Mielenterveyden keskusliiton kannanotot hallitusohjelmaan

Mielenterveyden keskusliitto vaikuttaa määrätietoisesti mielenterveyskuntoutujien oikeuksien puolesta muun muassa lainsäädännön tiimoilla. Liitto on mukana mielenterveyteen liittyvissä kannanotoissa hallitusohjelmaan. Tällä sivulla voit lukea:

1. Mielenterveyden keskusliiton kannanoton hallitusohjelmaan.

2. Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kannanoton hallitusohjelmaan

3. Mielenterveyspoolin kannanoton hallitusohjelmaan. Mukana on myös infografi ja Mielenterveyspoolin vaalitentin video.

 

1. MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITTO

Esitys: Itsemurhien ehkäisyohjelma hallitusohjelmaan. Itsemurhat mahdollista puolittaa.

Mielenterveyden keskusliitto (MTKL) haluaa puolittaa Suomen itsemurhakuolemat. Se esittää tulevan hallituksen toteutettavaksi kansallista itsemurhien ehkäisyohjelmaa, joka parantaisi tarpeen mukaisen hoidon saatavuutta kautta maan sekä helpottaisi hoitoon hakeutumista.

– Mielenterveyden häiriöistä on oltava helpompi puhua ja ihmisen on saatava niihin tarpeen mukaista hoitoa. Tämä on nostettava itsemurhien ehkäisyohjelman myötä kansalliseksi tavoitteeksi, vaatii MTKL:n toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.

– Ihmiset on saatava tunnistamaan omaan ja läheistensä mielenterveyteen liittyvät avuntarpeet ja hakeutumaan hoitoon ajoissa ilman häpeää. Tiedotuksella ja valistuksella on tässä merkittävä rooli. Samalla on varmistettava, että hoitoon hakeutuva kohtaa tehokkaat ja inhimilliset hoitokäytännöt ja että hoidon saaminen on yhdenvertaista eri puolilla maata. Haluamme ohjelmalla kiinnittää erityistä huomiota nuorten ja nuorten aikuisten masennuksen varhaiseen puuttumiseen ja hoitamiseen.

Suomi oli maailmanlaajuisesti kansallisen itsemurhaohjelman pioneeri aloittaessaan itsemurhien ehkäisyohjelman 1992. Ohjelma osoitti, että itsemurhakuolemat on mahdollista puolittaa. MTKL haluaa tuloksekkaan, unohduksiin jääneen ohjelman hallituksen ohjelmalistalle. Seuraavan kansallisen itsemurhaohjelman tulee sisältää yhteistyötä terveysjärjestöjen, ei-terveysalojen sekä ministeriöiden että kolmannen sektorin (NGO) tasolla

– Itsemurhien ehkäisyohjelma myös linkittäisi järjestöjen matalan kynnyksen toiminnan vahvemmin julkisen sektorin tarjoamaan hoitoon. Edellinen itsemurhien ehkäisyohjelma loi käsitteen ”matalan kynnyksen palvelut”. Kun palvelut tulivat lähelle ihmistä, mielenterveyden häiriöihin pystyttiin puuttumaan ajoissa, kuva Olavi Sydänmaanlakka.

– Järjestöjen rooli on iso myös arjen kannattelijana. Esimerkiksi masennuksesta kärsivä tarvitsee hoidon rinnalla arjessa kannattelevaa tukea, jonka tuottamiseen Suomessa on tuhansia järjestöjä toimintoineen, tiloineen, kriisipuhelimineen ja tuki-ihmisineen.
Suomen itsemurhakuolleisuus on edelleen Pohjoismaiden korkein; korkeampi kuin OECD-maissa keskimäärin. Mittaamattoman inhimillisen kärsimyksen lisäksi itsemurhien vuosikustannukset ovat noin miljardi euroa.

Suomessa vuonna 2013 itsemurhan teki 887 ihmistä. Itsemurhaa yrittää vuosittain lähes 20 000.
Tanskassa ja Norjassa on saatu hyviä tuloksia itsemurhien vähentämisessä. Myös Maailman terveysjärjestö WHO suosittaa jäsenmailleen kansallisen itsemurhaohjelman laatimista ja on valmis antamaan siihen tukeaan. WHO:n tuoreen raportin (2014) mukaan kansallisilla ohjelmilla on selkeä, itsemurhia ehkäisevä vaikutus.

