« Takaisin

Seminaarit ja ilmoittautuminen

Tervetuloa seminaareihin kehittymään ihmisenä ja ammattilaisena, saamaan uusia voimavaroja sekä kokemaan yhdessä enemmän!     

TIISTAI 20.11.2018    

Alennus 20%ILMOITTAUTUMINEN JA HINNAT

AAMUPÄIVÄ

Keynote-luento ja tietoisku aloittavat aamupäivän seminaariohjelman Kulttuuritalon juhlasalissa.

Keynote: Timo Partonen

9:30-10:30

Keynote-puheenvuoro:

9:30-10:30

Kummallinen väsymysoireyhtymä

Väsymysoireyhtymä on huonosti tunnettu, epäselvä ja pahimmillaan invalidisoiva sairaus, jonka arvioidaan olevan jopa prosentilla suomalaisista. Mitä tästä valitettavan usein luulotaudiksikin luullusta sairaudesta todellisuudessa tiedetään? Voiko siitä parantua?

Luvassa tutkimukseen pohjautuvaa tietoa oireista, laukaisevista tekijöistä ja sairastumisen yhteyksistä elämäntilanteeseen sekä oireyhtymän yhteyksistä muihin mielenterveyden häiriöihin ja somaattisiin sairauksiin. Milloin hoitoon? Mitä lääkkeeksi? Mitä voi tehdä itse?

Aihetta avaa uni- ja masennustutkijanakin tunnettu LT, psykiatrian dosentti ja tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta

Tietoisku:

10:30-11

Itsemääräämisoikeus sosiaali- ja terveydenhuollossa

Eduskuntaan tulee syksyllä esitys uudesta lainsäädännöstä, jolla vahvistetaan ihmisten itsemääräämisoikeutta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Mitä lakiesityksessä säädetään itsemääräämisoikeudesta? Miten se vaikuttaa mielenterveyskuntoutujan ja -potilaan asemaan?

Merja Karinen, lakimies, Mielenterveyden keskusliitto

* Lounas ja näyttelyyn tutustuminen

ILTAPÄIVÄ

Iltapäivän ohjelmasta voit valita seminaarin, johon haluat osallistua:

  • Trauma ihmisen ja perheen elämässä 12:30-16:30
  • Keho ja mieli – kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia 12:15-16:15
  • Mitä uutta masennuksesta? 12-16:45
  • Oppimisvaikeudet elämän pulmien ytimessä 12-16:30

Tutustu iltapäivän seminaareihin:

Trauma ihmisen ja perheen elämässä

Trauman ja dissosiaatiohäiriön oireiden tunnistaminen on vaikeaa sekä perusterveydenhuollossa että psykiatrisessa hoitojärjestelmässä – usein siksi, ettei ihminen itse pysty kertomaan oireiden taustalla olevasta traumasta.

Siksi varsinaisen syyn sijaan juututaan usein hoitamaan vaihtelevia, selitystä vaille jääviä somaattisia oireita tai voimakkaita psyykkisiä oireita kuten äänten kuulemista tai muistin menetystä. Tehoavaa hoitoa eli psykoterapiaa ei osata tarjota.

Tervetuloa syventämään tietoja traumoista ja dissosiaatiohäiriöstä, niiden ilmenemisestä yksilön ja perheen elämässä sekä hoidosta!

Puheenjohtaja: Outi Ståhlberg, kuntoutussuunnittelija, Mielenterveyden keskusliitto

Ohjelma:

12:30 – 14:30Anne Suokas pallokuva
Vakavat traumat: tunnistaminen ja hoito

Miten tunnistaa dissosiaatiohäiriöt, joissa usein on kyse psykoosien rajapinnasta? Miten dissosiaatiohäiriöitä ja vakavia traumoja hoidetaan?

Anne Suokas, johtaja, psykologi, psykoterapeutti, Traumaterapiakeskus


Kokemuspuheenvuoro:
Suljetun osaston psykoosipotilaasta traumaselviytyjäksi

Käytännön kokemus oikeanlaisen hoidon merkityksestä toipumisessa.

