Vuodenvaihde tuntuu mielenterveyskuntoutujan kukkarossa

Mielenterveyden keskusliiton lakimies Merja Karinen kokosi mielenterveyskuntoutujien kannalta keskeiset vuoden 2016 lakimuutokset. Parannuksia on tullut kuntoutukseen, kustannusten nousua puolestaan erilaisiin omavastuihin.

Oikeus Kelan lääkinnälliseen kuntoutukseen laajenee

Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen saaminen ei enää edellytä, että hakija saa myös korotettua tai ylintä vammaisetuutta. Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen nimi muuttuu vaativaksi lääkinnälliseksi kuntoutukseksi.

Kuntoutuspsykoterapian korvaustaso nousee

Tämän vuoden alusta kuntoutuspsykoterapiakorvauksen määrä on sama sekä nuorille että aikuisille. Korvaustasoja on vain yksi eikä terapeutin koulutustaso vaikuta maksettavan korvauksen määrään. Kela maksaa yksilöterapiasta korvausta 57,60 euroa per kerta.

Takuueläke nousee, muut Kelan eläkkeet pienenevät 0,4 %

Tänä vuonna täysi takuueläke on 766,85 €/kk.

Kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet kuten kansaneläke, vammaisetuudet, perhe-eläke, lastenhoidon tuet, työttömän perusturva ja sairasvakuutuksen vähimmäispäivärahat pienenevät 0,4 %.

Lääkekorvauksiin 50 euron alkuomavastuu

Kelan korvaamista lääkkeistä saa sairasvakuutuslain mukaisen korvauksen vasta, kun vuotuiset lääkekustannukset ylittävät alkuomavastuun, joka on 50 euroa kalenterivuodessa. Muutos ei koske alle 18-vuotiaita.

Alkuomavastuu kerryttää kuitenkin lääkkeiden vuosiomavastuuta eli ns. lääkekattoa. Lääkekatto on tänä vuonna 610,37 euroa.

Lääkkeiden peruskorvaus nousee 35:stä 40 %:iin. Alempi (65 %) ja ylempi (100 %) erityiskorvaus säilyvät ennallaan.

Ylemmän erityiskorvausluokan lääkekohtainen omavastuu nousee kolmesta 4,50 euroon. Vuosittaisen lääkekaton ylityksen jälkeen omavastuu nousee 1,50 eurosta 2,50 euroon.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut nousevat

Asiakasmaksuasetuksessa säädetään palvelujen enimmäismaksu. Asiakasmaksujen periminen ja niiden suuruus enimmäismaksujen rajoissa kuuluvat kunnan harkintavaltaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismääriä korotetaan indeksikorotuksilla: kansaneläkeindeksin mukaan korotettaviin euromääriin tulee 1,74 prosentin korotus ja työeläkeindeksin mukaan korotettaviin 1,78 prosentin korotus. Indeksikorotus koskee kaikkia asiakasmaksuasetuksessa olevia maksuja ja tulorajoja.

Asiakasmaksujen lisäksi indeksillä tarkistetaan maksukattoa, omaishoitajan vapaan aikaista maksua ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan vähimmäiskäyttövaraa.

Lisäksi tasasuuruisiin asiakasmaksuihin tulee 27,5 prosentin erilliskorotus.

Matkakorvausten omavastuu nousee

Kelan korvaamien matkojen omavastuu nousee 16 eurosta 25 euroon yhteen suuntaan tehdyltä matkalta. Matkakorvausten vuotuinen omavastuu osuus eli matkakatto nousi 272 eurosta 300 euroon.

Yle-vero poistuu noin 300.000 pienituloiselta

Pienimmän maksuunpantavan veron määrää korotetaan 51 eurosta 70 euroon. Alin tuloraja, jolla Yle-veroa aletaan maksaa, nousee 7 500 eurosta noin 10 300 euroon vuodessa. Näin noin 300 000 pienituloista jää Yle-veron maksuvelvollisuuden ulkopuolelle.

Keliakiaa sairastavien ruokavaliokorvaus poistuu

 

Muita muutoksia 2016

Lastensuojelun kiireellistä sijoitusta koskevat muutokset 1.1.2016

Osa uuden sosiaalihuoltolain yhteydessä muutetuista lastensuojelulain säännöksistä tulee sovellettavaksi vuoden 2016 alusta. Heti vuoden alusta tulevat voimaan lastensuojelun kiireellistä sijoitusta koskevat lastensuojelulain muutokset.

Isyyslaki uudistuu

Isyyden voi tunnustaa jo äitiysneuvolassa.

Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki voimaan

Työtapaturmia ja ammattitauteja koskevat säännökset on koottu nykyisistä kolmesta laista yhdeksi uudeksi työtapaturma- ja ammattitautilaiksi.

Vuorotteluvapaan kesto lyhenee

Vuorotteluvapaan ehdot muuttuvat. Vuorotteluvapaan kesto lyhenee ja enimmillään vapaata saa 180 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää jatkossa 20 vuoden työhistoriaa. Lisäksi jatkossa vuorottelukorvauksen taso on kaikilla 70 prosenttia työttömyyspäivärahasta.

Tuomioistuinmaksuja korotetaan 1.1.2016 alkaen

Nykyisin ilmaisina käsiteltävistä asioista muuttuvat maksullisiksi mm valitukset, jotka koskevat verotusta ja julkisia maksuja kuten pysäköintivirhe- ja terveyskeskusmaksuja. Oikeudenkäyntimaksut nousevat asiasta ja tuomioistuimesta riippuen yleisesti 50 – 500 euroa.

Vähävarainen vapautuu edelleen tuomioistuinmaksuista. Jatkossakaan maksuja ei peritä perustoimeentuloa eikä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevissa valituksissa.

 

Lakimies Merja Karinen, Mielenterveyden keskusliitto

 

Mielenterveyden keskusliitto on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka haluaa luoda jokaiselle mielenterveyden häiriöön sairastuneelle mahdollisuuden kuntoutumiseen. Se tarjoaa koulutuksia, neuvontapalvelua ja sopeutusvalmennusta kuntoutumisen polulle – kohti toimivaa arkea ja työelämää. Liitto ajaa mielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä oikeuksia yhteiskunnassa. Mielenterveyden keskusliittoon kuuluu noin 160 vapaaehtoisvoimin toimivaa jäsenyhdistystä, joihin kuuluu 17 000 henkilöjäsentä.

Mielenterveyden keskusliiton toiminnan päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys.


Mielenterveysyhdistysten suurtapahtuma Mielen Vuoksi Imatralla 26.-28.8.2016

Mielen Vuoksi kuva 2016

Mielenterveyden keskusliiton Kulttuuri- ja yleisurheilupäivät kokoaa Imatralle ensi viikonloppuna 350 osallistujaa perinteikkäisiin yleisurheilukisoihin, tanssikilpailuun sekä kulttuuri- ja luontotyöpajoihin. Perjantaina palkitaan myös vuoden mielenterveysyhdistys. Tapahtumapaikkoina toimivat Imatran kylpylä ja Karhumäen kenttä. Kisojen järjestelyistä vastaa Imatran Urheilijat.