MTKL myös painottaa, että tulevan hallituksen on säilytettävä rahapelimonopoli ja sen avustuksenjakoperusteet. Järjestöjen suhteellinen osuus jaettavasta potista ei saa vähentyä. Liitto toivoo hallituksen varmistavan sosiaali- ja terveysalan järjestöjä tukevan järjestelmän säilymisen.

– Rahapeleistä saaduilla varoilla on mahdollistettu julkisen sektorin rinnalle tuhansia ihmishenkiä ja työuria pelastava toiminta. Suomen ainutlaatuinen järjestelmä mahdollistaa vertaistoiminnan ja avun nivoutumisen arkeen – niin ennaltaehkäisyn kuin toipumisenkin edistämiseksi.
Mielenterveyden häiriöt maksavat vuositasolla yhteiskunnalle noin viisi miljardia euroa.

Lisätietoja: Olavi Sydänmaanlakka, toiminnanjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto, puh: 050 363 9920. Olavi.sydanmaanlakka(at)mtkl.fi

 

2. MIELENTERVEYSPOLIITTINEN NEUVOTTELUKUNTA

Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan esitys hallitusohjelmaan: edistäminen maksaa itsensä takaisin

Liitto on mukana Mielenterveyspoliittisessa neuvottelukunnassa, jonka hallitusohjelmatavoitteet alla.

Mielenterveyden keskusliitto oli mukana Mielenterveyspoolin järjestämässä vaalipaneelissa 24.3.2015. Katso vaalipaneeli alla olevasta linkistä.

https://youtu.be/ztv3hTDS-9I

Lue neuvottelukunnan tavoitteet kokonaisuudessaan tästä:

Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan esitys seuraavaan hallitusohjelmaan

1. Psyykkisen hyvinvoinnin ohjelma
2. Mielenterveyslainsäädännön kokonaisuudistus
3. Itsemurhien ehkäisyohjelma

”OECD:n raportti 8.7.2014 kiinnitti huomiota Suomen suuriin
alueellisiin eroihin mielenterveyspalveluiden saatavuudessa sekä
korkeaan itsemurhakuolleisuuteen.”

Psyykkisen hyvinvoinnin ohjelma

Mielenterveyden edistämiseen sijoitettu pääoma maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.

Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla pelkästään työpanosmenetyksinä noin 10 miljardin euron kokonaiskustannukset eli jopa enemmän kuin julkisen talouden kestävyysvaje. Hyvinvointivaltiomme tulevaisuutta uhkaava kestävyysvaje johtuu suurelta osin työikäisten alhaisesta työllisyysasteesta, jonka juuret suurelta osin ovat mielenterveysongelmissa. Lähes puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on myönnetty mielenterveyden ongelmien takia. Yksi neljästä sairauspäivärahapäivästä, eli vuosittain lähes 4 miljoonaa päivää, johtuu mielenterveyden ongelmista.

Psyykkinen terveys on saatava osaksi kansanterveystyötä. Terveystilanteessa tapahtunutta painopisteen muutosta ei ole riittävästi huomioitu terveyspolitiikassa, jonka ensisijaisena kohteena on edelleen fyysinen terveys. Nykytiedon valossa mielenterveyden ongelmat voidaan suurelta osin ennaltaehkäistä. Mielenterveyden edistämiseen ja ongelmien ehkäisyyn sijoitettu pääoma maksaa itsensä takaisin jopa vuodessa, ja viidessä vuodessa monenkertaisesti.

Kansalaisten mielenterveys ei kuitenkaan parane mielenterveyspalveluja paisuttamalla, vaan sijoittamalla mielenterveyden edistämiseen neuvoloissa, perheissä, päivähoidossa, kouluissa, työpaikoilla ja vanhusten palveluissa. Vauvan ja vanhempien varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen, turvallinen lapsuus, mielenterveystaitojen opetus, työelämäosallisuus sekä köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy ovat tutkitusti tehokkaita keinoja kansalaisten mielenterveyden edistämiseksi.