Satu Martikainen, kokemusasiantuntija, Suomen trauma -ja dissosiaatioyhdistys Disso ry

n. 14:30 Kahvitauko ja näyttelyyn tutustuminen

15:00 – 16:30
Ylisukupolvinen trauma

Monella vakavasti traumatisoituneella on perhe ja lapsia, ja tietyt käytös- ja ajattelumallit saattavat periytyä. Miten näissä tilanteissa autetaan vanhempaa tukemaan lastensa kasvua ja kehitystä?

Lisa Friberg, psykologi, psykoterapeutti (yet), väitöskirjatutkija Lisa Friberg

16:15 Kysymyksiä ja keskustelua

16:30 Seminaari päättyy

                                                                                

Keho ja mieli – kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia

Mistä löytyvät hyvinvoinnin avaimet: laihduttamisesta, uudesta työpaikasta vai hyvinvointipalvelujen rehevästä viidakosta? Vai unelmista, arvoista vai elämän yksinkertaisista asioista? Tule poimimaan vinkit ja ideat oman elämäsi ja työsi tueksi!

Puheenjohtaja: Esa Nordling, hallituksen jäsen, Mielenterveyden keskusliitto

Ohjelma:

12:15
Seminaarin avaus

Esa Nordling

12:30
Vaakakapinasta opittua: Kehopositiivisuus tervehdyttää niin kehoa kuin mieltä

Kehonkuva vaikuttaa minäkuvaan ja sen myötä toimintakykyyn. Jos vihaat tai häpeät kehoasi, pystyt harvoin hyvinvointiasi aidosti edistäviin tekoihin. Miten terveydenhuolto voisi tukea tervettä kehosuhdetta kontrolloimatta jatkuvasti painoa?

Jenny Lehtinen, toimittaja

13:15
Kuuntele tarkasti kehon ja mielen yhteyttä

Keho ja mieli ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Tunteet tuntuvat kehossa, ja esimerkiksi kipu herättää tunnereaktioita. Tätä yhteyttä voi opetella kuuntelemaan ja ymmärtämään, ja samalla oppii edistämään omaa hyvinvointiaan.

Karita Palomäki, psykofyysinen fysioterapeutti ja NLP Työnohjaaja 

n. 14:00-14:30 Kahvitauko ja näyttelyyn tutustuminen

14:30
Liikunnasta, ravinnosta ja levosta hyvää oloa

Katso lyhyet napakat vinkit liikuntaan, ravintoon ja uneen. Poimi omaan arkeesi sopivat ohjeet!

14:55
Mindfulness rauhoittaa kehoa ja mieltä

Mindfulness tarkoittaa tietoisuutta ja tietoisuustaitoja, joiden avulla voidaan rauhoittaa kehoa ja mieltä sekä parantaa keskittymiskykyä. Kokeillaan yhdessä lyhyitä mindfulness-harjoituksia, joita voi käyttää arjessa.

Päivi Tonteri, Mielenterveyden keskusliitto

15:15
Elämäntapamuutos – unohtuva uudenvuodenlupaus vai pysyvä muutos arkeen?

Syksy ja tuleva vuodenvaihde ovat elämäntapamuutosten kulta-aikaa. Miksi muutosten tekeminen on vaikeaa ja miksi jotkut kuitenkin siinä onnistuvat? Tule pohtimaan elämäntapamuutosten helppouden ja vaikeuden monimuotoista maastoa.

Satu Kaski, psykologian tohtori, urheilupsykologi, työ- ja organisaatiopsykologi

16:00 Kysymyksiä keskustelua

16:15 Seminaari päättyy

                                                                                 

Mitä uutta masennuksesta?MTM2018_Pallokuva_Tutkimustietoa_

Masennus on edelleen työkyvyttömyyseläkkeiden suurin yksittäinen syy. Viime vuonna masennuksen takia eläkkeelle jäi joka päivä yhdeksän henkilöä, kaksi kolmasosaa heistä naisia. Masennusta todetaan jopa 10-vuotiailla. Onko odotettavissa nykyistä parempia hoitotuloksia aivotutkimuksen ja uusien hoitomuotojen kautta?

Ohjelma:

12 – 13:45
Miten masennus vaikuttaa aivoihin?