Vuosittaiset kulttuuri- ja yleisurheilupäivät ovat Mielenterveyden keskusliiton suurin valtakunnallinen jäsentapahtuma, jossa yhdistyvät mielen hyvinvoinnin tärkeät tukielementit liikunta, kulttuuri ja yhdessä tekeminen.

– Tänä vuonna teemana on Mielen Vuoksi, Imatralla kun ollaan, kertoo järjestelyistä vastaava liikuntasihteeri Kati Rantonen Mielenterveyden keskusliitosta.

– Valtakunnalliset kisat motivoivat harrastamaan liikuntaa ympäri vuoden ja yleisurheilutaitoja on hiottu kuntoon paikallisten mielenterveysyhdistysten liikuntaryhmissä eri puolilla Suomea. Silti tärkeintä tapahtumassa on sosiaalinen kanssakäyminen, osallistuminen, itsensä voittaminen sekä liikunnan ilo, Rantonen sanoo.

PÄIVIEN OHJELMA

Avajaiset pe 26.8. klo 13 Imatran Kylpylässä. Avajaisissa luovutetaan Vuoden Pomppu -palkinto merkittävän kehitysloikan tehneelle tai muuten innovaatiokykyä osoittaneelle mielenterveysyhdistykselle. Palkinnon luovuttaa Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.

Perjantai-iltana klo 19 alkaa kylpylässä Tanssiva mieli -tanssikilpailu ja samalla julkistetaan Elokuva, joka mullisti mieleni -kirjoituskilpailun voittaja, jonka on valinnut kirjailija Tuomas Kyrö.

Yleisurheilussa kilpaillaan la 27.8. klo 10–17 Karhumäen kentällä. Kisat avaa Etelä-Karjalan Liikunnan ja Urheilun aluejohtaja Reijo Rinkinen. Lajeina ovat 3-ottelu (kuula, pituus ja 60 m), 1000 metrin kävely ja ruotsalaisviesti. Luvassa on myös hauskoja oheislajeja kuten huolenheittokeihäs ja erittäin epävirallinen ängribööds-ritsanammunta.

Etelä-Karjalan alueen mielenterveysyhdistysten aktiivit päivystävät tapahtuman aikana perjantaina 26.8. klo 9–18 Imatran Kylpylän aulassa, jossa heitä voi haastatella.

Tarkka ohjelma löytyy täältä.

Lisätietoja:

Kati Rantonen, liikuntasihteeri, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 046-920 6427, kati.rantonen@mtkl.fi

Sirkku Immonen, viestintäpäällikkö, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 040 1244 700, sirkku.immonen@mtkl.fi

45 -vuotias Mielenterveyden keskusliitto ajaa mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä oikeuksia yhteiskunnassa. Liitto tarjoaa koulutuksia, neuvontapalvelua ja sopeutumisvalmennusta kuntoutumiseen – kohti toimivaa arkea ja työelämää. Mielenterveyden keskusliittoon kuuluu 160 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä 17 000 henkilöjäsentä.

Mielenterveyden keskusliiton päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys.


Koko ohjelma

Bannerit_2018_Kulttuuripaivat_2018_Facebook_Julkaisu

PERJANTAI 24.8.2018

9.00
Ilmoittautuminen Hotelli Scandic Kemissä aukeaa

9.00
Yhdistyksen esittelypiste hotellilla

10.00 – 12.00
Täikön torilla tapahtuu

11.00 – 13.00
Lounas Hotelli Scandic Kemi

13.00 – 14.00
AVAJAISET
Kemin kulttuurikeskus, paikalla vuoden 2018 Hyvän mielen lähettiläs Jani Toivola

  • Vuoden Pomppu -palkinnon jako

14.30 – 17.30
TYÖPAJAT
Työpajat järjestetään Hotelli Scandic Kemissä ja sen ympäristössä.

Avoimet pajat:

  1. Vierailu Yhdessä ry:n Klubitalolla: tustustutaan Yhdessä ry:n toimitilaan. Ohjelmassa karaokea ja muuta mukavaa yhdessäoloa.
  2. Vierailu kulttuurihistoriallisessa museossa sekä taidemuseossa: tutustutaan Kemin ja lähialueiden historiaan, meren ja joen vaikutukseen alueen kulttuuriin sekä elinkeinojen ja puuteollisuuden muotoutumiseen. Taidemuseossa tutustutaan Minä ja taiteilija taidenäyttelyyn.
  3. Taidepaja: voit taiteilla itsellesi upean naamarin.

Pajat, jotka vaativat ennakkoilmoittautumisen:

  1. Teatteripaja: tule rohkeasti kokeilemaan teatteri-ilmaisua ja improvisaatiota. Ohjaajana toimii Jani Toivola. Kesto 1,5 tuntia ja pajaan mahtuu 20 henkilöä.
  2. Teatterin esittelykierros Kemin kaupunginteatterissa: pajassa selviää mm. miten teatterin lavastus toimii, tutustutaan puvustamoon, ääni- ja valosuunnitteluun. Kesto 1-1,5 tuntia ja pajaan mahtuu 25 henkilöä.
  3. Opastettu kaupunkikävely: tutustutaan Jalokivigalleriaan, perinnekortteliin, Kemin kaupungintaloon ja moneen muuhun mielenkiintoiseen kohteeseen. Työpajan kesto 2,5 tuntia. Reitti ei ole täysin esteetön (matkan varrella on esim. portaita). Kahviota varten voi varata mukaan rahaa, jos haluaa nauttia kahvilan tuotteita. Työpajaan mahtuu 40 hlöä
  4. Voimaa luonnosta voimapolku – luonto voimavarana: toiminnallinen työpaja ja kävelyä luonnossa. Työpajan kesto noin 2 tuntia. Pajaan mahtuu 30 hlöä.
  5. Opastettu kierros Kemin sarjakuvakeskuksessa: tutustutaan mm. suomalaisten ja ulkomaalaisten piirtäjien originaalipiirroksiin ja kolmiulotteisiin sarjakuvapatsaisiin. Näyttelystä löytyy mm. B.Virtasen toimisto, Viivin ja Wagnerin olohuone ja osa Ankkalinnan katumaisemaa. Kesto 1,5 tuntia ja pajaan mahtuu 30 henkilöä.
  6. Tarinapaja: muistellaan omaa elämää, maistellaan elämäntarinan kerrontaa ja etsitään matkan varrella kertynyttä taitojen valikoimaa itsestä. Pajassa kehitetään omaa mieltä joustavammaksi tarinallisuuden ja hyvän mielen taitojen avulla. Pajaan osallistuneille lähetetään kutsun mukana ennakkomateriaalia tarinatyöskentelyyn liittyen. Osallistujia pyydetään ottamaan mukaan itselle tärkeitä valokuvia omaan elämään liittyen (1-3 kpl). Kesto 2 tuntia ja pajaan mahtuu 20 henkilöä.
  7. Valokuvapaja: on tarkoitettu valokuvauksesta kiinnostuneille ihmisille, jotka haluavat lähestyä valokuvaa luovan ilmaisun keinoin, ja jotka haluavat inspiroitua itseä puhuttelevasta aforismista, ajatuksesta tai mietelmästä. Lähestymme valokuvausta intuitiivisesti yhdistämällä voimalauseeseen itse otettua valokuvaa. Kuvaukseen on käytössäsi helppokäyttöinen digikamera, jonka käyttöön saat opastuksen. Et tarvitse aikaisempaa kuvankäsittelyosaamista, avoin mieli ja itseä puhutteleva lause, aforismi tai tsemppilause riittävät. Kotiin viemiseksi saat kehystetyn ja itse työstämäsi taulun tekstillä. Valokuvapaja on pienryhmätyöskentelyä, jonka ohjaa kaksi ohjaajaa. Työpajan kesto 3 tuntia ja pajaan mahtuu 8 henkilöä.