Psyykkisen hyvinvoinnin ohjelma tarvitaan myös tehostamaan yhteistyötä eri viranomaisalojen välillä, koska mielenterveyttä määrittäviin tekijöihin ei voida vaikuttaa pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin.

Mielenterveyslainsäädännön kokonaisuudistus

Mielenterveystyön painopiste on siirrettävä edistävään ja ennaltaehkäisevään työhön, joka on kannattavaa sekä inhimillisesti että kansantaloudellisesti katsottuna.

Mielenterveyslainsäädännön kokonaisuudistus on saatava ajan tasalle. Mielenterveyslaissa on monia muutostarpeita, joita on todettu useaan otteeseen kuluneella hallituskaudella. Osa liittyy meneillään olevaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen ja osa itsemääräämisoikeuslain muutokseen.

Vuonna 2014 mielenterveyslakiin tehdyt muutokset ovat koskeneet ainoastaan tarkkailulähetteen laatimista, virka-apua koskevia säännöksiä sekä tahdosta riippumattoman hoidon jatkamista. Kokonaisuudistus on jäänyt sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen varjoon. Kokonaisuudistukselle on siitä huolimatta edelleen suuri ja kiireellinen tarve. Nykyinen mielenterveyslainsäädäntö ei tarjoa riittävää oikeussuojaa eikä tue riittävästi avohoitoa.

Mielenterveyshoitoa tarvitsevat eivät ole hyötyneet potilaslain hoitotakuusäädöksistä, koska laissa ei ole määritelty hoidon sisältöä. Lakiin potilaan oikeuksista tulee sisällyttää säädökset mielenterveyspotilaan oikeudesta laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja yksilölliseen kirjalliseen hoitosuunnitelmaan. Minimilaatutason tulee perustua STM:n mielenterveyspalveluiden laatusuositukseen ja Käypä hoito -suosituksiin.

Mielenterveyspalveluiden avohoidon henkilöstömitoituksesta on suosituksia, mutta vaihtelu on erittäin suurta kuntien välillä. Lainsäädännössä tulee ikälain tapaan määritellä avomielenterveystyön henkilöstöltä vaadittava koulutus ja minimimitoitus väestömäärään nähden. Lainsäädännön tulee velvoittaa kuntia järjestämään matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja sekä tukea tiimityötä ja verkottumista muiden toimijoiden kanssa.

Sosiaali- ja terveysministeriön on jatkettava luvattuja valmisteluja, jotka mahdollistavat mielenterveyslain kokonaisuudistuksen käynnistämisen seuraavalla hallituskaudella (viite: KK598/2014vp, Annika Saarikko/kesk).

Mielenterveyslain kokonaisuudistuksen yhteydessä tulee selvittää mahdollisuus sisällyttää mielenterveystyö sosiaali- ja terveydenhuollon yleislainsäädäntöön, kuitenkin niin, että välttämättömät erityistarpeet turvataan. Tämä nostaa mielenterveystyön samalle tasolle kuin muut peruspalvelut, torjuu erilliskohtelua, leimautumista ja syrjintää, sekä tukee asenteiden muokkaamista hyväksyvämpään suuntaan.

Itsemurhien ehkäisyohjelma II*

Suomen kansallisen itsemurhien ehkäisyohjelman tavoitteena on puolittaa itsemurhien määrä.

Yhden aikuisen itsemurhan yhteiskunnallinen kustannus on keskimäärin noin 2 miljoonaa euroa. Itsemurhien ehkäisy on todettu erittäin kustannusvaikuttavaksi. Yhden itsemurhan ehkäisyn on arvioitu maksavan 20 000–40 000 euroa.

Joka vuosi Suomessa lähes 1000 ihmistä tekee itsemurhan, ja useat tuhannet yrittävät itsemurhaa. Itsemurhakuolemien laskusuunnasta huolimatta Suomi on edelleen itsemurhalukujen kärkimaita. Itsemurhien määrä ei ole kehittynyt oikeaan suuntaan nuorten, alimpien sosioekonomisten ryhmien tai haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten osalta.

