siltä, ettei puhuminen ”kallonkutistajalle” auttanut lainkaan. Ajan myötä löysin uusia ystäviä koulun ulkopuolelta ja vaikkei minusta tuntunut, että mielenterveysasioiden ammattilaisen kanssa keskustelu auttaisi, se oli asia joka kohotti itsetuntoani sen verran korkeaksi, että uskalsin tutustua uusiin ihmisiin. Tätä kautta muutuinkin hiljaisesta ja sisäänpäin kääntyvästä itkeskelijästä todelliseksi show-ihmiseksi.

Terhi, 22

Mielenterveydelliset ongelmani alkoivat yläasteella masennuksena. Vuosi vuodelta se paheni ja koin myös jatkuvaa ahdistusta. Yläasteen jälkeen opiskelin puolitoista vuotta toisella paikkakunnalla, ja siellä ongelmani pahentuivat entisestään. Vaikka luokkalaiseni olivat kaikki todella mukavia ja sain lähes kaikista todella hyviä ystäviä, (joiden kanssa olen tekemisissä vielä tänäkin päivänä) en tullut lainkaan toimeen soluasuntoni toisen asukin kanssa. En asunnolla ollessa syönyt juuri mitään ja ainoa kunnon ruokani päivisin olikin kouluruoka. Päässäni pyöri todella paljon synkkiä ajatuksia, jopa itsemurhaa.

Yhtenä aamuna muurini, jonka olin rakentanut synkän puoleni ympärille, murtui, ja istuin oppilaitoksen aulassa itkemässä. Koulumme psykologi sattui onneksi kävelemään juuri silloin ohi ja pelästyneenä tilastani hän päätti että minun on aika lähteä kotiin. Näin teinkin, ja opintoni siltä erää jäivät kesken.

Vietin muutaman hiljaisen vuoden kotona tehden mitään. Masennukseni paheni, ahdistus oli jatkuvaa, ja minulle kehittyi syömishäiriö. Laihduin vuodessa noin 15 kiloa ja alimmilla painoin hieman alle 45 kiloa. Onnistuin rakentamaan suojamuurini uudestaan, eikä läheiseni tästä syystä huomannut kuinka vakavasti sairas olin.

Syömishäiriöstä pääsin ylitse tavattuani ravintolakokkina toimivan henkilön, josta tuli silloinen poikaystäväni. Päällisin puolin suhteemme oli hyvä, mutta koin paljon henkistä tuskaa. Koin paljon henkistä väkivaltaa, ja itsetuntoni hajosi aivan täysin. Poikaystäväni tuntui vaativan minulta aivan liikaa. Oltuamme yhdessä noin vuoden, tapasin kesätyöpaikallani toisen miehen. Tykästyin häneen aivan heti, ja päivä päivältä huomasin pitäväni hänestä enemmän kuin pitäisi. Kesän lopulla minun ja työkaverini välille kehkeytyi pientä suhdetta, ja päätin jättää ravintolakokkimieheni ja aloin seurustelemaan työkaverini kanssa.

Tästä on nyt noin puolitoista vuotta ja olemme edelleen onnellisesti yhdessä. Tänä aikana olen saanut itsetuntoani takaisin ja olen sosiaalisempi kuin olen koskaan ollut. Kärsin edelleen masennuksesta ja ahdistuksesta. Minulla on myös paniikkihäiriö, jonka edellinen onneton suhteeni aiheutti. Mutta käyn läpi terapiaa ja minulla on uusi, sopiva lääkitys. Tunnen elämäni paranevan pikku hiljaa, ja saan kiittää paljosta ihanaa poikaystävääni – tai oikeastaan kihlattuani.


9,3 miljoonaa MTKL:n ja jäsenyhdistysten mielenterveystyöhön

Raha-automaattiyhdistys esittää tämän vuoden avustusehdotuksessaan, että Mielenterveyden keskusliitto ja sen jäsenyhdistykset saavat rahoitusta yhteensä noin 9,3 miljoonaa euroa. Summasta noin 3,1 miljoonaa kohdistuu Mielenterveyden keskusliiton toimintaan ja 6,2 miljoonaa jakautuu suoraan jäsenyhdistyksille. Lisäksi Mielenterveyden keskusliiton avustuspotista jaetaan 172 000 euroa avustuksia sellaisille jäsenyhdistyksille, jotka eivät saa sitä suoraan RAY:ltä. Mielenterveyden keskusliitolla on 160 jäsenyhdistystä, joista 48 saa ensi vuonna avustusta suoraan RAY:ltä.