16.00 – 18.00
Päivällinen Hotelli Scandic Kemi

19.00

Teatteri-ilta Kemin kaupunginteatterissa:

  • Kemin kaupunginteatterin Improryhmä
  • Yhdistysten teatteriesitykset

Teatteri-iltaan toivotaan yhdistysten valmistavan pienimuotoisia teatteriesityksiä.
Ilmoittaudu teatteri-iltaan TÄSTÄ.

Ohjeet yhdistyksille teatteriesitystä varten:

  • Esityksen pituus maksimissaan 10 minuuttia (sisältäen myös mahdollisen rekvisiitan siirrot näyttämölle). Äänentoisto on käytössä.
  • Ilmoita esityksen nimi, kesto, esiintyjäryhmän koko, vastuuhenkilö ja hänen yhteystiedot sekä lyhyt kuvaus, minkä tyylisestä esityksestä on kysymys ( hauska, surullinen jne.).
  • Ilmoittautuminen on sitova. Ilmoittautuminen avautuu tapahtuman etusivulla 11.5. ja päättyy 4.6.2018.

21.00 – 23.00
Tanssit Hotelli Scandic Kemi, Ravintola Lyhty

Tanssittamassa tanssiorkesteri The Steels

Steels_mainoskuva

_____________________________________

LAUANTAI 25.8.2018

6.00 – 9.30
Aamiainen Hotelli Scandic Kemissä majoittuville

8.00 – 10.00
Kävelyoppaat valmiina hotellin aulassa opastamaan ihmisiä hotellilta Sauvosaaren urheilukentälle. Matkaa n. 1,2 km.

8.30
KISAKANSLIA urheilukentällä aukeaa

10.00
Yleisurheilukisojen AVAJAISET

11.00 -14.00
Keittolounas kentällä etukäteen ruuan varanneille

11.00 – 14.00
Oheislajit toimivat kentällä

12:30 Kaikille avoin yhteiskävely 1200 metriä

17.00
Kisat päättyvät

16.00 – 18.00
Päivällinen Hotelli Scandic Kemi

20.00- 23.00
Illanvietto Hotelli Scandic Kemi, Ravintola Lyhty

Musiikkia: puhikset Tarmo & Markus

Karaoketanssit

_____________________________________

SUNNUNTAI 26.8.2018

7:00 – 10.00
Aamiainen Hotelli Scandic Kemissä majoittuville

9.00
Kiikelin luontopolku

9.30 – 11.30
Risteily Kemin lähisaaristossa m/s Leilalla

10.00
Jumalanpalvelus Kemin kirkossa

12.00
Lounas Hotelli Scandic Kemi

Hyvää kotimatkaa!

Vuoden 2019 Kulttuuri- ja yleisurheilupäivien paikka on Leppävirta, Kylpylä Vesileppis Pohjois-Savossa.

 


Perjantai 24.8. ohjelma

PERJANTAI 24.8.2018

9.00
Ilmoittautuminen Hotelli Scandic Kemissä aukeaa

9.00
Yhdistyksen esittelypiste hotellilla

10.00 – 12.00
Täikön torilla tapahtuu

11.00 – 13.00
Lounas Hotelli Scandic Kemi

13.00 – 14.00
AVAJAISET
Kemin kulttuurikeskus, paikalla vuoden 2018 Hyvän mielen lähettiläs Jani Toivola

  • Vuoden Pomppu -palkinnon jako

14.30 – 17.30
TYÖPAJAT
Työpajat järjestetään Hotelli Scandic Kemissä ja sen ympäristössä.

Avoimet pajat:

  1. Vierailu Yhdessä ry:n Klubitalolla: tustustutaan Yhdessä ry:n toimitilaan. Ohjelmassa karaokea ja muuta mukavaa yhdessäoloa.
  2. Vierailu kulttuurihistoriallisessa museossa sekä taidemuseossa: tutustutaan Kemin ja lähialueiden historiaan, meren ja joen vaikutukseen alueen kulttuuriin sekä elinkeinojen ja puuteollisuuden muotoutumiseen. Taidemuseossa tutustutaan Minä ja taiteilija taidenäyttelyyn.
  3. Taidepaja: voit taiteilla itsellesi upean naamarin.

Pajat, jotka vaativat ennakkoilmoittautumisen:

