Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta: Työllisyystavoitetta ei saavuteta ilman mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämistä

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on huolestunut mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden suuresta määrästä Suomessa ja peräänkuuluttaa aktiivisia toimia näihin puuttumiseen.

Eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kannanotto 28.2.2017

Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2015 mielenterveyden ongelmat olivat lähes joka toisen (49 %) työkyvyttömyyseläkkeen perusteena. Tämä luku on kasvanut tasaisesti vuodesta 1995, jolloin se oli 34 %. Erityisen huolestuttavaa sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta on nuorten osuuden kasvu näissä tilastoissa. Mielenterveyden häiriöiden takia päädytään eläkkeelle nuorempana kuin somaattisten sairauksien takia, joten ne johtavat erityisen suureen menetettyjen työvuosien määrään. Vuonna 2015 mielenterveyden häiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien keski-ikä oli 45,2 vuotta, yli kuusi vuotta keskivertoa alhaisempi.

Työllisyyden kasvattamisen mahdollistavissa rakenteellisissa uudistuksissa on avainasemassa työnantajat ja työmarkkinajärjestöt. Suomen työllisyysasteen nostaminen edellyttää myös työkyvyttömyyseläketilanteen parantamista.

– Työllisyystavoitetta on olennaista lähestyä myös sosiaalipolitiikan, eikä vain työvoimapolitiikan kautta. Ennenaikaisen eläköitymisen vähentämiseksi työpaikoilla on edistettävä mielenterveyttä sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä. Samaan aikaan on ryhdyttävä aktiivisiin toimiin mielenterveyssyistä työelämän ulkopuolella olevien työllistymisen mahdollistamiseksi. Suomessa on tähän monia toimivia malleja, nyt ne on vain saatava laajasti käyttöön, sanoo Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk.).

Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön työsuojelusosaston Hyvän mielen työpaikka –toimenpidekokonaisuudessa panostetaan riskien hallinnan ja kuormituksen vähentämisen lisäksi entistä enemmän työntekijöiden mielenterveydestä lähtöisin olevien voimavarojen vahvistamiseen työpaikalla. Keskeisessä asemassa on myös varhainen tuki ja työn muokkaaminen työkykyä vastaavaksi tilanteissa, joissa mielenterveyden häiriö vaikuttaa työntekijän työkykyyn. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia esimerkiksi työaikojen järjestelyistä, työtehtävien räätälöinnistä, työtilojen muutoksista tai toisen työntekijän antamasta tuesta.

Työelämän ulkopuolella olevien työllistämisessä toimiva malli on yksilöllinen tuettu työllistäminen. Siinä tavoitteena on yksilöllisesti räätälöidyn ja tarvelähtöisen tuen avulla saada henkilö työllistymään avoimille työmarkkinoille. Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) – kärkihankkeessa rakennetaan maakunnalliset työllistymisen ja työkyvyn tuen toimintamallit osatyökykyisille. Avainasemassa ovat esimerkiksi palvelujärjestelmässä ja työpaikoilla toimivat, koulutuksen saaneet työkykykoordinaattorit.  Heillä on osaamista mielenterveyteen liittyvissä asioissa.

Mielenterveysperusteiden takia työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ihmiset ovat myös pois työllisyystilastoista. Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta katsoo, että panostamalla mielenterveyden tukemiseen työpaikoilla ja tarjoamalla yksilöllisesti räätälöityä tukea työllistymiseen saadaan mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden osuus laskuun ja työllisyys lähemmäksi 72 % tavoitetta.

Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan jäsenet:

  • kansanedustaja Annika Saarikko, pj. (kesk.)
  • kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.)
  • kansanedustaja Juho Eerola (ps.)
  • kansanedustaja Lea Mäkipää (ps.)
  • kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.)
  • kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.)
  • kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.)
  • kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.)
  • kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.)
  • kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.)
  • kansanedustaja Li Andersson (vas.)
  • kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.)
  • kansanedustaja Anna-Maja Henriksson (r.)
  • kansanedustaja Mikaela Nylander (r.)
  • kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.)
  • kansanedustaja Sari Tanus (kd.)

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen koolle kutsuma parlamentaarinen yhteistyöelin. Neuvottelukunnassa on jäseniä jokaisesta eduskuntapuolueesta. Neuvottelukunnan jäsenjärjestöt ovat Suomen Mielenterveysseura, Mielenterveyden keskusliitto, FinFami ja Psykosociala Förbundet.

Jaa tämä sivu.Share on FacebookTweet about this on Twitter