WHO:n tuore raportti itsemurhien ehkäisystä (2014) painottaa että itsemurhat voidaan ehkäistä ja sen vuoksi kansallisia itsemurhanehkäisyohjelmia tarvitaan. Suomen kansallinen itsemurhaohjelma II tulee sisältää yhteistyötä terveysjärjestöjen, ei-terveysalojen sekä ministeriöiden että kolmannen sektorin (NGO) tasolla. Kuntien ja median rooli korostuu ennaltaehkäisevässä työssä ja tiedottamisessa.

Itsemurhien määrän puolittamisella Suomi saavuttaisi itsemurhien suhteen sama tason muiden Pohjoismaiden kanssa. Tuemme Suomen Mielenterveysseuran laatimaa esitystä uudesta 14 kohdan itsemurhien ehkäisyohjelmasta (kts. liite 1).

*) Vuosina 1986–1996 toteutetulla ensimmäisellä valtakunnallisella itsemurhien ehkäisyprojektilla saavutettiin itsemurhien ehkäisyssä hyviä tuloksia.

4.11.2014

MIELENTERVEYSPOLIITTINEN NEUVOTTELUKUNTA

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen kokoama kaikkien eduskuntapuolueiden yhteinen mielenterveyspoliittinen yhteistyöelin. Mielenterveyspoliittiseen neuvottelukuntaan kuuluvat eduskuntapuolueiden lisäksi Suomen Mielenterveysseura, Mielenterveyden keskusliitto, Fin Fami – Mielenterveysomaisten keskusliitto sekä Psykosociala förbundet.

Liite 1
Suomen Mielenterveysseura esittää Suomeen 14 kohdan itsemurhien ehkäisyohjelmaa:

1. Valmisteleva työryhmä
Valtioneuvosto asettaa eri hallinnonalojen, työelämän ja järjestöjen edustajista koostuvan työryhmän valmistelemaan kansallista itsemurhien ehkäisyohjelmaa.
Tavoite: Suomella on vuonna 2014 kansallinen itsemurhien ehkäisyohjelma

2. Seurantaryhmä
Itsemurhien ehkäisyohjelma tarkistetaan viiden vuoden välein ja sen toteutumista valvoo siihen nimetty moniammatillinen eri hallinnon aloja edustava, laaja-alainen seurantaryhmä, joka raportoi vuosittain STM:lle ja edelleen valtioneuvostolle.
Tavoite: Seurantaryhmä on nimetty ohjelman valmistuttua 2014

3. Tietovaranto
Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen perustetaan itsemurhien ehkäisyä palveleva rekisteri, johon kootaan järjestelmällisesti tiedot kaikista Suomessa tehdyistä itsemurhista sekä niistä itsemurhayrityksistä, joista tietoa on saatavissa sekä itsemurhien ehkäisytoimenpiteistä. THL:n tehtäväksi tulee koota tietoa näyttöön perustuvista itsemurhien ehkäisykeinoista.
Tavoite: Tietovarannosta on saatavilla koottua tietoa Suomessa tapahtuvista itsemurhista vuodesta 2015 eteenpäin

4. Onnettomuustutkinnan ulottaminen itsemurhiin
Onnettomuustutkintakeskuksen tehtävät ulotetaan koskemaan itsemurhien syiden ja ehkäisymahdollisuuksien tutkintaa. Keskus julkaisee vuosittain tutkintaselostuksen itsemurhista toimenpidesuosituksineen.
Tavoite: Jokaisesta itsemurhasta tehdään tutkinta

5. Kansalaisten mielenterveysosaamisen lisääminen
Kansalaisten valmiuksia tunnistaa itsemurhariski ja toimia tilanteen vaatimalla tavalla, lisätään järjestämällä eri ikäryhmille suunnattuja Mielenterveyden ensiapu® -koulutuksia. Lasten ja nuorten mielenterveystaitoja vahvistetaan sisällyttämällä kouluopetukseen mielenterveystaitojen opetusta ja harjoittelua sekä huomioimalla voimavarojen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen koulun toimintakäytännöissä. Tietoa ja ohjausta mielenterveyden ongelmien kohtaamisesta tuodaan kaikkien ulottuville ja helposti saataville myös verkkopalveluiden avulla (esimerkiksi e-mielenterveys ja HUS Mielenterveystalo)
Tavoite: Jokainen tietää miten toimia, jos epäilee läheisen ajattelevan itsemurhaa