Mistä masennus johtuu? Elämänkriiseistä, stressitekijöistä, altistumisesta negatiivisille asioille, perimästä vai aivojen kehityksestä? Miten stressi vaikuttaa aivoihin ja voivatko aivomuutokset korjaantua? Mikä on suoliston bakteerien vaikutus?

 Hasse Karlsson, professori, LT, TYKS Psykiatrian klinikka

13:45 – 14:15 Kahvitauko ja näyttelyyn tutustuminen

14:15
Kokemuspuheenvuoro: ECT-hoito

14:30
Neuromodulaatio haastaa perinteistä hoitoa

Hermostoon vaikuttavat neuromodulaatiohoidot muokkaavat aivojen toimintaa ja auttavat monia, jotka eivät ole hyötyneet perinteisistä hoidoista. Sähköhoito on näistä yhä tunnetuin, mutta hoitojen kirjo kasvaa. Mikä on niiden suhde esimerkiksi psykoterapioihin?

Tero Taiminen, psykiatrian dosentti, osastonylilääkäri, neuropsykiatrian vastuualuejohtaja, TYKS Psykiatria

15:45
Evolutiivinen psykiatria ja masennus

Entä jo masennus ei olekaan yksi yhtenäinen sairaus? Evolutiivisen psykiatrian näkökulmasta masennus voidaan jakaa 12 eri alatyyppiin, joista jokainen vaati hieman omanlaisensa hoidon. Mullistaako uusi näkemys masennuksen hoidon?

Markus J. Rantala, evoluutiobiologian dosentti

16:30 Kysymyksiä ja keskustelua

16:45 Seminaari päättyy

                                                                                

Oppimisvaikeudet elämän pulmien ytimessä

Miten sujuu elämä lapsesta aikuiseksi, kun lukeminen laahaa, kirjoittaminen kangertelee, matematiikka on mahdotonta ja hahmottaminen hankalaa? Oppimisvaikeudet linkittyvät suoraan ihmisen itsetuntoon ja elämänkulkuun. Oppimisvaikeuksilla on usein yhteyksiä koulu-uupumukseen, mielenterveys- ja päihdeongelmiin, kouluttautumiseen ja työllistymiseen.

Seminaari tarjoaa uusinta tutkimustietoa, tarinoita koulumaailman arjesta sekä vinkkejä siihen, miten voimme tukea oppimista – ja samalla ehkäistä mielenterveyden kuormittumista ja mielenterveysongelmia.

Puheenjohtaja: Riitta Hämäläinen, koulutuskoordinaattori, Mielenterveyden keskusliitto

Ohjelma:

12:00Eloranta
Oppimisvaikeudet, elämänkulku ja aikuisen hyvinvointi

MTM2018_Pallokuva_Tutkimustietoa_Oppimisvaikeuksien ja psyykkisen hyvinvoinnin yhteyttä ei Suomessa ole juuri aiemmin tutkittu, mutta nyt tarjolla on Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän yliopiston tutkimuksen tuoreita tuloksia. Miten lukemisen ja matematiikan oppimisvaikeudet ovat yhteydessä aikuisen kouluttautumiseen, työllistymiseen ja mielenterveyteen?

Anna-Kaisa Eloranta, PsM, psykologi, väitöskirjatutkija, Niilo Mäki -instituutti

13:00 Kokemuspuheenvuoro

13:15
Mitä välii, en mä tajuu!

Oppijan minäkuva rakentuu lapselle koulupolun varrella. Oppimisvaikeudet saattavat lyödä leimansa itsetuntoon ja itsearvostukseen. Mitä siitä seuraa, ja miten oppimisvaikeuksien ja mielenterveys- ja päihdeongelmien yhteys näkyy koulun arjessa? Miten tukea lasta haasteissa?

Anne Lakkavaara, koulupsykologi, Vantaan kaupunki

14:00 Kahvitauko ja näyttelyyn tutustuminen

14:30
Hyvinvoivat aivot, oppivat aivot

Aivojen hyvinvointi on oppimisen edellytys. Luennossa käsitellään aivojen terveyden peruspilareita sekä oppimista aivojen näkökulmasta. Tarjolla myös vinkkejä oman aivoterveyden parantamiseen ja oppimisen tehostamiseen.