RAY:n avustusehdotuksessa kiinnitettiin tänä vuonna erityishuomiota järjestöjen tekemän mielenterveystyön tukemiseen. Mikäli avustusehdotus hyväksytään sosiaali- ja terveysministeriössä, ensi vuonna RAY:n 317,6 miljoonan avustuspotista joka kymmenes euro ohjataan mielenterveysjärjestöjen ja mielenterveysomaisjärjestöjen toimintaan.

Uusia hankerahoituksia Päijät-Hämeen alueen mielenterveystyöhön sekä Suomen Moniäänisille

Yhteensä yhdeksän Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistystä saa lisärahoitusta uusiin hankkeisiin. Yksi uusi rahoituksen piiriin kuuluva kohde on lahtelaisen Miete ry:n hanke, jonka ideana on viedä yhdistyksen toimintaa myös Lahden ympäristökuntiin, kuten Heinolaan ja Orimattilaan pop up -tyyppisesti eli ilman omia vakituisia toimitiloja. Yhteistyökumppaneiksi lähtevät Heinolan kaupunki ja Orimattilan seurakunta, jotka tarjoavat tilat ja ovat muutenkin tiiviissä yhteistyössä hankkeessa.

− Tarjoamme matalan kynnyksen kohtaamispaikan, ryhmätoimintaa ja muuta vertaisuuteen pohjautuvaa toimintaa Heinolassa ja Orimattilassa. Toimintaa koordinoi projektikoordinaattori ja lisäksi mukana on vertaisohjaajia. Koulutamme myös vapaaehtoisia tukihenkilöitä, kertoo Miete ry:n toiminnanjohtaja Riikka Salmi.

Hankkeessa kehitetään myös verkossa tapahtuvaa vertaistoimintaa, esimerkiksi sähköisiä keskusteluryhmiä. Tämä mahdollistaa koko Päijät-Hämeen alueen mielenterveyskuntoutujien osallistumisen vertaistukitoimintaan pitkistä etäisyyksistä huolimatta.

Toinen uusi rahoituskohde on Suomen Moniääniset ry:n hanke, jossa koulutetaan rakentavan vuorovaikutuksen menetelmän hallitsevia MiRVO-ohjaajia.

− Mukana olevissa yhdistyksissä (Moniääniset, Leikkiväki ja Olkkari) olemme päässeet kokeilemaan rakentavan vuorovaikutuksen menetelmää toiminnassamme. Menetelmä on ihmisläheinen, välittävä ja rohkea lähestymistapa, joka tarjoaa keinoja oppia mm. tunnistamaan omia ja muiden tunteita ja tarpeita, ilmaisemaan itseä rehellisesti ja kuuntelemaan toista. Kaikki tarvitsevat tällaisia taitoja, mutta mielenterveyden haasteita kohdanneille ihmisille näiden taitojen opettelusta on usein erityisen paljon hyötyä, sanoo toiminnanjohtaja Annika Roihujuuri Suomen Moniääniset ry:stä.

Ensimmäisen vuoden syksystä alkaen ohjaajat alkavat toteuttaa yhdistyksissä mm. vuorovaikutusharjoitteluryhmiä, tukihenkilötoimintaa, perehdytystä, työnohjausta sekä Äänidialogi-menetelmää mielen sisäisten äänien kanssa keskusteluun. Hankkeen tuloksena on joukko työtapoja, joita voidaan hyödyntää myös muissa mielenterveysalan yhdistyksissä.

RAY:n avustustoiminta siirtyy STEA:an vuodenvaihteessa

RAY:n viimeinen avustusehdotus menee sosiaali- ja terveysministeriön (STM) käsittelyyn, ja päätöstä vuoden 2017 avustuksista odotetaan tammi-helmikuussa 2017. RAY:n avustustoiminta siirtyy sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettavaan Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukseen (STEA) vuodenvaihteessa, jolloin myös RAY:n toiminta päättyy ja uuden Veikkaus Oy:n toiminta alkaa.

Jatkossa sosiaali- ja terveysalan järjestöt hakevat avustusta STEA:lta, joka käsittelee avustushakemukset ja tekee vuotuisen avustusehdotuksen STM:lle. STEA myös valvoo ja arvioi avustusten käyttöä.