6. Avainryhmien koulutus; taitokoulutusta itsemurhien ehkäisyyn
Itsemurhien ehkäisyssä ovat avainasemassa ammattiryhmät, jotka kohtaavat itsemurhavaarassa olevia henkilöitä. Sellaisia ovat muun muassa opettajat ja oppilashuollon henkilöstö, esimiehet, terveydenhoitajat, sosiaalityöntekijät, lääkärit, poliisit, toimittajat, nuoriso-ohjaajat, urheiluvalmentajat ja vapaaehtoiset eri toimintamuodoissa sekä vanhuspalveluissa työskentelevät ja varusmiesten kouluttajat. Näiden itsemurhien ehkäisyn avainhenkilöiden ja -ryhmien koulutukseen sisällytetään itsemurhavaaran tunnistaminen ja itsemurhien ehkäisyosaaminen.
Tavoite: Opintosuunnitelmiin sisällytetään itsemurhien ehkäisyosaaminen

7. Vuosittaiset tiedotuskampanjat
Tiedotuskampanjoilla lisätään suuren yleisön tietoisuutta itsemurhien ehkäisystä ja kannustetaan a) hakemaan apua, b) ottamaan puheeksi, c) vaikutetaan asenteisiin antamalla asiallista tietoa itsemurhista, d) vahvistetaan ongelmanratkaisu- ja muita elämänhallinnan taitoja sekä ehkäistään stressiä.
Tavoite: Toteutetaan vuosittain tiedotuskampanja itsemurhien ehkäisystä

8. Matalan kynnyksen tuki ja apu vaikeissa elämäntilanteissa oleville
Huolehditaan, että matalan kynnyksen apu- ja tukipalveluja vaikeissa elämäntilanteissa oleville on tarjolla riittävästi ja että palvelut tunnetaan ja löydetään helposti. Järjestöjen matalan kynnyksen apua ovat esimerkiksi auttavat puhelimet kuten Kriisipuhelin ja Verkkokriisikeskus Tukinet (SMS), Lasten ja nuorten puhelin ja netti (MLL), Palveleva puhelin (Suomen ev.lut.kirkko) ja Kriisikeskusverkosto (SMS), ammattilais- ja vapaaehtoisauttajineen ovat iso resurssi itsemurhien ehkäisytyössä.
Tavoite: Varmistetaan, että matalan kynnyksen apua on saatavilla riittävästi ja että apua tarvitsevat löytävät avun piiriin

9. Itsemurhien ehkäisyn osaamiskeskus
Suomeen tarvitaan kansallinen itsemurhien ehkäisyn osaamiskeskus. Muissa Pohjoismaissa on jo vastaavia keskuksia. Osaamiskeskus voidaan perustaa esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuran yhteyteen. Mielenterveysseuralla on pitkä kokemus itsemurhien ehkäisytyöstä. Sitä on tehty Seuran SOS-kriisikeskuksessa jo vuodesta 1970. Osaamiskeskuksen tehtävänä on lisätä ja vahvistaa itsemurhien ehkäisyosaamista kouluttamalla, tuottamalla materiaaleja ja valistamalla.
Tavoite: Valtiovalta antaa nimetylle organisaatiolle tehtäväksi toimia itsemurhien ehkäisyn osaamiskeskuksena ja osoittaa sille tehtävään tarvittavat resurssit.