Minna Huotilainen, aivotutkija, Helsingin yliopisto

15:30
Vetreää verbitaivutusta: Oppimisen taukojumppaa

15:35
Oppimisvaikeuksista onnistumisiin: Tuen Top 5

Miten oppimisvaikeudet näkyvät sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen käytännön työssä? Tule kuulemaan viisi toimivinta tapaa tukea ihmisiä, joilla on oppimisvaikeuksia. Palettiin kuuluu sekä pieniä arkisia asioita että teknologiaa tekoälystä tablettisovelluksiin.

Pauli Sarsama, MSc, opettaja, Helsingin yliopisto

16:30 Seminaari päättyy

                                                                                

ILMOITTAUTUMINEN JA HINNAT

KESKIVIIKKO 21.11.2018         


AAMUPÄIVÄ

Keynote-luento ja tietoisku aloittavat aamupäivän seminaariohjelman Kulttuuritalon juhlasalissa.

* Poikkeus: Hoitoa ja kuntoutusta diginä ja etänä on oma kokonaisuus. Seminaari alkaa kello 9:30 ja päättyy 15:30

Keynote-puheenvuoro:

Keynote: Hannu Lauerma

Psykoosipotilaat vankilassa

9:30 – 10:45 Psykoosipotilaiden määrä vankiloissa on moninkertaistunut – missä vika?

Vankiterveydenhuollossa diagnosoidaan psykooseja noin 10 kertaa enemmän kuin vuonna 2005, eivätkä luvuissa ole vielä mukana huumepsykoosit. Suomi on pudonnut kehitysmaiden tasolle.

Mistä hälyttävä tilanne kertoo, kun psykoosien tunnistamiseen ei vankeinhoidossa ole satsattu sen enempää kuin aiemminkaan? Se tiedetään, että psykiatristen sairaalapaikkojen määrä on vähennetty viidennekseen ja mielentilatutkimusten määrä on puolittunut runsaassa kymmenessä vuodessa.

Onko kyse siitä, että avohoitopainotteinen järjestelmä ei psykoosiin sairastuneiden kohdalla aina toimi? Eikö mielentilatutkimus tunnistakaan kaikkia, jotka tarvitsisivat psykiatrista hoitoa? Mistä psykoosin itse asiassa tunnistaa ja miten se vaikuttaa ihmiseen? Miten suhtautua psykoosille tyypillisiin harhoihin?

Aihetta avaa psykiatrian dosentti, oikeuspsykiatri, psykoterapeutti ja psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma.

Puheenvuoron loppuun on varattu hetki kysymyksille.

Tietoisku:

11-11:30 Tietoisku: tahdosta riippumattoman hoidon uudistukset

Itsemääräämisoikeutta sosiaali- ja terveydenhuollossa koskeva laki uudistetaan nimeään myöten, ja esitys uudesta laista on tulossa eduskuntaan syksyllä. Mitä ovat uuden lainsäädännön ehdotukset tahdosta riippumattomasta hoidosta päihde- ja psykiatrisessa hoidossa? Mitä muita uudistuksia esitys sisältää?

Merja Karinen, lakimies, Mielenterveyden keskusliitto

* Lounas ja näyttelyyn tutustuminen

ILTAPÄIVÄ

Iltapäivän ohjelmasta voit valita seminaarin, johon haluat osallistua:

  • Hoitoa ja kuntoutusta diginä ja etänä 9:30-15:30 *
  • Musta joutsen – psykoosi ihmisen elämässä 12:15-15:30
  • Seksuaalisuus mielenterveystyössä 12-16
  • Koti kahdessa paikassa – elämää uusperheissä 12:15-15:45

Tutustu iltapäivän seminaareihin:

Hoitoa ja kuntoutusta diginä ja etänä

Nettiterapia, verkkokurssit, tekoäly, virtuaalisairaala… Digitaaliset terveyspalvelut pyrkivät päihittämään mielenterveysongelmat ennen kuin ne vievät kyvyn pärjätä arjessa. Yksinkertaisimmillaan apu löytyy esimerkiksi oirenavigaattorin avulla, mutta tulevaisuus tuo paljon muutakin. Onko hoito ja kuntoutus verkossa hyvää?