  1. Teatteripaja: tule rohkeasti kokeilemaan teatteri-ilmaisua ja improvisaatiota. Ohjaajana toimii Jani Toivola. Kesto 1,5 tuntia ja pajaan mahtuu 20 henkilöä.
  2. Teatterin esittelykierros Kemin kaupunginteatterissa: pajassa selviää mm. miten teatterin lavastus toimii, tutustutaan puvustamoon, ääni- ja valosuunnitteluun. Kesto 1-1,5 tuntia ja pajaan mahtuu 25 henkilöä.
  3. Opastettu kaupunkikävely: tutustutaan Jalokivigalleriaan, perinnekortteliin, Kemin kaupungintaloon ja moneen muuhun mielenkiintoiseen kohteeseen. Työpajan kesto 2,5 tuntia. Reitti ei ole täysin esteetön (matkan varrella on esim. portaita). Kahviota varten voi varata mukaan rahaa, jos haluaa nauttia kahvilan tuotteita. Työpajaan mahtuu 40 hlöä
  4. Voimaa luonnosta voimapolku – luonto voimavarana: toiminnallinen työpaja ja kävelyä luonnossa. Työpajan kesto noin 2 tuntia. Pajaan mahtuu 30 hlöä.
  5. Opastettu kierros Kemin sarjakuvakeskuksessa: tutustutaan mm. suomalaisten ja ulkomaalaisten piirtäjien originaalipiirroksiin ja kolmiulotteisiin sarjakuvapatsaisiin. Näyttelystä löytyy mm. B.Virtasen toimisto, Viivin ja Wagnerin olohuone ja osa Ankkalinnan katumaisemaa. Kesto 1,5 tuntia ja pajaan mahtuu 30 henkilöä.
  6. Tarinapaja: muistellaan omaa elämää, maistellaan elämäntarinan kerrontaa ja etsitään matkan varrella kertynyttä taitojen valikoimaa itsestä. Pajassa kehitetään omaa mieltä joustavammaksi tarinallisuuden ja hyvän mielen taitojen avulla. Pajaan osallistuneille lähetetään kutsun mukana ennakkomateriaalia tarinatyöskentelyyn liittyen. Osallistujia pyydetään ottamaan mukaan itselle tärkeitä valokuvia omaan elämään liittyen (1-3 kpl). Kesto 2 tuntia ja pajaan mahtuu 20 henkilöä.
  7. Valokuvapaja: on tarkoitettu valokuvauksesta kiinnostuneille ihmisille, jotka haluavat lähestyä valokuvaa luovan ilmaisun keinoin, ja jotka haluavat inspiroitua itseä puhuttelevasta aforismista, ajatuksesta tai mietelmästä. Lähestymme valokuvausta intuitiivisesti yhdistämällä voimalauseeseen itse otettua valokuvaa. Kuvaukseen on käytössäsi helppokäyttöinen digikamera, jonka käyttöön saat opastuksen. Et tarvitse aikaisempaa kuvankäsittelyosaamista, avoin mieli ja itseä puhutteleva lause, aforismi tai tsemppilause riittävät. Kotiin viemiseksi saat kehystetyn ja itse työstämäsi taulun tekstillä. Valokuvapaja on pienryhmätyöskentelyä, jonka ohjaa kaksi ohjaajaa. Työpajan kesto 3 tuntia ja pajaan mahtuu 8 henkilöä.

16.00 – 18.00
Päivällinen Hotelli Scandic Kemi

19.00
Teatteri-ilta Kemin kaupunginteatterissa:

  • Kemin kaupunginteatterin Improryhmä
  • Yhdistysten teatteriesitykset

Teatteri-iltaan toivotaan yhdistysten valmistavan pienimuotoisia teatteriesityksiä.
Ilmoittaudu teatteri-iltaan TÄSTÄ.

Ohjeet yhdistyksille teatteriesitystä varten:

  • Esityksen pituus maksimissaan 10 minuuttia (sisältäen myös mahdollisen rekvisiitan siirrot näyttämölle). Äänentoisto on käytössä.
  • Ilmoita esityksen nimi, kesto, esiintyjäryhmän koko, vastuuhenkilö ja hänen yhteystiedot sekä lyhyt kuvaus, minkä tyylisestä esityksestä on kysymys ( hauska, surullinen jne.).
  • Ilmoittautuminen on sitova. Ilmoittautuminen avautuu tapahtuman etusivulla 11.5. ja päättyy 4.6.2018.

21.00 – 23.00
Tanssit Hotelli Scandic Kemi, Ravintola Lyhty

Tanssittamassa tanssiorkesteri The Steels

Steels_mainoskuva


Nuorten kokemustarinoita

Salli

Vanhempani oli kriisissä, kun olin vasta kolmen vanha. Äitini oli alkanut juomaan viiniä pahaan oloonsa, isä pakersi keskeneräisen talorotiskon kimpussa ja ansaitsi siinä sivussa rahaa tarvikkeisiin korjaamalla polkupyöriä ja pesukoneita.  Asuttiin keskellä korpea talossa jota isä korjasi ja äiti piti pystyssä parhaansa mukaan. En itse tiennyt mitään äitini juomisesta, sillä äiti-kulta hoiti ruoan, vaatteet, iltalukemiset ja kaiken muunkin oleellisen hyvin. Eniten minua suretti, ettei isä ollut koskaan läsnä, ei koskaan leikkinyt eikä koskaan huomioinut minua, kun olin pieni. Lähiseudulla ei ollut lainkaan saman ikäisiä lapsia, joten leikin kaikki päivät yksinäni. Minulla oli hyvä mielikuvitus ja sinne uppouduinkin yleensä, kun vanhemmat riitelivät.

Tarhaan mennessä en ollut juurikaan tavannut muita lapsia, joten ryhmään joutuminen oli todella häkellyttävää ja vierasta. Olin tottunut olemaan yksin, järkeilemään asiat itse ja oma-aloitteisesti. Minulla oli vaikeuksia ymmärtää ohjaajien auktoriteettia ja näin ollen kyseenalaistin heitä. Mielikuvituksessani epäilin suuren luokan salaliittoa, jossa tarhatädit, ja aikuiset yleensä, olivat kaikkia maailman lapsia vastaan.

Tarhaan lähteminen aamuisin oli kamalaa. Koulunkäyntini jatkui samalla tavalla. Opettajat pitivät minua nenäkkäänä lapsena, vaikka pidin itseäni tasa-arvoisena heidän kanssaan. Mistä lienee johtunut idealistinen maailmankuvani. Peruskoulussa olin kiusattu, mutta se ei horjuttanut itsetuntoani, vaan ihmetytti, sillä minun mielestä kaikki tuli hyväksyä sellaisina, kuin he ovat.

Vuosien kuluessa löysin yhtä ”outoja” ihmisiä kuin minä, sain kivoja iloisen värisiä pillereitä ja minusta tuli erittäin avoin ja sosiaalinen. Tulin hyvin toimeen ihmisten kanssa, olin fiksu ja filmaattinen, kerroin tarinaani muille ja toivoin näin voivani auttaa muita itseään etsiviä nuoria. Minusta tuli nykypäivän prinsessa!

Joni, 21

Olin koulukiusattu ala- ja yläasteen ajan. Tuntui siltä, ettei kukaan välittäisi tai ettei kukaan hyväksy minua ihmisenä, koska kaikki tuntemani kanssaoppilaat joko pamauttivat minua päin näköä vähintään joka toinen päivä tai vaihtoehtoisesti haukkuivat minut maanrakoon.

Kiusaaminen jatkui kouluajan ulkopuolellakin, joten
ennen pitkää murruin täysin. Äitini oli neuvoton, kun itkin pimeässä vessassa useita tunteja enkä suostunut puhumaan tai tulemaan ulos, koska pidin itseäni niin hirvittävänä olentona. Myöhemmin sitten äitini kanssa lähdimme lääkärin vastaanotolle ja lääkäri järjesti minulle ajan lastenlinnaan juttelemaan vaivoistani.

Ensimmäisen kahden vuoden ajan tuntui siltä, ettei puhuminen ”kallonkutistajalle” auttanut lainkaan. Ajan myötä löysin uusia ystäviä koulun ulkopuolelta ja vaikkei minusta tuntunut, että mielenterveysasioiden ammattilaisen kanssa keskustelu auttaisi, se oli asia joka kohotti itsetuntoani sen verran korkeaksi, että uskalsin tutustua uusiin ihmisiin. Tätä kautta muutuinkin hiljaisesta ja sisäänpäin kääntyvästä itkeskelijästä todelliseksi show-ihmiseksi.

