Mielenterveyskuntoutuja putoaa usein hoidon ja arjen väliseen kuiluun

Helsingin Sanomat julkaisi eilen erinomaisen jutun psykiatrisen hoidon perusongelmista ja niiden ratkaisuista. Niistä voi olla täysin samaa mieltä, mutta yksi tärkeä näkökulma puuttui: se, että kuntoutuminen tapahtuu pääosin arjessa, sanoo Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Tarmo Raatikainen.

Tarmo Raatikainen”Ajoissa aloitettu, tehokas ja tietoon perustuva hoito on erittäin tärkeää toipumisen kannalta. Jutussa kuvattiin hyvin, mitä tapahtuu, kun siinä on puutteita”, Raatikainen sanoo.

”Kuitenkin kuntoutuminen tapahtuu pääosin arjessa, hoitopaikkojen ja -käyntien ulkopuolisessa elämässä. Asuinpaikasta riippuen osasto- ja avohoidon välissä saattaa juuri olla se kuilu, johon mielenterveyskuntoutuja putoaa ja katoaa”, hän kuvaa.

Monelle kuntoutujalle kolmannen sektorin tarjoama tuki on arkielämässä kaikkein tärkein. Paikallisten mielenterveysyhdistysten matalan kynnyksen kohtaamispaikat tarjoavat vertaistukea, keskusteluapua ja toisten saman kokeneiden seuraa.

”Poliittisten päättäjien tulisi ymmärtää mielenterveysyhdistysten tekemän työn tärkeys ja turvata niiden rahoitus sotea valmistellessa. Jos paikallisilta yhdistyksiltä katoavat toimintaedellytykset, yhä useammat kuntoutujat katoavat siihen hoidon ja arjen väliseen kuiluun. Siihen meillä ei ole varaa”, hän toteaa.

”Vertaisten tuki ja paikalliset yhteisöt eivät toki korvaa ammattilaisten antamaa terapiaa, mutta mielenterveysongelmiin liittyvää leimaa ja häpeää ne hälventävät. Juuri tuo leima on usein se suurin este hoitoon hakeutumiselle. Ja kun hoito viivästyy, kynnys hakea apua nousee ja ongelmat syvenevät”, Raatikainen sanoo.

Helsingin Sanomien juttu, johon alussa viitattiin (aukeaa maksutta tällä hetkellä vain tilaajille)

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Tarmo Raatikainen, Mielenterveyden keskusliitto, puh. 041 548 3605, tarmo.raatikainen@mtkl.fi

Jaa tämä sivu.Share on FacebookTweet about this on Twitter