Seminaarin puheenjohtaja Kimmo Hane, kuntoutuspäällikkö, Mielenterveyden keskusliitto

Ohjelma:

9:30
Pysyykö asiakkaan mieli mukana?

Verkkopohjaiset ja digitaaliset interventiot eilen, tänään ja huomenna.

Jan-Henry Stenberg, psykologi, kouluttajapsykoterapeutti VET, It-psykiat­rian linjajohtaja, HUS

n. 10:30 Lounastauko ja näyttelyyn tutustuminen

 12:00
Nettiterapiat: apua oikeaan aikaan

Digitaaliset palvelut voivat helpottaa hoitoon hakeutumista. Niistä hyötyy esimerkiksi silloin, kun kokee masennusta, paniikkikohtauksia, sosiaalisia pelkoja tai päihdeongelmia.

Eero-Matti Koivisto, kehittämispäällikkö, It-psykiatrian ja psykososiaalisten hoitojen linja, HYKS Psykiatria

13:00
Voiko ammatillista kuntoutusta aloittaa etänä?

Kela kehittää etäkuntoutusta erityisesti heille, joiden elämää vaikeuttavat sosiaalisten tilanteiden pelot, eristäytyminen, pitkät välimatkat tai muut taloudelliset ja sosiaaliset syyt. Millaista kuntoutus on, mikä on onnistunut ja mikä aiheuttaa haasteita? Entä mitä kirjoitettuun dialogiin perustuva etäkuntoutus vaatii ohjaajilta ja ohjaukselta?

Leena Sankilampi, kuntoutus- ja kehityspäällikkö, Verve

14:00 Kahvitauko ja näyttelyyn tutustuminen

14:30
Iloa, intoa ja uutta kokemusta – kertomus yhteiskehittämisestä

Lähdimme kehittämään kuntoutuskurssia verkkoon yhdessä mielenterveysongelmia itse kokeneiden ihmisten kanssa. Mitä opimme?

Paula Paloheimo, kehittämiskoordinaattori ja Päivi Tonteri, verkkokuntoutussuunnittelija, Mielenterveyden keskusliitto sekä kehitystyössä mukana ollut vertaisohjaaja

15:15 Kysymyksiä ja keskustelua

15:30 Seminaari päättyy

                                                                                

Musta joutsen – psykoosi ihmisen elämässä

Mistä psykooseissa on kysymys? Miten ne kehittyvät ja ilmenevät elinkaaren aikana? Luvassa on perusteellinen, tutkimukseen ja kliiniseen kokemukseen perustuva tietopaketti. Musta joutsen

Aihepiiriin kannattaa perehtyä myös ennakkoon: hyvä johdatus on Darren Aronofskyn ohjaama, balettimaailmaan sijoittuva Musta joutsen -elokuva.

Puheenjohtaja: Tarmo Raatikainen, hallituksen puheenjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto

Asiantuntija: Pertti Rintahaka, LKT, lastenneurologian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri

Ohjelma:

12:15 Psykoosisairauksien elinkaari

Psykoosin taustalla voi olla aivojen kehityksen ja välittäjäaineiden poikkeamia, perinnöllisiä tekijöitä, raskauden tai synnytyksen poikkeavuudet ja joskus myös päihteiden käyttöä tai muita sairauksia.

 

Hoitotyön kannalta tärkeää tietoa ovat myös psykooseja ennakoivat ja niiltä suojaavat tekijät, ennuste eri ikäkausina, diagnosointi sekä lääke- ja lääkkeetön hoito.

Iltapäivän aikana käydään lisäksi läpi psykooseja muistuttavia oireita, joiden syy on muualla, sekä skitsofreniaan liittyviä tiedonkäsittelyn vaikeuksia ja niiden kuntoutusta.

14 – 14:30 Kahvitauko ja näyttelyyn tutustuminen

14:30 – 15
Psykoosisairauksien elinkaari jatkuu

15:00
Kokemuspuheenvuoro: lapsivuodepsykoosi

15:20 Kysymyksiä ja keskustelua

15:30 Seminaari päättyy

                                                                                

Seksuaalisuus mielenterveystyössä

Seksuaalisuus on kuuma, vaiettu, vaikea ja erittäin tärkeä aihe myös mielenterveystyössä. Seminaarissa tarkennamme kolmeen kohteeseen: kansakunnan intiimiin historiaan, nuorten sukupuoli-identiteetin rakentumiseen sekä oman seksuaalihistorian vaikutuksiin mielenterveysalan ammattilaisten työssä ja asenteissa.