Terhi, 22

Mielenterveydelliset ongelmani alkoivat yläasteella masennuksena. Vuosi vuodelta se paheni ja koin myös jatkuvaa ahdistusta. Yläasteen jälkeen opiskelin puolitoista vuotta toisella paikkakunnalla, ja siellä ongelmani pahentuivat entisestään. Vaikka luokkalaiseni olivat kaikki todella mukavia ja sain lähes kaikista todella hyviä ystäviä, (joiden kanssa olen tekemisissä vielä tänäkin päivänä) en tullut lainkaan toimeen soluasuntoni toisen asukin kanssa. En asunnolla ollessa syönyt juuri mitään ja ainoa kunnon ruokani päivisin olikin kouluruoka. Päässäni pyöri todella paljon synkkiä ajatuksia, jopa itsemurhaa.

Yhtenä aamuna muurini, jonka olin rakentanut synkän puoleni ympärille, murtui, ja istuin oppilaitoksen aulassa itkemässä. Koulumme psykologi sattui onneksi kävelemään juuri silloin ohi ja pelästyneenä tilastani hän päätti että minun on aika lähteä kotiin. Näin teinkin, ja opintoni siltä erää jäivät kesken.

Vietin muutaman hiljaisen vuoden kotona tehden mitään. Masennukseni paheni, ahdistus oli jatkuvaa, ja minulle kehittyi syömishäiriö. Laihduin vuodessa noin 15 kiloa ja alimmilla painoin hieman alle 45 kiloa. Onnistuin rakentamaan suojamuurini uudestaan, eikä läheiseni tästä syystä huomannut kuinka vakavasti sairas olin.

Syömishäiriöstä pääsin ylitse tavattuani ravintolakokkina toimivan henkilön, josta tuli silloinen poikaystäväni. Päällisin puolin suhteemme oli hyvä, mutta koin paljon henkistä tuskaa. Koin paljon henkistä väkivaltaa, ja itsetuntoni hajosi aivan täysin. Poikaystäväni tuntui vaativan minulta aivan liikaa. Oltuamme yhdessä noin vuoden, tapasin kesätyöpaikallani toisen miehen. Tykästyin häneen aivan heti, ja päivä päivältä huomasin pitäväni hänestä enemmän kuin pitäisi. Kesän lopulla minun ja työkaverini välille kehkeytyi pientä suhdetta, ja päätin jättää ravintolakokkimieheni ja aloin seurustelemaan työkaverini kanssa.

Tästä on nyt noin puolitoista vuotta ja olemme edelleen onnellisesti yhdessä. Tänä aikana olen saanut itsetuntoani takaisin ja olen sosiaalisempi kuin olen koskaan ollut. Kärsin edelleen masennuksesta ja ahdistuksesta. Minulla on myös paniikkihäiriö, jonka edellinen onneton suhteeni aiheutti. Mutta käyn läpi terapiaa ja minulla on uusi, sopiva lääkitys. Tunnen elämäni paranevan pikku hiljaa, ja saan kiittää paljosta ihanaa poikaystävääni – tai oikeastaan kihlattuani.


9,3 miljoonaa MTKL:n ja jäsenyhdistysten mielenterveystyöhön

Raha-automaattiyhdistys esittää tämän vuoden avustusehdotuksessaan, että Mielenterveyden keskusliitto ja sen jäsenyhdistykset saavat rahoitusta yhteensä noin 9,3 miljoonaa euroa. Summasta noin 3,1 miljoonaa kohdistuu Mielenterveyden keskusliiton toimintaan ja 6,2 miljoonaa jakautuu suoraan jäsenyhdistyksille. Lisäksi Mielenterveyden keskusliiton avustuspotista jaetaan 172 000 euroa avustuksia sellaisille jäsenyhdistyksille, jotka eivät saa sitä suoraan RAY:ltä. Mielenterveyden keskusliitolla on 160 jäsenyhdistystä, joista 48 saa ensi vuonna avustusta suoraan RAY:ltä.

RAY:n avustusehdotuksessa kiinnitettiin tänä vuonna erityishuomiota järjestöjen tekemän mielenterveystyön tukemiseen. Mikäli avustusehdotus hyväksytään sosiaali- ja terveysministeriössä, ensi vuonna RAY:n 317,6 miljoonan avustuspotista joka kymmenes euro ohjataan mielenterveysjärjestöjen ja mielenterveysomaisjärjestöjen toimintaan.

Uusia hankerahoituksia Päijät-Hämeen alueen mielenterveystyöhön sekä Suomen Moniäänisille

Yhteensä yhdeksän Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistystä saa lisärahoitusta uusiin hankkeisiin. Yksi uusi rahoituksen piiriin kuuluva kohde on lahtelaisen Miete ry:n hanke, jonka ideana on viedä yhdistyksen toimintaa myös Lahden ympäristökuntiin, kuten Heinolaan ja Orimattilaan pop up -tyyppisesti eli ilman omia vakituisia toimitiloja. Yhteistyökumppaneiksi lähtevät Heinolan kaupunki ja Orimattilan seurakunta, jotka tarjoavat tilat ja ovat muutenkin tiiviissä yhteistyössä hankkeessa.

− Tarjoamme matalan kynnyksen kohtaamispaikan, ryhmätoimintaa ja muuta vertaisuuteen pohjautuvaa toimintaa Heinolassa ja Orimattilassa. Toimintaa koordinoi projektikoordinaattori ja lisäksi mukana on vertaisohjaajia. Koulutamme myös vapaaehtoisia tukihenkilöitä, kertoo Miete ry:n toiminnanjohtaja Riikka Salmi.

Hankkeessa kehitetään myös verkossa tapahtuvaa vertaistoimintaa, esimerkiksi sähköisiä keskusteluryhmiä. Tämä mahdollistaa koko Päijät-Hämeen alueen mielenterveyskuntoutujien osallistumisen vertaistukitoimintaan pitkistä etäisyyksistä huolimatta.

Toinen uusi rahoituskohde on Suomen Moniääniset ry:n hanke, jossa koulutetaan rakentavan vuorovaikutuksen menetelmän hallitsevia MiRVO-ohjaajia.

− Mukana olevissa yhdistyksissä (Moniääniset, Leikkiväki ja Olkkari) olemme päässeet kokeilemaan rakentavan vuorovaikutuksen menetelmää toiminnassamme. Menetelmä on ihmisläheinen, välittävä ja rohkea lähestymistapa, joka tarjoaa keinoja oppia mm. tunnistamaan omia ja muiden tunteita ja tarpeita, ilmaisemaan itseä rehellisesti ja kuuntelemaan toista. Kaikki tarvitsevat tällaisia taitoja, mutta mielenterveyden haasteita kohdanneille ihmisille näiden taitojen opettelusta on usein erityisen paljon hyötyä, sanoo toiminnanjohtaja Annika Roihujuuri Suomen Moniääniset ry:stä.

