MTKL Valviran päätöksestä: Psykiatrisen potilaan oikeusturvaa parannettava

Valvira antoi tänään valvontapäätöksensä Kupittaan psykiatrisen sairaalan toiminnasta.

– Väärinkäytöksiä ei tietenkään pidä sallia. Ne ovat kuitenkin oire isommasta ongelmasta: psykiatrisen potilaan todella heikosta asemasta ja oikeusturvasta. Nykyinen mielenterveyslaki ei anna riittävää suojaa, sanoo lakimies Merja Karinen Mielenterveyden keskusliitosta.

”Kupittaan tapaus osoittaa kipeästi, että psykiatrisen potilaan asemaa ja oikeusturvaa on parannettava – aivan riippumatta siitä, missä laissa tulevaisuudessa säädetään tahdosta riippumattomasta hoidosta”, sanoo Mielenterveyden keskusliiton lakimies Merja Karinen.

Näin on katsonut myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea on antanut Suomelle toistuvasti tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon liittyviä suosituksia.

Valviran tarkastuksissa ja selvityksessä ei löytynyt sellaisia epäkohtia, joiden korjaaminen tai poistaminen edellyttäisi erillistä määräystä. Kupittaan sairaala on valvontaviraston mukaan joko jo korjannut tai korjaamassa havaittuja puutteita.

Valviran mukaan myös sairaalan nykyinen ohje itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta on mielenterveyslain mukainen. Sen sijaan sairaalassa toteutettuja itsemääräämisoikeuden rajoituksia ja hoidon laatua arvioidaan vielä vireillä olevien kanteluiden ratkaisuissa. Kesken ovat myös Turun kaupungin sisäisen tarkastuksen raportti ja poliisin käsiteltävänä olevat asiat.

Oikeusturvan parantamiseen löytyy keinoja

Potilaan henkilökohtaista kuulemisvelvoitetta sekä mahdollisuutta käyttää avustajaa pitää vahvistaa sekä hoitoon määräämisprosessin että mahdollisen valituksen käsittelyn aikana.

”Myös mahdollisuutta toisen, riippumattoman lääkärin arvioon hoidon tarpeesta tulee laajentaa. Nykyisinhän se koskee vain hoidon jatkamispäätöstä”, Karinen sanoo.

Tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisessä puututaan henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen.

”Siksi näitä hoitopäätöksiä koskevat valitukset tulee käsitellä hallinto-oikeudessa nopeasti, viimeistään seitsemän päivän kuluessa. Lisäksi lakiin tulee lisätä mahdollisuus saada korvausta perusteettomasta vapaudenriistosta, jos hoitoon määräämisen edellytykset eivät ole kaikilta osin toteutuneet”, Merja Karinen toteaa.

Lisätietoja:

Lakimies Merja Karinen, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 050 561 7416, merja.karinen (at) mtkl.fi (lomalla 24.6. alkaen)

Mielenterveyden keskusliitto on mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien järjestö, jolla on 162 jäsenyhdistystä ja 17 000 jäsentä. Liiton perustivat psykiatriset potilaat vuonna 1971.

Jaa tämä sivu.Share on FacebookTweet about this on Twitter