Puheenjohtaja: Outi Ståhlberg, kuntoutussuunnittelija, perhe- ja paripsykoterapeutti (Valvira), Mielenterveyden keskusliitto

Ohjelma:

12 – 13Sari Näre
Suomalaisen seksuaalisuuden juuret

Mistä on tultu tähän? Sotien vaikutusta suomalaiseen sukupuolikulttuuriin ja nuorten seksuaalisuuden rakentumista tutkinut Sari Näre avaa kansallisen tason näkymän intiimiin historiaamme.

Sari Näre, VTT, sosiologian dosentti, Helsingin yliopisto

13 – 14:30
Sukupuoli on uusi musta

Sukupuoli on identiteetin rakentumisessa yhä moninaisemmin läsnä ja kytkeytyy yhä voimakkaammin erityisesti nuorten aikuisten mielen hyvinvointiin. Sekä mahdollisuudet toteutua omana itsenään että riski kokea kipua sukupuoli-identiteetistään ovat kasvaneet.

Juha Kilpiä, seksuaalipedagogi, kouluttaja, ryhmänohjaaja ja työnohjaaja

Kokemuspuheenvuoro

Veeti Nevalainen, kokemuskouluttaja

Kysymyksiä ja keskustelua

n. 14:30 Kahvitauko ja näyttelyyn tutustuminen

15:00
Tutustu omaan seksuaalihistoriaasi

Löydä keinoja tutustua omaan seksuaalihistoriaasi ja sen kipupisteisiin. Miten se auttaa sinua mielenterveystyön ammattilaisena?

Jussi Nissinen, sosiaalipsykologi, psykoterapeutti, perhe- ja verkostoterapeutti, seksuaaliterapeutti

15:50 Kysymyksiä ja keskustelua

16:00 Seminaari päättyy

                                                                                

Koti kahdessa paikassa – elämää uusperheissä

Joka kymmenes alle 18-vuotias elää uusperheessä. Miten pyöritetään arkea ja selvitään tunteista, kun palettiin kuuluvat sun, mun ja yhteiset lapset, isät, äidit, isä- ja äitipuolet, mummot ja vaarit? Seminaarissa kuullaan myös uusimmat tutkimustulokset vuoroasumisesta ja uuden lapsenhuoltolain tilanne.

Puheenjohtaja: Jenni Rihti, kouluttaja, Mielenterveyden keskusliitto

Ohjelma:

12:15
Sun ja mun lapset samassa kodissa

Lapset eivät niinkään odota uudelta vanhemmalta rakkautta. He odottavat reiluutta ja hyvää kohtelua, toteaa 30 vuotta perheiden kanssa työskennellyt psykoterapeutti.

Kirsi Heikinheimo, toiminnanjohtaja, psykoterapeutti, Suomen Uusperheiden liitto SUPLI

13:15
Vuoroasuminen tutkimuksen valossa

Miten ja ketkä lapsista hyötyvät vuoroasumisesta? Mitä vuoroasumisesta ajattelevat aikuistuneet uusperheiden lapset? Äänessä Suomen ainoa vuoroasumista lapsen näkökulmasta selvittänyt tutkija.

Hannariikka Linnavuori, KT, tutkija

14 – 14:30 Kahvitauko ja näyttelyyn tutustuminen

14:30
Vanhempana liikkuvassa labyrintissa

Mikko Leino, vertaisohjaaja, uusperheen vanhempi

15:00
Lapsenhuoltolain uudistukset

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaa lakia uudistetaan parhaillaan, ja siihen on tulossa maininta mm. vuoroasumisjärjestelyistä. Puheenvuorossa oikeusministeriön edustaja kertoo lapsenhuoltolain uudistuksen sisällöstä.

15:30 Kysymyksiä ja keskustelua

15:45 Seminaari päättyy

ILMOITTAUTUMINEN JA HINNAT

TULOSTA ESITE TÄSTÄ!

Jaa tämä sivu.Share on FacebookTweet about this on Twitter