Ensimmäisen vuoden syksystä alkaen ohjaajat alkavat toteuttaa yhdistyksissä mm. vuorovaikutusharjoitteluryhmiä, tukihenkilötoimintaa, perehdytystä, työnohjausta sekä Äänidialogi-menetelmää mielen sisäisten äänien kanssa keskusteluun. Hankkeen tuloksena on joukko työtapoja, joita voidaan hyödyntää myös muissa mielenterveysalan yhdistyksissä.

RAY:n avustustoiminta siirtyy STEA:an vuodenvaihteessa

RAY:n viimeinen avustusehdotus menee sosiaali- ja terveysministeriön (STM) käsittelyyn, ja päätöstä vuoden 2017 avustuksista odotetaan tammi-helmikuussa 2017. RAY:n avustustoiminta siirtyy sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettavaan Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukseen (STEA) vuodenvaihteessa, jolloin myös RAY:n toiminta päättyy ja uuden Veikkaus Oy:n toiminta alkaa.

Jatkossa sosiaali- ja terveysalan järjestöt hakevat avustusta STEA:lta, joka käsittelee avustushakemukset ja tekee vuotuisen avustusehdotuksen STM:lle. STEA myös valvoo ja arvioi avustusten käyttöä.

 

Lue lisää:

RAY:n avustusehdotus
STM:n avustuskeskus STEA

Lisätietoja:

Mielenterveyden keskusliitto: toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, puh. 050 363 9920, olavi.sydanmaanlakka(at)mtkl.fi
Miete ry: toiminnanjohtaja Riikka Salmi, puh. 044 575 7610, riikka.miete(at)phnet.fi
Suomen Moniääniset ry: toiminnanjohtaja Annika Roihujuuri, puh. 040 830 9663, toimisto(at)moniaaniset.fi

 

ray_tukee_hyvia_tekoja

 


Kiusaamalla kasvatettu – Teron tarina

Minusta ei ole mihinkään, enkä osaa mitään. Näin Tero Salmi, 30, ajatteli liian monta vuotta.  Jokapäiväinen koulukiusaaminen oli vääristänyt hänen minäkuvansa täysin. Vasta aikuisena hän ymmärsi lähteä aktiivisesti murtamaan vääriä uskomuksia itsestään.

Jyväskyläläinen toimitusjohtaja Tero Salmi, 30, uskoo siihen, että ilman koulukiusaamistaustaansa hän ei tänä päivänä olisi sitä, mitä hän nyt on.

Jyväskyläläinen toimitusjohtaja Tero Salmi, 30, uskoo siihen, että ilman koulukiusaamistaustaansa hän ei tänä päivänä olisi sitä, mitä hän nyt on.

Elämä on jännää ja ihmeellistä. Kaikkea pitää tutkia ja kokeilla, ajatteli viisivuotias Tero.

– Alkuvuosiini kuului paljon leikkiä ja vapautta. Vietin maalaislapsen täydellisen lapsuuden. Parempia vanhempia en olisi voinut saada, he rakastivat minua ja antoivat minulle paljon.

Metallityöverstaassa isä opetti Teroa muun muassa hitsaamaan, poraamaan ja kolvaamaan. Äiti opetti Terolle erilaisia kädentaitoja, kuten neulomista ja maalaamista.

– Halusin tutkia kaikkea, sekä luontoa että koneita. Päiväkodissa sain purkaa leivänpaahtimen osiin, ja vähän vanhempana kehitin itse voikukkamyrkyn, jota pistin neulalla kukan varteen. Nautin siitä, että sain leikkiä ja tutkia ympäristöä yksin. Olen aina ollut omanlaiseni yksinäinen susi.

 

Elämä on selviytymistä

Tutkiminen jatkui luontopainotteisessa alakoulussa, joka sijaitsi muutaman sadan ihmisen Kihniänkylällä lähellä Teron kotia.

Isommassa kylässä sijaitsevaan yläkouluun kuljettiin linja-autolla. Teron luokalle tuli vain neljä entuudestaan tuttua kaveria.

– Kiusaaminen alkoi silloin. Aluksi meitä kaikkia maalaisnaperoita haukuttiin, mutta vähitellen vain minä jäin kohteeksi. Tutut kaverit käänsivät selkänsä ja katsoivat hiljaa sivusta, olivat tyytyväisiä, että heitä ei kiusattu.

Luontaisesti yksin viihtyvä poika oli hiljainen ja ujo isossa porukassa. Hän oli helppo kohde kiusaajille. Syyksi riitti lähes tulkoon mikä vain. Kiusaaminen näyttäytyi henkisenä väkivaltana, ennen kaikkea nimittelynä ja haukkumisena.

– Tyhmä ja ruma. Ne olivat ne yleisimmät. Kun sitä kuulee kolmen vuoden ajan joka päivä, niin siihen alkaa itsekin uskoa.

Yläkouluaikaa Tero kuvailee ”ajattomaksi tyhjyydeksi”, jossa jokainen päivä tuntui ikuisuudelta. Lapsuudessa rakentunut itsetunto mureni päivä päivältä niin, että lopulta siitä ei ollut jäljellä enää murustakaan.

– Vaikka yksin oleminen oli minulle tuttua ja turvallista, niin kiusaaminen, erityisesti jatkuva julkinen nolaaminen lukemattomilla erilaisilla tavoilla, ajoi minut välillä ajattelemaan jopa itseni lopettamista. Joka aamu kun lähdin kouluun, oli sellainen olo, että  nyt näytän niille. Mutta kun pääsin paikalle, niin haarniska tippui ja olin lasia.

Jossain vaiheessa koulun terveydenhoitaja sai selville, että Teroa kiusattiin. Asia nostettiin koulussa esiin, lopputuloksena se, että kiusaajat saivat lisää vettä myllyynsä. Teron pakotieksi todellisuudesta jäi hänen oma päänsä sekä tietokonepelit ja niiden maailma, joihin hän oli tutustunut jo alakoulussa kiinnostuksestaan kaikkea uutta kohtaan.

Kun Teron kolme vuotta kestänyt maanpäällinen helvetti vihdoin loppui, hänellä ei enää ollut mitään tavoitteita eikä mielenkiinnon kohteita elämässään.

 

Elämä on kurkkusalaattia

Lukio oli Terolle pois suljettu vaihtoehto, sillä se sijaitsi yläkoulun välittömässä läheisyydessä, ja suurin osa kiusaajista oli menossa sinne.

– Ajattelin, että mitä kauemmas vanhoista kuviosta, sen parempi.

Lopulta Tero löysi itsensä 40 kilometrin päästä, Seinäjoen ammattikoulun automaatioasentajalinjalta. Edellisen koulun perinnöksi jäänyt uskomus omasta tyhmyydestä ja mitättömyydestä olivat kuitenkin jättäneet jäljen, eivätkä kurssit menneet kovin hyvin. Lopputyön esittäminen ääneen luokan edessä tuntui maailmanlopulta.