 

Lue lisää:

RAY:n avustusehdotus
STM:n avustuskeskus STEA

Lisätietoja:

Mielenterveyden keskusliitto: toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, puh. 050 363 9920, olavi.sydanmaanlakka(at)mtkl.fi
Miete ry: toiminnanjohtaja Riikka Salmi, puh. 044 575 7610, riikka.miete(at)phnet.fi
Suomen Moniääniset ry: toiminnanjohtaja Annika Roihujuuri, puh. 040 830 9663, toimisto(at)moniaaniset.fi

 

ray_tukee_hyvia_tekoja

 


Tapahtumat ja koulutus

Netti_Alakuvake_Kurssikalenteri_290x247Kurssikalenteri

Mielenterveyden keskusliiton tapahtumakalenterista löytyvät kaikki tulossa olevat koulutukset, kurssit, tapahtumat ja valmennukset, joita liitto tai yhdistykset järjestävät. Tutustu kurssikalenteriin.

Jos haluat ilmoittaa yhdistyksesi tapahtumia tai kursseja kalenterissa, ota yhteyttä:

Yhdistyssihteeri Maie Puusaar
puh. 040 512 0125
maie.puusaar[at]mtkl.fi

Vuosittaiset jäsentapahtumat

Kevään mestaruusturnaus

Mielenterveyden keskusliitto järjestää jäsenilleen vuosittain mestaruusturnauksen, jossa kisataan salibandyn ja futsalin mestaruuksista.

Turnaus on avoin kaikille mielenterveysalan joukkueille ja pelaajat voivat olla miehiä ja naisia. Lisenssipelaajat eivät ole sallittuja. sillä turnaus halutaan pitää mielenterveyskuntoutujien turnauksena.

Salibandyssä on kaksi sarjaa: harraste- ja kilpasarja, ja joukkueet voivat itse päättää kumpaan sarjaan ilmoittautuvat. Futsalissa kaikki joukkueet pelaavat samassa sarjassa.

Vuoden 2016 turnaus järjestettiin Tampereella toukokuussa. Lue lisää tämänvuotisesta tapahtumasta täältä.

Mestaruusturnaus 2018

 

Kulttuuri- ja yleisurheilupäivät

Kulttuuri- ja yleisurheilupäivät on Mielenterveyden keskusliiton järjestämä mielenterveysyhdistysten jäsenten suurin, vuosittainen valtakunnallinen tapahtuma. Tapahtumassa mm. kisataan yleisurheilussa, järjestetään kulttuuri- ja kuntoutustyöpajoja, kulttuurikierroksia, palkitaan vuoden mielenterveysyhdistys ja vietetään aikaa erilaisissa iltatapahtumissa.

Tapahtuma totetutetaan joka vuosi eri kaupungissa. Tänä vuonna tapahtuman nimi on Mielen vuoksi ja se järjestetään Imatralla 26.-28-8-2016. Paikalle odotetaan noin 400 osallistujaa ympäri Suomea.

Lue lisää tämänvuotisesta tapahtumasta täältä.

Mielenterveyden keskusliiton valtakunnalliset tapahtumat

Kynttilätapahtuma 
Kynttilätapahtumia järjestetään viikon 46 sunnuntaina ympäri Suomea yhteistyössä Surunauha ry:n ja seurakuntien kanssa. Tapahtumien tarkoitus on kunnioittaa itsemurhan tehneiden muistoa ja tukea heidän läheisiään. Ensimmäinen kynttilätapahtuma järjestettiin vuonna 1992.

Mielenterveysviikko
Mielenterveysviikkoa vietetään viikolla 47, mutta teemaviikko käynnistyy perinteisesti viikon 46 sunnuntaina kynttilätapahtumilla , jolloin muistetaan itsemurhan uhreja eri paikkakunnilla. Mielenterveysviikon aikana järjestetään erilaisia tapahtumia, seminaareja ja tempauksia ympäri maata. Viikon päätapahtuma on Mielenterveysmessut Wanhassa Satamassa Helsingissä.

Mielenterveysmessut
Mielenterveysmessut kokoaa eri kansalais- ja ammattiryhmät vuosittaiseen suurtapahtumaan Helsingin Wanhaan Satamaan. Messuista on tullut vuosi vuodelta yhä suositumpi mielenterveys- ja päihdealan suurtapahtuma. Messupäivät ovat viikon 47 tiistaina ja keskiviikkona.


Uusin Revanssi on ilmestynyt

revanssi_kansi

Vuoden 2106 viimeinen Revanssi on ilmestynyt. Uuden lehden takakannessa on jäsenille vapaalippu Mielenterveysmessuille 22.-23.11.2016 Wanhassa Satamassa. Jäsenille postitse lähetetyn painetun lehden lisäksi sisältö on luettavissa jälleen myös netissä.

Lue lehti täältä!

Samalta sivulta löydät myös vuoden 2017 ilmestymis- ja aineistopäivämäärät ja muut tiedot lehden toimituksesta.