10. Tuki itsemurhaa yrittäneille
Itsemurhayrityksen jälkeen itsemurhan uhka on moninkertainen. Uusintayrityksen riski säilyy vuosia jopa vuosikymmeniä. Itsemurhaa yrittäneille on kehitetty interventiomalleja, joiden toteuttaminen näyttää vähentävän itsemurhia ja uusia yrityksiä. Näistä esimerkkinä on matalan kynnyksen LINITY (lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille) -tukimalli, joka on parhaillaan kokeiltavana Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksessa. Malli pohjautuu Bernin psykiatrisella poliklinikalla Sveitsissä kehitettyyn ASSIP-malliin (Attempted Suicide Short Intervention Program). LINITY-hankkeen yhteistyökumppaneita ovat HUS ja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto.
Tavoite: Kaikille itsemurhaa yrittäneille tarjotaan välitöntä ja maksutonta apua

11. Tuki itsemurhan tehneiden läheisille
Itsemurhan tehneiden läheisille tarjotaan aktiivisesti tukea matalan kynnyksen kriisiapuna ja ammatillisesti ohjatuissa vertaistukiryhmissä. Näin voidaan vähentää itsemurhamallin siirtyminen eteenpäin perheissä ja suvuissa. Tätä toimintaa ovat jo vuosia toteuttaneet muun muassa Suomen Mielenterveysseura ja Surunauha ry.
Tavoite: Jokaisen itsemurhan tehneen läheisen on halutessaan saatava tukea matalan kynnyksen periaatteella

12. Keinojen itsemurhavälineiden saatavuuden rajoittamiseen
Itsemurhavälineiden saatavuuden rajoittamisesta on saatu kansainvälisesti hyviä tuloksia. Ampuma-aseiden tai myrkyllisten aineiden saatavuuden rajoittaminen on monissa maissa vähentänyt itsemurhakuolemia.
Tavoite: Lainsäädännöllä rajoitetaan itsemurhavälineiden saatavuutta

13. Riskiryhmien kartoittaminen ja seuranta
Tutkimustietoa siitä, mitkä ryhmät ja millaisessa elämäntilanteessa olevat ovat erityisessä itsemurhavaarassa, on olemassa. Osana Valitse elämä – itsemurhien ehkäisyohjelmaa luodaan käytäntö, jossa riskiryhmät kartoitetaan ja eri ryhmille räätälöidään omat interventiomallit.
Tavoite: Kohdennetaan erityistoimia riskiryhmille

14. Tehokkaat mielenterveys- ja päihdeongelmien hoitokäytännöt
Masennuksen ja alkoholiongelmien tunnistaminen ja asianmukainen hoito ovat tehokasta itsemurhien ehkäisyä. Erityisesti huomiota pitää kiinnittää nuorten ja nuorten aikuisten masennuksen hoitoon. Hoidon yhteydessä on huomioitava myös perhe ja lähipiiri. Nuoren perheenäidin tai isän masennus heijastuu koko perheeseen ja erityisesti lapsiin. Vanhusten masennuksen sekä alkoholin ja lääkkeiden väärinkäytön tunnistamista ja hoitoon pääsyä täytyy parantaa. Myös hoitojärjestelmän valmiuksia tunnistaa miesten mielenterveysongelmia, jotka usein jäävät päihteiden käytön tai riskikäyttäytymisen varjoon, pitää kehittää.
Tavoite: Käytössä on tehokkaat ja inhimilliset hoitokäytännöt ja hoidon saaminen on yhdenvertaista eri puolilla maata.

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta 2012–2015:

Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä

kansanedustaja Kari Tolvanen, neuvottelukunnan pj.

kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä

kansanedustaja Tuula Väätäinen

kansanedustaja Anneli Kiljunen

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä

kansanedustaja Johanna Jurva

projektisihteeri Marjo Pihlman

Keskustan eduskuntaryhmä

kansanedustaja  Aila Paloniemi

kansanedustaja Annika Saarikko

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä

kansanedustaja Anna Kontula

kansanedustajan avustaja Niina Soikkeli

Ruotsalainen eduskuntaryhmä

kansanedustaja Mikaela Nylander

kansanedustaja Christina Gestrin

Vihreä eduskuntaryhmä

kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto

kansanedustaja Jani Toivola

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä

kansanedustaja Leena Rauhala

puolueen varapuheenjohtaja Sari Mäkimattila

 

3. MIELENTERVEYSPOOLI

Mielenterveyspooli hallitusohjelmasta: Työurien pidentäminen edellyttää kansallista psyykkisen hyvinvoinnin ohjelmaa

Mielenterveyspooli esittää hallitusohjelmaan kansallista psyykkisen hyvinvoinnin ohjelmaa. Mielenterveysongelmat syövät 4 miljoonaa työpäivää sairauslomina vuodessa.