Ammattikoulun jälkeen edessä odotti armeija. Ajatus tuntui parikymppisestä Terosta epämiellyttävältä, koska hän ei tiennyt, miten jälleen kerran uusi ympäristö ja uudet ihmiset kohtelisivat häntä. Tero oli suunnitellut olevansa armeijassa vain pakolliset kuusi kuukautta. Hän teki tahallaan kaikki psykologiset testit väärin, jotta ei vain olisi joutunut aliupseerikouluun.

Eräällä viikonloppulomalla nuoren miehen äiti antoi tietämättään Terolle yhden merkittävän elämänohjeen.

– Äitee kertoi, että maailman sivu on pitkä.

Tämä lause jäi pyörimään Teron mieleen. Olisiko armeijalla sittenkin hänelle jotain annettavaa? Tero kävi tunnustamassa väärintekonsa komppanianpäällikölle, joka nuhtelun jälkeen toivotti Teron tervetulleeksi aliupseerikouluun. Loppujen lopuksi vain harva haluaa sinne vapaaehtoisesti.

– Olin nähnyt elämäni aikana niin paljon paskaa ja sitä, miten ihminen voidaan murskata henkisesti. Ainoa eväs, minkä olin saanut kaoottiselta koulureissultani, oli se, että pitäisi vain toimia päinvastoin kuin miten minua oli kohdeltu. Vaikka olisikin eri mieltä toisten kanssa, niin ihmistä pitää kaikesta huolimatta kunnioittaa.

Loppujen lopuksi aliupseeriajasta Keuruun pioneerirykmentissä muodostui eräänlainen kulminaatiopiste Teron elämässä.  Varsinkin eräs kokemus on jäänyt syvästi hänen mieleensä.

– Eräänä yönä leirillä satoi räntää. Kaksi kaveria oli määrätty kaivamaan lapioilla miinasijoja. Olin taisteluparini kanssa vahtivuorossa, ja ihmettelin, missä hän oli. Löysin hänet Toyota Landcruiserin sisältä lämpimästä, radiota kuuntelemasta. Kysyin, mitä hän siellä tekee. ”Vahdin noita kahta, jotka kaivavat kuoppia”, vastasi hän. Kiroilin, ja lähdin saman tien juoksemaan näiden kavereiden luokse ja autoin heitä kaivamaan kuopat valmiiksi.

– Toinen kaivajista tuli myöhemmin kiittämään minua toiminnastani. Silloin ymmärsin, mikä on esimerkin voima johtamisessa. Pomo istuu pöydän takana ja kertoo mitä pitää tehdä, johtaja näyttää esimerkin omalla toiminnallaan.

Armeijan jälkeen Tero sai oman alansa töitä Ylistarosta, 70 kilometrin päästä kotoa. Hän muutti omilleen vain huomatakseen, kuinka nopeasti joutui niin sanottuun oravanpyörämasennukseen.

– Heräsin aamulla, menin töihin, tulin kotiin, tein ruokaa, pelasin tietokoneella tai katsoin telkkaria, menin nukkumaan. Sama toistui joka päivä. Olin odottanut aikuistumista pienestä asti ja petyin. Tätäkö elämä olikin? Tuntui, että millään ei ollut mitään merkitystä.

 

Elämä on täynnä mahdollisuuksia

Vuonna 2006 Teron armeijakaveri soitti kertoakseen, että ”nyt on kova bisnes.” Tero ei ollut koskaan kuullutkaan verkostomarkkinoinnista, mutta kiinnostui, kun työnkuva kuulosti siinä vaiheessa helpolta ja luvassa oli suuria summia.

Rekrytointitilaisuus oli Vaasassa hienossa baarissa, kattotasanteella. Kun katsoin alla lepäävää kaupunkia, tunsin yhtäkkiä jotain, joka oli huumaava sekoitus valtaa, voimaa ja virtaa. Päätin heittäytyä uuteen ja saavuttaa jotain suurta.

Runsaan puolen vuoden päästä Terolle tarjottiin mahdollisuutta aloittaa kokonaan uuden tiimin rakentaminen Seinäjoella.

– Vähän päälle parikymppisenä tein monen sadan hengen organisaation aivan tyhjästä. Myyntityössä jouduin myös viikoittain esiintymään usealle kymmenelle ihmiselle, mikä edes ajatuksena tuntui aluksi kauhistuttavalta.

Viikko viikon jälkeen ahdistus kuitenkin lieveni, kunnes eräänä päivänä tapahtui käänne.

– Pidin erästä esittelytilaisuutta, kun yhtäkkiä päässäni ikään kuin naksahti. Tunsin yhtäkkiä olevani vapaa omasta päänsisäisestä vankilastani. Olin tarpeeksi kauan ja tarpeeksi monta kertaa mennyt oman mukavuusalueeni ulkopuolelle, ja tällä kerralla tapahtui laajeneminen. Sain vihdoinkin olla oma itseni.

Kun Tero lopetti esittelypuheensa, koko satapäinen yleisö alkoi taputtaa, ja nousi lopulta seisomaan.

– Tämä kokemus opetti minulle sen, että elämä on juuri sellainen mestariteos, minkälaiseksi sen itse tekee. Elääkö muita ihmisiä varten ja heitä miellyttääkseen, vai itseään varten? Suurin vankila, missä ihminen elää, on usein juuri se, minkä muut ovat luoneet.

 

Elämä on itsensä haastamista

Verkostomarkkinointia kesti pari vuotta, ja siinä sivussa Tero oli irtisanoutunut tehdastyöstä. Elämä oli taas vailla selvää suuntaa.

Sama armeija-aikainen kaveri soitti Jyväskylästä, eikä montaa sanaa tarvittu, kun Tero oli valmis muuttamaan pois Etelä-Pohjanmaalta, jossa oli asunut 24 vuotta. Hän oli valmis uusiin haasteisiin. Töitä Tero sai heti puhelinmyyntifirmasta.

– Harrastukseni on jo vuosikausia pelaamisen ohella ollut se, että haastan omia uskomuksiani. Mietin, mihin uskon, ja mikä asia on uskomuksen taustalla. Jos ajattelutavasta on minulle haittaa, luovun siitä.

Tero on etsinyt itsestään asioita, joita pelkää – minkä jälkeen hän on hankkiutunut tilanteisiin, joissa on joutunut kohtaamaan pelkonsa. Hän on muun muassa hypännyt laskuvarjolla sekä ahtautunut pieneen luolaan. Seuraavana listalla on laitesukellus.

– Yritän etsiä sellaista asiaa, mitä en pysty tekemään. Jos joku ehdottaa jotain uutta, niin ajattelen heti, että totta kai se tehdään. Kävi niin tai näin, olen silti voittaja, koska olen joka tapauksessa oppinut jotakin uutta.

