Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta haluaa ehkäistä itsemurhia valtakunnallisesti

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta vaatii itsemurhien ehkäisyn valtakunnallista koordinoimista. Neuvottelukunta päätti asiasta keskiviikkona 29. marraskuuta.

Vuonna 2015 itsemurhia tehtiin aikaisempia vuosia vähemmän, 731, mutta laskusuunnasta huolimatta Suomen itsemurhaluvut ovat yli EU:n keskitason ja korkeammat kuin muissa pohjoismaissa. Siksi toimia tarvitaan sekä itsemurhien ehkäisyyn, itsemurhaa yrittäneiden tueksi että itsemurhan tehneiden läheisten avuksi. Liikennekuolemiin verrattuna itsemurhien määrä on noin kolminkertainen.

Itsemurhien ehkäisyn toimenpidekokonaisuudessa ensisijaisen tärkeää on resurssien kohdistaminen laaja-alaiseen yhteistyöhön, mikä ulottuu myös terveyssektorin ulkopuolelle. Itsemurhan taustalla on usein työttömyyttä, taloudellisia vaikeuksia, toivottomuutta ja toteutumattomia elämän tavoitteita.

Itsemurhia ehkäistään ongelmanratkaisukeinoja vahvistamalla ja syrjäytymistä ja huono-osaisuutta torjumalla sekä vastuullisella alkoholipolitiikalla.

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta suosittelee seuraavia toimenpiteitä:

Itsemurhien ehkäisyn koordinaation luomiseksi tarvitaan kansallisen itsemurhien ehkäisyn osaamiskeskus

  • tiedon keräämiseen ja levittämiseen sekä
  • alueellisen toiminnan koordinointiin ja
  • toiminnan tulosten seurantaan.

Koordinoinnissa tulee edistää ja seurata

  • itsemurhien ehkäisyn toteutumista laaja-alaisena yhteistyönä, myös terveyssektorin ulkopuolella,
  • mielenterveysosaamisen jatkuvaa vahvistamista, jotta jokainen tietää miten toimia, jos epäilee läheisen ajattelevan itsemurhaa,
  • varhaisen tuen tarjoamista auttavien puhelimien ja verkkopalveluiden kautta
  • avainryhmien osaamista ja
  • ehkäisytoimenpiteiden toteutumista erityisesti nuorten, alemmissa sosioekonomisissa olevia ja haavoittuvassa asemassa olevia, joiden keskuudessa itsemurhien määrä ei ole vähentynyt.

Lisäksi on varmistettava varhaisen tuen saatavuus sekä tulevan Käypä hoito -suosituksen jalkautuminen käytäntöön.

Itsemurhayritysten määrä on vähintään kymmenkertainen toteutuneisiin itsemurhiin verrattuna. Aikaisemmat itsemurhayritykset lisäävät merkittävästi riskiä myöhempään toteutuneeseen itsemurhaan, joten Käypä hoito -suosituksen valmistelu on erittäin tervetullut päätös.

Itsemurhien ehkäisyn tavoitteena tulisi olla itsemurhien määrän lasku alle 500:n ja itsemurhien ehkäisyssä saman tason saavuttaminen kuin muissa Pohjoismaissa vuoteen 2025 mennessä. Toimenpidekokonaisuuden resurssien kohdennuksessa ja käytännön toteutuksessa voidaan ottaa mallia ja suosituksia muista Pohjoismaista ja EU-maista, joissa on asetettu itsemurhakuolemien määrälle kansallisia tavoitteita, tehty itsemurhien ehkäisyohjelmia ja perustettu kansallisia osaamiskeskuksia.

 

Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kansanedustajajäsenet:

Alanko-Kahiluoto Outi, Andersson Li, Eerola Juho, Henriksson Anna-Maja, Kasvi Jyrki, Kiljunen Anneli, Laitinen-Pesola Jaana, Mäkipää Lea, Nylander Mikaela, Paloniemi Aila, Pekonen Anna-Kaisa, Rehula Juha (pj.), Räsänen Päivi, Saarakkala Vesa-Matti, Salonen Kristiina, Sarkomaa Sari, Tanus Sari.

 

Neu­vot­te­lu­kun­nan mie­len­ter­veys­jär­jes­töt:

Mielenterveyden keskusliitto, Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami, Psykosociala förbundet ja Suomen Mielenterveysseura.

 

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen koolle kutsuma parlamentaarinen yhteistyöelin. Neuvottelukunnassa on jäseniä jokaisesta eduskuntapuolueesta. 

Jaa tämä sivu.Share on FacebookTweet about this on Twitter