MITÄ JOS EN OSAA?

Pääsin käsiksi juuri sellaisiin töihin, joista nautin. Liitto tarvitsee uudistuksia verkkosivuille, muutoksia esitteeseen ja uudet esittelyslaidit. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja siksi onkin hauskaa ja haastavaa ryhtyä toimeen.

Hetkeksi pysähdyin tehtyäni ensimmäisiä harjoitelmia. Mitä jos en osaakaan? Mitä jos minua pidetään ihan tyhmänä, kun esitän luonnokseni? Mitä jos ehdotukseni on oikeasti huono?

Näinkin voi hyvin käydä – enhän onnistu kaikessa. Mutta tuollainen epävarmuus ja pelko on kyllä laitettava aisoihin. Osasin ennenkin, miksen osaisi nyt? Sen verran minulla pitää olla sairauden runtelemaa itsetuntoa jäljellä, että uskon omaan tekemiseeni ja uskallan yrittää.

Ja todennäköistä onkin, etteivät ensimmäiset luonnokset ole vielä ne viimeiset. Prosessiin kuuluu lähes aina muutoksia ja lisätyöstämistä, vaikka kuka ne luonnokset olisi tehnyt.

On itse asiassa hyväkin tunne saada negatiivista palautetta. Se todistaa sitä, että minua ei kohdella silkkihansikkain jonain erityistapauksena vaan työkaverina siinä missä muitakin. Mutta valehtelisin jos väittäisin, etteikö positiivinen palaute olisi tervetulleempaa.

Jaa tämä sivu.Share on FacebookTweet about this on Twitter