Heittäytymällä uuteen Tero pääsi verkostomarkkinointimyyjäksi ja sittemmin puhelinmyyjäksi. Hyvien myyntitaitojen vuoksi häntä pyydettiin yritysvalmentajaksi, josta hänet rekrytoitiin jyväskyläläisen videotuotantofirman myyntipäälliköksi. Vuoden jälkeen firman osakkaat äänestivät hänet nykyiseen tehtäväänsä toimitusjohtajaksi.

– Ja olen vasta alussa, sanoo Tero pilke silmäkulmassa.

 

Väliotsikot ovat Tero Salmen sitaatteja siitä, minkälaisena hän on nähnyt elämänsä sen eri vaiheissa.


 

Tero Salmi

  • Syntynyt v. 1985 Kihniänkylällä, Etelä-Pohjanmaalla
  • Kokee ottaneensa eteläpohjalaisesta kulttuurista itselleen sen hyvät puolet, kuten sen, että on suoraselkäinen ja pitää sen, minkä lupaa.
  • Asuu nykyään Jyväskylässä kahden kissansa kanssa.
  • Toimitusjohtaja videotuotantofirmassa.
  • Harrastaa itsensä haastamista ja tietokonepelien pelaamista.
  • Omistaa neljä erilaista pelikonetta, pelaa mieluiten strategia- ja räiskintäpelejä. ”Pelaaminen on minulle vähän sama asia kuin hakkaisi nyrkkeilysäkkiä. Se on keino päästää höyryjä pihalle.”
  • Teron listaamia tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, että hän elää nykyään hyvää ja tasapainoista elämää:
    1.    Itsensä haastaminen
    2.    Ole itsellesi armollinen
    3.    Muiden ihmisten kunnioittaminen
    4.    Päätös onnellisuudesta
    5.    Hyvät tavat
    6.    Tee sitä mikä tuntuu hyvältä
    7.    Positiivisuus

 

Teksti Laura Siltala
Kuvat Sami Saarela

Tunne & Mieli 1/2016
Tutustu muihin juttuihin
Tilaa lehti

 


Asiakasmaksut kasvaneet kohtuuttomiksi – taloudellinen ahdinko vaikeuttaa kuntoutumista

Asiakasmaksulakia on tarkoitus uudistaa heti ensi vuoden alusta. Siinä ja sote-uudistuksessa pitää erityisesti huomioida kaikkein heikoimmassa asemassa olevat pienituloiset ja pitkäaikaissairaat. Heillä on oltava oikeus riittäviin käyttövaroihin kaikkien asiakas- ja palvelumaksujen jälkeen. Nyt näin ei ole, totesi Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuusto kokouksessaan 12.11.2016. (lisää…)


Yhdistysavustukset

kuva_yhdistysavustukset-copy

Avustusehdotus vuodelle 2018 on valmistunut

Liitto jakaa yhdistyksille 172 000 euroa Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää STEA-avustusta. Avustusta on hakenut 93 jäsenyhdistystä, jotka eivät saa avustusta suoraan STEA:lta.
Avustusten maksaminen yhdistyksen tilille alkaa maaliskuun lopussa, kun seuraavat asiakirjat on toimitettu liittoon:
– vuoden 2017 tilinpäätös
– vuoden 2017 toimintakertomus ja toiminnantarkastuskertomus
– allekirjoitettu kevät- tai vuosikokouksen pöytäkirja
– allekirjoitettu sopimus STEA-avustuksen siirrosta ja käytöstä (sopimuksen voi tulostaa tästä)

Lisätietoja: yhdistyssihteeri Maie Puusaar, 040 512 0125, maie.puusaar@mtkl.fi tai yhdistysten palvelupuhelin 050 339 4971 maanantaisin kello 12-16


375 osallistujaa Komiasti yhyres Seinäjoella 25.-27.8.

Mielenterveyden keskusliiton vuoden suurin jäsentapahtuma kokoaa Seinäjoelle 375 osallistujaa eri puolilta Suomea. Komiasti yhyres -teemalla luvassa on mm. kaikille avoin puistotapahtuma, perinteikkäät yleisurheilukisat, työpajoja kuntoutumisen tueksi ja vierailu traktorimuseoon. Paikalla ovat mm. sisäministeri Paula Risikko ja toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.

Mielenterveyden keskusliiton vuotuisilla kulttuuri- ja yleisurheilupäivillä edistetään mielen hyvinvointia liikkumalla, harrastamalla kulttuuria ja ennen kaikkea tapaamalla mielenterveysyhdistysten jäseniä joka puolelta Suomea. Avainsanoja ovat osallistuminen, yhdessä tekeminen ja liikunnan ja kulttuurin ilo.

Tapahtuma on liiton, sen paikallisten jäsenyhdistysten ja urheiluseurakumppanin yhteinen voimannäyte. Järjestelyvastuussa liiton lisäksi ovat Seinäjoen Alueen Mielenterveysyhdistys SAMY, Vaasan Mielenterveystoiminnan Tuki, Viisiokuntien mielenterveysyhdistys sekä Ylistaron Kilpa-Veljet.

– Hienoa, että saimme tapahtuman Seinäjoelle, sillä se antaa näkyvyyttä paikalliselle työllemme. Runsas osanottajajoukko viestii, että ei tarvitse olla yksin ja syrjäytyä, sanoo SAMYn puheenjohtaja Jukka Niemi. – Tapahtumassa tärkeintä on vertaisuus, se että kaikki ovat samanarvoisia.

Poimintoja ohjelmasta:

Pe 25.8. klo 10 – 12 Lakeudenpuisto
kaikille avoimessa tapahtumassa puistojumppaa, piknik, kirpputori, jaossa Askelia arkeen -kävelykalenteri – elävästä musiikista huolehtivat Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, muusikot Tarmo Raatikainen ja Markus Raivio

klo 13 – 14 avajaiset hotelli Lakeudessa
Avajaispuhe: sisäministeri Paula Risikko, Mielenterveyden keskusliiton tervehdys: puheenjohtaja Tarmo Raatikainen, vuoden mielenterveysyhdistyksen palkinto: toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka

La 26.8. klo 10 – 17 Mielenterveyskuntoutujien yleisurheilukisat Seinäjoen keskusyleisurheilukentällä
lajit: 3-ottelu (kuula, pituus ja 60 m), 1000 metrin kävely, ruotsalaisviesti
oheislajit: huolenheittokeihäs, ängribööds-ritsanammunta, mölkky, Suomi 100 -ristikko

La 26.8. klo 12.30 Askeleita arkeen -kävely Suomi 100 -hengessä
kaikille avoin, ilman ajanottoa, jaossa myös Askeleita arkeen -kävelykalenteri

Su 27.8. klo 9 – 12 vierailu Etelä-Pohjanmaan traktorimuseoon

Seuraa tapahtumaa sosiaalisessa mediassa:
#komiasti #seinäjoki
Mielenterveyden keskusliiton kanavat Facebook, Twitter ja Instagram