Mielenterveyspooli esittää Suomen hallitusohjelmaan psyykkisen hyvinvoinnin ohjelmaa. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuositasolla noin 5 miljardin euron kokonaiskustannukset. Ohjelma tukee syrjäytymisen ehkäisyä ja julkisen talouden vakauttamista ja tuottaa sitä sosiaalista ja inhimillistä pääomaa, jota tarvitaan kestävään talouskasvuun, työllisyyden parantumiseen ja Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseen.

Lähes puolet ennenaikaisista eläkkeistä johtuu mielenterveysongelmista. Mielenterveysongelmat ovat yksi maamme suurin työvoimaa vähentävä tekijä; niiden vuoksi työmarkkinoilta häviää vuosittain lähes 4 miljoonaa työpäivää.

Työuria voidaan pidentää sekä vähentämällä työttömyyden aiheuttamia mielenterveysongelmia, edistämällä mielenterveysongelmiin sairastuneiden paluuta työelämään että vahvistamalla työyhteisöjen mielenterveyttä edistäviä tekijöitä.

Mielenterveyden häiriöt koskettavat suoraan neljäsosaa suomalaisista. Jokaisella heistä on myös läheisiä, joilla on kohonnut riski sairastua itse masennukseen ja stressiperäisiin sairauksiin. Psyykkinen terveys on saatava osaksi kansanterveystyötä. Ei ole terveyttä ilman mielenterveyttä.

Mielenterveyspooli muistuttaa, että terveystilanteessa tapahtunutta painopisteen muutosta ei ole riittävästi huomioitu terveyspolitiikassa, jonka ensisijaisena kohteena on edelleen fyysinen terveys. Mielenterveyden edistämiseen ja ongelmien ehkäisyyn sijoitettu pääoma maksaa itsensä takaisin jopa vuodessa, ja viidessä vuodessa moninkertaisesti.

Kansalaisten mielenterveys ei parane mielenterveyspalveluja lisäämällä, vaan sijoittamalla mielenterveyden edistämiseen neuvoloissa, perheissä, päivähoidossa, kouluissa, työpaikoilla ja vanhusten palveluissa.

OECD patistaa tuoreessa raportissaan jäsenmaita puuttumaan nykyistä varhaisemmassa vaiheessa kansalaisten mielenterveysongelmiin sekä peräänkuuluttaa terveyssektorin ja työelämän yhteisiä ponnistuksia työikäisten mielenterveyden edistämiseksi.

Lisätietoa:
Pia Hytönen, Mielenterveyspoolin puheenjohtaja, +358 45 263 1690, pia.hytonen@finfami.fi

OECD:n 4.3.2015 julkaistu raportti ”Fit mind, fit job. From evidence to practice in mental health and work”, URL: http://www.oecd.org/els/emp/mental-health-and-work.htm
Vaalipaneelissa esitetyt inserttivideot:

Mielenterveyspoolin järjestämä vaalipaneeli 24.3.2015 julkaistaan keskiviikkona 25.3. videotallenteena.

Mielenterveyspoolin muodostavat suomalaisen mielenterveystyön keskeiset toimijat. Poolin tavoitteena on edistää kansalaisten mielenterveyttä ja kohentaa mielenterveyspalveluja tarvitsevien asiakkaiden ja heidän omaistensa asemaa, palvelujen laatua ja henkilöstön työolosuhteita sekä vaikuttaa yhteiskunnassa kansalaisten henkisen hyvinvoinnin parantamiseksi. Pooli edustaa yli 20 mielenterveyspuolella toimivaa järjestöä ja yhteistyöelintä. Sen puheenjohtajana toimii toiminnanjohtaja Pia Hytönen Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamista.

www.mielenterveysseura.fi/mielenterveyspooli/

Mielenterveyspooli_infograafi pdf

Vaalipaneeli https://youtu.be/ztv3hTDS-9I

Jaa tämä sivu.Share on FacebookTweet about this on Twitter