Mielenterveyskuntoutujien kokemaa leimaa on tutkittu

Tänään on keskusteltu vilkkaasti siitä, leimaako Stockmannin myyntitapahtuma Hullut päivät mielenterveyskuntoutujia. On myös pohdittu, onko mielenterveysongelmiin liittyvästä leimasta kysytty mielenterveyskuntoutujilta itseltään. Kyllä on, yli 10 vuoden ajan.

Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometri on vuodesta 2006 seurannut sekä kuntoutujien itsensä että  heidän omaistensa, väestötason ja mielenterveysalan ammattilaisten asenteita mielenterveysongelmia kohtaan.

Tuorein julkistettu Mielenterveysbarometri 2015 kertoi, ettei mielenterveyskuntoutujia vieläkään pidetä suomalaisen yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä. Kaikissa vastaajaryhmissä 10 seurantavuoden ajalla näkyi muutos parempaan, mutta muutoksen vauhti oli hidas.

Mielenterveyskuntoutujia ei vieläkään pidetty yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä. Asteikolla 1-10 kuntoutujat antoivat itselleen arvosanan 6,21, omaiset 5,93, ammattilaiset 5,41 ja koko väestö 5,51.

Kaksi kolmasosaa mielenterveysalan ammattilaisista totesi, että kuntoutuja joutuu leimatuksi sairautensa takia. Kuntoutujista tätä mieltä oli 39 %. Kymmenessä vuodessa leimautuminen ei ollut tilastollisesti vähentynyt sen enempää kuntoutujien, omaisten kuin ammattilaistenkaan näkökulmasta.

Myös myönteistä kehitystä oli tapahtunut. Yhä useampi oli sitä mieltä, että mielenterveysongelmien kanssa painiskeleva voi elää täysipainoista elämää. Muutos näkyi erityisesti niissä ryhmissä, jotka ovat nähneet mielenterveysongelmien vaikutukset: kuntoutujat itse, ammattilaiset ja omaiset.

Kuntoutujat, mielenterveysalan ammattilaiset ja omaiset eivät enää juuri ajattelleet, että mielenterveysongelmia kokeneiden kohtaaminen olisi epämukavaa ja pelottavaa. Väestöstä sen sijaan näin ajatteli 18 %. Osuus oli säilynyt suurinpiirtein samalla tasolla vuodesta 2005.

Alle kymmenesosa suomalaisista oli sitä mieltä, että mielenterveyden järkkymisestä saa syyttää pääosin itseään. Tämän pienen joukon osuus ei ollut kymmenessä vuodessa merkittävästi vähentynyt, vaikka tieto ja yleinen ymmärrys psyykkisistä sairauksista on lisääntynyt.

Entä liittyykö mielenterveysongelmiin eli kansanomaisemmin sanottuna hulluuteen positiivinen energialataus? 52 % kuntoutujista oli täysin tai jokseenkin eri mieltä ja 37 % täysin tai jokseenkin eri mieltä. Kannattaa huomioida, että tässä kysyttiin itse ilmiöstä, ei siitä käytetystä käsitteestä.

Uusia tuloksia on luvassa vielä tänä syksynä, sillä Mielenterveysbarometri 2017 julkistetaan mielenterveysviikolla 19.-26.11.2017.

Katso tulokset graafeina: Mielenterveysbarometri 2015 asenteet

Katso Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtajan Olavi Sydänmaanlakan pohdintaa Hullut päivät -tapahtumasta ja hullu-sanasta vuodelta 2016

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, puh. 050 363 9920
puheenjohtaja Tarmo Raatikainen, puh. 041 548 3605

Jaa tämä sivu.Share on FacebookTweet about this on Twitter